Oletko puolalaista ruhtinassukua?

Lisää
24.12.2017 11:07 #38781 : Ansgarius
Ansgarius loi aiheen: Oletko puolalaista ruhtinassukua?
Oletko puolalaista ruhtinassukua?

7.2.2014 klo 14:55 - Porthanin jalanjäljillä - Anne-Margit Stranius


Olivatko esi-isäsi hämäläisiä eränkävijöitä vai savolaisia uudisrakentajia, vai jotain ihan muuta?

Viitasaari Dna-projektissa on tällä hetkellä yli sata testitulosta, joiden perusteella voidaan jo saada alustavaa tietoa siitä, mistä varhaiset viitasaarelaiset tulivat. 80 % testatuista miehistä kuuluu itäiseen perimään. Näiden mammutinmetsästäjien jälkeläisten tuloreitti Suomeen on kulkenut Siperian halki. (Tätä N – haploa esiintyy mm. Siperian jakuuttien ja Mongolian burjaattien isälinjoissa, Koillis-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.) Tämä miesryhmä voidaan jakaa geneettisten mutaatioiden perusteella kolmeen eri klusteriin, jotka suuruusjärjestyksessä ovat tässä: Savolaiset, karjalaiset ja hämäläiset.


Juva – Joroinen. Savon Eden ja viitasaarelaisten syntysija?


Viitasaarelaisjuurisista miehistä 45% kuuluu savolaisperimään. Merkille pantavaa on, että tämän mieslinjan alkukoti juontuu hyvin pitkälle Juva – Joroinen alueelle. Sieltä ovat lähtöisin suurin osa tämän miesklaanin esi-isistä. Tähän savolaisklusteriin kuuluu tällä tietoa mm. Kumpulainen-, Kinnunen-, Pasanen-, Toikkanen-, Huuskonen-, Kahelin- ja Hämäläinen -suvut. Lähtöajaksi voidaan arvioida historiakirjojen valossa 1500-luvun puoliväliä. Karjalaisklaania edustaa projektissa tällä hetkellä 19,5 % miehistä, ja hämäläisiä 15.2 %.


Savolaisklaaneja


Keskeisiä tutkittavia sukuja tällä hetkellä ovat Kumpulaiset ja Kinnuset. Kumpulaisilta on tulossa sukukirja ja tietoja päivitetään tämän päivän tiedon valossa. Uutta tietoa Iisalmen Kumpulaisten ja Viitasaaren Kumpulaisten mahdollisesta yhteisestä esi-isästä on jo saatu. Dna-testien tulokset viittaavat siihen, että yhteistä esi-isää ei löytyisi viimeisen 24. polven sisällä. Juvan Anders Cumbula s. 1486 ei siis olisi tämän tiedon valossa Viitasaaren Kumpulaisten esi-isä. Tiedot täsmentyvät, hiljalleen, kun lisää tuloksia saadaan.

Kinnusten sukulinjat ovat tunnetusti monipolviset. Heidän lähtökotinaan pidetään Maaningan Tavinsalmea, josta suku olisi levinnyt mm. Olef Kinnuisen mukana Viitasaaren alueelle. Myytyään Kustaa Vaasalle kartanonsa, Olef Kinnunen olisi ollut tullessaan jo vauras mies. Hänen katsottu perustaneen tiloja niin Ilmolahdelle, Kivijärvelle kuin Kinnulaankin. Kinnusista on testitulosten perusteella kuitenkin erottumassa kahta eri klaania, joista vain toisen lähtökohta on Maaningassa. Toisen tuloreitti Suomeen on enemmän läntinen, haploryhmän vahva esiintymä löytyy mm. nykyisen Puolan alueelta ja sen haploryhmä on R1a1a. Näitä R1a1a klaanin mieslinjoja on erottumassa projektissa nyt useita.


Matthias Strannius


Tuorein R1a1a – linjaa edustava viitasaarelaisten esi-isä on Matthias Strannius (1660-1735). Viitasaaren kappalainen ja Ison vihan aikainen luottopappi. Hänen mieslinjaisen jälkeläisen ensimmäiset tulokset tulivat eilen ja siitä alkaen onkin ollut vipinää. Harvoin on tarjolla niinkin hyvää dokumenttia 350 vuotta sitten eläneestä henkilöstä, kuin tässä tapauksessa. Viitasaaren seurakunnan hallussa on kappalaisen muotokuva. Tuo tumma hiuksinen, suurilla surumielisillä mantelisilmillä varustettu kirkonpalvelija ei etnisiltä piirteiltään näytä kovin suomalaiselta. Tuloksia odotellessa olinkin jo valmis mielessäni sulkemaan pois kaksi suurinta suomalaista haploryhmää; Skandinaavisen viikinkien jälkeläiset sekä Mammutinmetsästäjien klaanin.

Matthias Stranniuksen sukujuurista tiedetään kirjallisten lähteiden valossa vain vähän. Hänen isänsä Cnut Andersson toimi sotilasvirkamiehenä Hämeen linnan ympärille vasta perustetussa kaupungissa. Cnut Andersson mainitaan eri yhteyksissä sekä profossina, kivalterina että porvarina. Kotoisin hänen sanotaan olevan Janakkalan pitäjästä ja Monikkalan kylästä. Perheestä tiedetään nimeltä äiti Carin, äidinisä Michel, hänen isänsä Bertil ja veli Påwel. Carinin siskon mieskin on tiedossa. Kotina toimi Rantalan talo Vanajaveden rannalla, jossa myös Matthias oli usein käymässä. Näiltä reissuilta on jäänyt merkintöjä Hämeenlinnan tuomiokirjoihinkin. Rantalan talo myytiin kauppakirjalla, joka on päivätty 11.6.1726 , ostajana mainitaan Adam Simonsson, joka saattoi olla Matthiaksen serkku. Tässä vaiheessa kappalainen oli tehnyt jo mittavan työn Viitasaaren erämaapitäjän sielunpaimena ja oli itsekin jo ikääntynyt mies.


Mitä testi kertoo?


Matthiaksen syntyperään tuli siis dnatestin myötä uutta tietoa. R1a1a haploryhmää esiintyy Suomessa jonkin verran. Lähinnä sen tihentymä lienee Pohjanmaalla. Joidenkin veikkauksien mukaan perimä olisi voinut siirtyä sinne esimerkiksi Vitaaliveljien mukana. Stranius ei kuitenkaan kuulu tähän ryhmään. Hänet erottaa jo Y-DNA12 paneelissa DYS385a markkeri, joka on Straniuksella 10 (-15). Tämä ennustaa lähes 100 % varmuudella snippiä L260+. Näin ollen tulosta päästään vertaamaan tuon alaklaanin jälkeläisiin.

On kiehtovaa miettiä kappalaisen syntyperää.Tulos viittaa vahvasti nykyisen Puolan ja Liettuan suuntaan. Tarkasteluajankohtana voisi pitää 1500-lukua jolloin alue oli preussilaista kuningaskuntaa. Dna antaa viittauksia Krakovan suuntaan, joka oli itse asiassa tuohon aikaan kuningaskunnan pääkaupunki. Myös Bessarabiasta ja Przemoczesta löytyy toistaiseksi ainoat geneettiset osumat. Mystinen snippi L260+ vihjaa sukulaisuuteen ruhtinassukujen kanssa. Kiovan prinssin Igor II Olgovichin, joka kuoli vuonna 1146, jälkeläisiltä on voitu erottaa tuo samainen mutaatio. Hänet muuten julistettiin myöhemmin pyhimykseksi. Ja jos oikein antaa mielikuvituksen lähteä lentoon, voi etsiä muutamia kuvia Romanovin jälkeläisistä, joille nuo ruskeat suuret silmät ovat oikein tunnusmerkki. Mutaation syntyajankohta on tosin paljon kauempana, joten varsinaista lähisukulaisuutta ei välttämättä jalosukuisiin löydy. Yhteinen esi-isä heidän kanssaan on kuitenkin totta.

Mutaatio paikallistaakin sukupuun linjan tiettyyn Euroopan osaan, josta on hyvä lähteä etsimään lisää. Syitä siirtymiseen kohti Pohjolaa voi löytää Puolan ja Vähä – Puolan tilanteesta. Maa toimi uskonpuhdistuksen väkivaltaisena näyttämönä, ja levottomuudet kärjistyivät 1560-luvulla. Toisaalta Hansakaupan merkitys on ollut vielä 1400 – luvulla Itämerta ympäröivien maiden välillä suuri, joten tuloaika pohjoiseen voi ajoittua hyvinkin myös sinne. Oli niin tai näin, joka tapauksessa Matthias Stranniuksen keski-eurooppalainen verenperintö virtaa aika monen viitasaarelaisen suonissa!

Stranius-suvun tutkimukset jatkuvat. Samalla jännitetään jo seuraavaa. Viitasaaren kirkkoherran Benedictus Canuti Cuneliuksen (1622 – 1690) tulokset saapuvat aivan näinä päivinä. Veikkaan vahvasti itään menevää sukuperimää, mitä Sinä veikkaat?


Linkki:
blogit.ksml.fi/porthanin-jalanjaljilla/oletko-puolalaista-ruhtinassukua/

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
24.12.2017 13:50 - 16.01.2018 06:45 #38782 : juppe
juppe vastasi aiheeseen: Oletko puolalaista ruhtinassukua?
Jo monta kertaa aikaisemminkin on huomattu, että Suomalaiset ovat niin lumoutuneet vähistä eroistaan, etteivät ne huomaa valtavia yhtäläisyyksiään, niin kuin vaikka tämän pakonomaisen tarpeen ihmetellä vähiä erojaan.

Tuota on tullut mainostettua aikaisemminkin, mutta se alkaa olla jo aika hyvä. Aanelosina pituutta on noin neljä sataa, niin että paljon jää luettavaa jäljelle vaikka hyppisikin liian selvästi keskentekoisien kohtien yli. Jos laiskottaa, niin sisällysluettelosta voi etsiä vain sen, mikä kiinnostaa.


Kirja, joka mullistaa käsityksesi Suomesta ja suomalaisuudesta. Lataa omasi jo tänään ja jaa sitä kavereillekin.

pohjolangalapagos.wordpress.com/
Viimeksi muokattu: 16.01.2018 06:45 : juppe.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
11.01.2018 15:14 #38941 : Antero
Antero vastasi aiheeseen: Oletko puolalaista ruhtinassukua?
Ruottissa on tutkittu 8000 vuotta vanhoja luurankoja useamman alan tutkijoiden toimesta. Tutkimus on nimeltään "The Atlas of a 1000 Ancient Genomes Project" jolla kartoitetaan pohjolan luurankojen syntyperää, mistä ovat tulleet, millainen iho ja silmien väri jne. Suomessakin Yle uutisoi sen otsikolla harhaanjohtavasti: "DNA-tutkimus: Tämän takia ruotsalaiset ovat vaaleita ja sinisilmäisiä" yle.fi/uutiset/3-10014816 . Ei pelkästään ruotsalaiset ole vaaleita ja sinisilmäisiä ja 8000 vuotta sitten koko sen alueella ja Norjassa ei edes ollut svealaisia ja gööttejä. Hyvä jos edes ajanlaskun aikoihin. Joka tapauksessa tutkimustulokset on julkaistu Plos Biology-lehdessä josta pintapuolisesti kollaten löysinkin, keitä tulijat ovat:





Tulijoiden tulosuunnasta on useampia skenaarioita joista yksi on latviasta. DNA kertoo miespuoliseksi tulijaksi IIvarin toisen ja naispuolisen tulijaksi Ursulan. Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla asuvat Iivarit on ykkösiä ja tätä Iivari toista vanhempia tulijoita. Mielenkiintoista tässä on se, että Ilmajokinen könninmestarin vanhemmat oli Iivari ykkönen ja puolisonaan Ursula. Ursula on tulijana idän suunnalta ja vanhempi kuin Helena, mikä euroopassa on yleinen. Ursula myös liitetään useinmiten saamelaisten puolisoksi ja joita heistä on enemmistö 48 prosentin osuudella. Toinen merkittävä on V... Venla, joita on 42 prosenttia. Saamelaismiesten puolelta Niilo on yleisin (43%) ja seuraavana tulee Iivari (26%), joita on prosentuaalisesti lähes yhtä paljon kuin heitä on etelä-pohjalaisissa. Lisäksi heissä on R1a:ta 11 prosenttia ja R1b:tä 4 prosenttia.

Saamelaiseksi näemmä tekee toisen puolison puolelta nainen, miesten puolelta nämä miespuoliset esi-isät on karkeasti samat, kuin kainuulaisilla ja suomalaisilla.
Liitetiedostot:

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
11.01.2018 17:31 - 11.01.2018 17:39 #38942 : juppe
juppe vastasi aiheeseen: Oletko puolalaista ruhtinassukua?
Suomalaisien ja ruottalaisien ero on suunnilleen siinä, että suomalainen jauhomakkara on kuivaa ja ruottalainen kosteaa. Saksalaiset, joille ruottalaiset on olevinaan sukua, ei erottele jauhomakkaroita vaan niille ne on kaikki paskaa.

Harha siitä, että jotain todellista eroa olis olemassa, syntyy siitä, että alkuasukkailla on ollu vähän pigmenttiä ja sen takia pieni ripauskin jostain väriä saa ne näyttään erilaisilta. Tästä sitten syntyy hirveitä eroavaisuuksia kun porukka on ihan saatanan riidanhalusta.

Suomalaisien ja ruottalaisien välit on suunnilleen samanlaiset kun vaikka turkulaisien ja tamperelaisien välit ja Ruottin puolella on ihan sama meininkin. Nää edustaa kaikki kylätappelukultuuria, missä vihollisen on löydyttävä mahollisimman läheltä, ja jos alkoholiverotusta muutettais silleen, ettei porukalla olis tarveta käydä Ruottin laivoilla, suomalaisien ja ruottalaisien välit paranis, koska ne ei olis yhtä paljon tekemisissä toistensa kanssa kun nykyään.

Ainoastaan Göteborg tuntuu olevan oikeesti eri asia, koska sen väestö ei soita poskea muille vaan suunnittelee pokkana Tanskaan liittymistä. Ne on ihan oikeesti jotain muuta ja käyttäytyy sen takia ihan eri tavalla.

Jauhomakkaroitten erot saattaa olla ihan keksittyjä, koska suomalainenkin arvostaa vetistä lihajalostetta. Mä otin eilen a la carte -annoksen, mikä oli kai kunnolla tehtyä lihamureketta, koska se oli suunnilleen samanlaista, paitti mauttomampaa ja vetisempää. Sitä varten oli pilattu oikein karitsan lihaa.

Tää vois mennä silleen, että ruottalaiset oppi tekeen jauhomakkaraa ensiks ja suomalaisien piti sitten tehä sitä vähän eri tavalla, että niitten makkarat vaikuttais jotenkin erilaisilta.


Toi edellä oleva qr-koodi on sitten päivitetty osottamaan vähän aikaa tuoreinta versiota.

Kirja, joka mullistaa käsityksesi Suomesta ja suomalaisuudesta. Lataa omasi jo tänään ja jaa sitä kavereillekin.

pohjolangalapagos.wordpress.com/
Viimeksi muokattu: 11.01.2018 17:39 : juppe.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
11.01.2018 19:01 - 11.01.2018 19:03 #38943 : Antero
Antero vastasi aiheeseen: Oletko puolalaista ruhtinassukua?
Sanovat että jauhomakkaraa alettiin tekemään sodan aikana koska kaikesta oli pula, lihaa piti jatkaa. Sodan jälkeen ihmiset olivat tottuneet jauhomakkaroiden makuun ja lihan lantraamista jatkettiin pysyvästi. Se on vähän sama asia kun auto- ja liikevaihtovero, kumpikin säädettiin pariksi vuodeksi tilapäiseksi, mutta tilapäisyydestä tulikin pysyvää.
Viimeksi muokattu: 11.01.2018 19:03 : Antero. Syy: tekstin fiilausta

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
11.01.2018 20:39 - 11.01.2018 20:39 #38944 : juppe
juppe vastasi aiheeseen: Oletko puolalaista ruhtinassukua?
Miten sä sitten selität sen, että porukka suunnilleen sekos kun joku keksi, että ranskanleivän päälle voi laittaa lauantaimakkaraa, että saadaan jotain, mikä on melkein pelkkää vehnäjauhoa? Siihen herkkuun verrattuna jauhomakkarakin maistuu joltain.

Kirja, joka mullistaa käsityksesi Suomesta ja suomalaisuudesta. Lataa omasi jo tänään ja jaa sitä kavereillekin.

pohjolangalapagos.wordpress.com/
Viimeksi muokattu: 11.01.2018 20:39 : juppe.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
12.01.2018 04:49 #38947 : Antero
Antero vastasi aiheeseen: Oletko puolalaista ruhtinassukua?
Jaa mitenkä...valohannu toi Keskiseltä eilen metrisen kyrsän Atrian lauantaimakkaraa, jota tässä 5 senttiä leviänä palana järsin. Paino 1900 grammaa, ei meinannu jääkaappin ovi mennä kiinni kun pökkäs peräseinään. Ennen oli parasta A luokan makkaraa, lihapitoisuus silloin 60 prosenttia ja taisi olla oikein lakiin kirjattuna. Nykyisin viljapossun lihaa 41 prosenttia, kamaraa ja lihan kaltaista 54 prosenttia. Loppu jauhoa. Sitä järsii ilman ranskanpullaa, joka on pilattu puolalaisella rypsiöljyllä, panee närästämään helevetisti ja eltaantuu eli härskiintyy muutamassa päivässä.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
12.01.2018 06:39 - 12.01.2018 06:41 #38948 : juppe
juppe vastasi aiheeseen: Oletko puolalaista ruhtinassukua?
Mulla on sellanen käsitys, että suomalaiset tekee automaattisesti kalan lisukkeita sillonkin kun ne ei tiedä, että ne on tekemässä sellasia.

Laitoskeittiössä keitetyt perunat on ikunen itkun ja valituksen aihe, koska ne tehään samalla tavalla kun muuallakin maailmassa. Ne on vaan jotain, mistä saa hiilareita eikä niiden oo tarkotus maistua paljon miltään kun lautasella on muuta sitä varten.

Suomalaisen pitäis saada sellasta perunaa, joka peittää suunnilleen kaiken muun paitti kalan maun. Sitten se on tyytyväinen.

Samalla tavalla muutkin oudot ruoat vois olla kalaa varten. Ne maistuu kummalliselta ja usein vähän kuvottaviltakin, mutta ensisijasesti niistä tulee mieleen, että jotain puuttuu. Mä panisin lisäks jotain ulkomalta tuotua maustekurkkua, mikä on suunniteltu sopimaan melkein mihin tahansa, mutta suomalainen vois olla tyyttyväinen jos siihen pantais kalaa jossain muodossa.

Se on vaan jotenkin tullu tavaks, että lihaa ja kalaa pitää syödä erikseen, vaikka siihen ei mitään oikeeta syytä olekaan eikä se liha usein ees varsinaisesti oo lihaa. Nykyaikanen jauhomakkara on niin ikävänmakusta, että mulla ei oo aikomustakaan ottaa selvää, miltä se maistuu ranskanleivän päällä, johon mä en myöskään mielellään koske, mutta tää yhdistelmä vois olla nyt täydessä iskussa sitä varten, että joku alkais kokeilla, millasta kalaa siihen pitäis lisätä.

Ehkä olis jopa mahdollista kehitellä hampurilaismestojen ja kebab-pizzerioiden lisäks suomalaisia pikaruokaloita, joissa tarjottais tuttuja venhäjauhomysteereitä, joihin olis lisätty kotimaista kalaa. Pizzan päällä vois olla kuhaa ja ranskanleivän päällä lauantaimakkaraa ja silakkaa, tai mikä niihin nyt sopiikaan. Jonkun järvikalapurilaisen kehittäminen on niin helppoa, että siitä vois alottaa.

Kalakukkokaan ei oo muuta kun kalaa ja jauhoja ja silti suomalaiset tykkää siitä.

Mä en ihan osaa arvata, mitä vehnäjauhoista kannattais tehä, mutta ranskalaiset perunat ja nopeesti voissa paistetut muikut on ihan selvä tapaus muikkujen mukana ei oo niin paljon voita, että perunoista menee rapeus kokonaan. Kansa tykkäis varmasti.

Kirja, joka mullistaa käsityksesi Suomesta ja suomalaisuudesta. Lataa omasi jo tänään ja jaa sitä kavereillekin.

pohjolangalapagos.wordpress.com/
Viimeksi muokattu: 12.01.2018 06:41 : juppe.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
12.01.2018 11:45 #38953 : Antero
Antero vastasi aiheeseen: Oletko puolalaista ruhtinassukua?
Pitäiskö sun juppe aloittaa uusi keskusteluketju " juppen keittiö"...? Jottei tuu tarkoituksellisen sabotoinnin maku suuhun.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
12.01.2018 16:34 - 12.01.2018 18:10 #38956 : juppe
juppe vastasi aiheeseen: Oletko puolalaista ruhtinassukua?
Tää liittyy aiheeseen paljonkin, koska jos kuola alkaa valua heti kun joku mainittee hernekeiton, tuskin on puolalaista ruhtinassukua, koska puolalaisilla on erilaiset safkat. Turha ees haaveilla sellasesta.

Olisinko sitä tai tätä on perisuomalainen ilmiö, koska niillä on kova tarve olla jotenkin parempia kun naapurit.

Ruottalaiset on ihan samanlaisia. Perimästä ei tarvii löytyä kun pikkasen syyrialaista vaikutetta ja ne on heti olevinaan arabimaa ja sivistyksen kehto. Rotuoppi kehittyy niin nopeesti, että ei pitäis olla mitään syytä ulvoa natseista, jotka oli hitaampia eikä olis pärjänny ilman ruottalaista osaamista.

Omaa kulttuuria näitten kansojen on vaikee kehittää ja sen takia ne panee pizzan päälle sitkeesti tonnikalaa niin kun muutkin, vaikka ei oo hirveen vaikee päätellä, että savusiika vois toimia paremmin kun porukka tulee hulluks sen hajusta.

Ruottalaisille vois kehitellä pizzaa vaikka jostain hapansilakasta kun ne on sen perään.

Karvakädet nää jutut varmaan kehittää jossain vaiheessa, koska ne on oikeesti korkeekulttuurikansaa.

Kirja, joka mullistaa käsityksesi Suomesta ja suomalaisuudesta. Lataa omasi jo tänään ja jaa sitä kavereillekin.

pohjolangalapagos.wordpress.com/
Viimeksi muokattu: 12.01.2018 18:10 : juppe.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

ykskertayks
Sivu luotiin ajassa: 0.319 sekuntia