muinaiskunkkujen agenda

Lisää
02.07.2018 22:25 #40609 : Jukkis
Jukkis vastasi aiheeseen: muinaiskunkkujen agenda
Mä ehkä nään sen asian paljolti toisin ja laajemmin. Saamelaisethan on geneettisesti baskien jälkeläisiä, jotka ammoin asutti koko läntistä eurooppaa ennen indoeurooppalaisten kansojen saapumista. Näin ollen esim euroopan megaliittikulttuuri olis baskien käsialaa. Anyway, avain saamelaisiin on niitteen pienikokoisuus.

Kaikki ne tarinat peukaloisista, tontuista, maahisista ym ym on tarinoita saamelaisista joiden kokoluokka on kenties muinaisina aikoina ollut vieläkin vähemmän. Näitä taruja on tietenkin koko skandinavian mitalta, mutta myös islannissa, britanniassa ja skotlannissa, irlannissa ja jopa pohjoisamerikan itärannikon intiaaneilla. Se saattaa kuvata tän kansan leviämisaluetta.

Aika varmaa on että pienikokoisuus oli valttia kun ensimmäisiä tinakaivoksia perustettiin koska sellainen tyyppi on kaivosmiehenä korvaamaton. Väittäsin että saamelaiset pyöritti esim cornwallin tinakaivoksia. Skandinaviassakin saamelaisten vanhimmat tarinat tietää metallisepistä. Näitä asioita tunnetaan paljon suo m en ulkopuolella mutta suomessa ei tietenkään. On jopa verrattu salaperäisten piktien kieltä saameen ja saatu hämmästyttäviä tuloksia.

Eli noin yhteenvetona että saamelaiset on olleet kansa joka on ollut koko pohjoisen pallonpuoliskon alueella kunnes ovat lopulta kutistuneet pienelle alueelle pieneksi kansaksi ja keksineet poronhoidon uudeksi elinkeinokseen.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
03.07.2018 00:00 #40610 : Antero
Antero vastasi aiheeseen: muinaiskunkkujen agenda

Jukkis kirjoitti: Osaksi se varmaan voi johtua siitäkin että näkemys on, että suomalaiset ja saamelaiset ovat aina eläneet erilllään toisistaan mikä on tietenkin virheolettamus. Historiallisesti näyttää siltä että saamelaisilla on noihin aikoihin ollut jonkinlainen monopoli kaivos- ja metalliseppä -saralla ja heitä on jo senkin takia asustanut paljon suomalaisten keskuudessa. Nämä poronhoidot ym nomaditoiminnot on paljon myöhäisempää perua.


Könnin suku tunnetaan pohjalaisena sukuna ja Kvenland.org sivuston mukaan pohjalainen on yhtäkuin kveeni. Könnit teettivät dna-tutkimuksen 2009 paikkeilla ja sen mukaan heidän esi-isät ovat Iivareita (I1) ja esiäidit ovat saamelaista ursulaa (U5b1). Tästä voidaankin myös esittää kysymys, ovatko Könnit saamelaisia?

Isälinjan DNA-päätyyppi on Länsi-Suomessa yleinen, lännestä Suomeen tullut I1-tyyppi (Iivari) Erityisen läheistä DNA-sukulaista ei ole vielä ilmaantunut Suomesta eikä muista maista. Kahdesta Könnin sukuhaarasta tehtiin sukututkimuksessa käytettävä DNA-testi. Testatut sukuhaarat polveutuvat suoraa isälinjaa pitkin ensimmäisestä Könni-nimisestä henkilöstä ja vielä kauempaakin, hänen suomalaisista esi-isistään. suoraa isälinjaa pitkin. 67 markkerin testitulokset täysin täsmäsivät ilman pientäkään mutaatiota kummassakaan sukuhaarassa.

Varhaisesta Könnin suvun jäsenestä löytyi suora äitilinja nykyoltermanniin. Hänen DNA-näytteensä tutkittiin perusteellisella täystutkimuksella, jossa verrattiin ns. mitokondriaalisesta DNA:sta 16569 mtDNA-kohtaa. Tulokseksi saatiin mtDNA-tyyppi U5b1. Amerikkalaislaboratorio, jonka vertailuaineistossa on 97000 äitilinjan tulosta, ilmoittaa tuosta tyypistä, että U5b1:n oletetaan syntyneen saamelaisilla ja se on yleinen poronhoitoalueella. Suomesta löytyi kuin löytyikin henkilö, jolla on varma yhteinen suomalainen esiäiti nyt testatun kanssa. Karttamerkki näkyy Somerolla, kun Könnin esiäidin merkki on Ilmajoella
.


Kalevi Wiikin saamelaisten alkuperä:



Saamelaisten miesten isälinjoista Niilo N3 on yleisin 47 prosentin osuudella ja seuravana on Iivari I1 26 prosentin osuudella. N3 on enemmistönä kuten miespuolinen väestö suomessa on muutenkin. Iivari on yleisin Satakunnassa ja sen naapurissa Etelä-Pohjanmaalla, jossa heitä on pari prosenttia enemmän suhteutettuna kuin "saamelaisissa". Muita miespuolisia on R1a:ta 11 prosenttia ja R1b:tä 4 prosenttia. Väestöllisesti R1a:ta on Etelä-Pohjanmaalla eniten määrän ollessa 7 prosenttia.

Suurin ero saamelaisisilla tulee naisväestössä joista Ursula U5b1b1 on enemmistönä lähes puolella ollen 48 prosenttia. Seuraavaksi yleisin on Venla V 42 prosentin osuudella. Helenaa H on 3 prosentti. Aasialaista Dianaa D5 on myös 3 prosenttia ja jota ei ole suomalaisilla lainkaan. Z on jostain Korean suunnalta oleva harvinaisuus ja jota on saamelaisilla yksi prosentti. Pieni lainaus Prinsessapäiväkirjasta:

Ruotsissa 2002 aloitetussa projektissa oli avattu ja tutkittu Birger Jaarlin (n.1200–1266) hauta Varnhemissa. Birger Jaarlin lisäksi haudasta löytyi hänen toinen vaimonsa Mechtild. Kolmas samaan hautaan laskettu oli Birger Jaarlin poika, Smoolannin herttua Eerik. Eerik oli syntynyt Jaarlin avioliitosta Ruotsin kuninkaan Eerik X:n tyttären, Ingeborg Eriksdotterin (n.1212–1254) kanssa. Kaikille Varnhemin haudasta löytyneille tehtiin DNA-testi.

Sitten Family Tree DNA:lta tuli sähköpostiini tieto, joka suoraan sanottuna vei mielenrauhan kohtalaisen pitkäksi ajaksi. Myös Eerikin (1250-1276) äitilinjan haploryhmä oli tuo harvinainen Z. Eikä siinä vielä kaikki - meillä täsmäsi myös sen alahaploryhmä, Z1a1a. Täysosuma löytyi myös mitokondrion alueella HVR1. Sen enempää ei Eerikiä toistaiseksi ole tutkittukaan.


Suomalaisista äitilinjoista lisää täältä: www.elisanet.fi/alkupera/Aitilinjat.pdf

Vielä 1500 luvulla "suomalaisia" Etelä-Pohjanmaalla oli harvakseltaan kuten Jaakko Ilkka ja Ilmajoen toinen kirkkoherra Stutaeus, molemmat Niilonpoikia. Myös Vöyrillä oli nimismiehenä Niilonpoika ja 1600-luvulla Peltoniemen nimismiesuku sai uutta verta Savosta, kun Korhonen saapui Kauhajoen kautta reisimettähän ja "piällysmieheksi" Nikkolaan. Vielä Ilmajoen toiseksi viimeisin nimismies oli Ala-Nikkoolan "säveltäjä".

Parkano on syntynyt metsään paenneista sotilaskarkureista ja josta pieni tarina 1600-luvulta:

”Kun eteläsuomalaiset asekuntoiset miehet pakenivat Karvian ja Parkanon asumattomiin erämaihin välttääkseen joutumasta sotaväkeen Saksaan, majuri Yrjänä Juhonpoika Svinhufvud sai hallitukselta määräyksen rakennutta "skanzin" näiden sotilaskarkureiden kiinniottamista varten.

Eräillä käräjillä valittivat kauhajokelaiset miehet, että he Hongonjoen Paholuomalla olivat joutuneet suomalaisten ahdistelemiksi. Skanssin miehet olivat särkeneet heidän rakennuksensa, rikkoneet heidän tavaroitaan ja pahoinpidelleet heitä Hämeenkyrön käräjillä, missä heidät tuomittiin irtolaisuudesta.

Kun Kyrö-Skanssissa asuvat Matti, Tuomo ja Sipi Tuomaanpoika ilmoitettiin näihin tekoihin syyllisiksi, päätti kihlakunnanoikeus pyytää Turun maaherralta, että nämä veljekset määrättäisiin tulemaan Ilmajoen käräjille vastaamaan teoistaan. 23.1.1689 olivatkin sitten mainitut Skanzin veljekset Ilmajoen käräjillä vastaamassa syytteeseen. Vastaajat selittivät, että heidän isänsä Skanssin kievarin isäntä Tuomas Yrjönpoika oli kihlakunnanoikeuden päätöksellä ja maaherran määräyksellä jo vuonna 1654 saanut omistuksen Skanzin kievaritaloon ja että kyseessä olevat alueet Paholuoman varressa kuuluvat tähän taloon. Koska veljesten väitöstä ei voitu kumota, vaikka ihmeteltiinkin, kuinka yhteen taloon oli annettu maata niin paljon, että se vastasi tavallisen pitäjän kokoa, ei poikia voitu tuomita.
Eino Saari: Entinen Karvia, s. 72, 74,  6, 9
.

Liitetiedostot:

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
16.07.2018 01:48 #40687 : Etsijä197
Etsijä197 vastasi aiheeseen: muinaiskunkkujen agenda
Kälviä sanasta sen verran että sen merkityksestä on montaa vaihtoehtoa, verbi kälvettyä, kälviä kuvaa kuivuvaa "viljaa", näivettymistä (sana kälwe). Voi tarkoittaa myös kuivaa palikkaa, kepakkoa ja erityisesti kalikkaa. kuivunut puunkappale myös mainitaan. Lyhyt versio sanasta on kälv. Melko vähän tuosta on mainintoja eri lähteissä.

Tieto lisää tuskaa

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

ykskertayks
Sivu luotiin ajassa: 0.274 sekuntia