Tapaus Voloshin

Lisää
17.06.2018 15:55 #40361 : Antero
Antero loi aiheen: Tapaus Voloshin
Mainonnassa käytetään kahta tapaa myydä tuote, joista nykyisin yleisin on subjektiivinen eli
mielikuviin perustuva, joka luo illuusion tuotteen erinomaisuudesta. Toinen on informatiivinen
jossa kerrotaan millainen tuote on, mitä ominaisuuksia sillä on ja miten sen tekniikka toimii.
Propaganda käyttää hyödykseen subjektiivista tapaa, luodaan mielikuva joka vetoaa sen lukijaan.
Haspara on Israelissa kehitetty ja huippuunsa vietyä mielipiteen muokkausta, suorastaan taiteenlaji
jossa annetaan todellisen informatiivisen tiedon sijasta keksittyjä mielikuvia, jota toistetaan ja
toistetaan, jankataan ja jankataan kunnes korvienväli on täynnä sitä. Suomeksi se tarkoittaa että
kusetetaan ja vedetään retkuun, jossa kaikki tunteisiin vaikuttavat mielikuvat on käytössä. Parhaiten
tunteisiin vetoaminen syntyy käyttämällä lapsia, varsinkin kuolleita, haavoittuneita, hukkuneita ja
sairaita lapsia. Myös eläimet vetoavat voimakkaasti ihmisten tunnepuoleen. Jouluisin erityisesti
”lapsibisnes” kerää rahaa miljoonien arvosta höynäyttämällä ihmisiä antamaan rahallinen lahjoitus
ns. ”hyvän asian” puolesta lupaamalla palkinnoksi ripakopallisen jos kaksikin tuliteriä Mersuja ym.
roinaa. Tuttu tuossa tuumasi, eikö noissa palkinnoissa ole tarpeeksi. Onko kukaan koskaan voittanut
tai kuullut jonkun voittaneen tässä kusetuksessa?

Kiitos jukkikselle linkistä, sitä olikin mukava pärvöttää mattopyykin välillä. Lukijaa kehotan
tekemään itse päätelmiä, sitähän varten luoja on meille aivot antanut. Itse aiheeseen en palaa tämän
enempää saati kommentoi, Suomessa on tälläkin hetkellä tärkeämpää pohdittavaa ja tämäkin vei
vain aikaani, mutta halusin kuitenkin näyttää mitallin toisenkin puolen. Jokainen tehköön omat
johtopäätöksensä, kunhan viittii lukea loppuun saakka.

Aikaisemmin oli jo esillä onko Su-25 koneessa jälkipoltin ja linkki sivulle jossa sanottiin ettei ole.
Näinhän se on ettei Tumanski R-195 moottorissa sellaista ole. Ukrainaan toimitettavien koneiden
valmistus ja toimitus tapahtui aikana jolloin Neuvostoliitto hajosi. Osien saatavuus oli niin ja näin ja
läntisten Wikipedia sivustojen mukaan koneissa olisi 2 x Tumanskin R-195 moottori. Jostain syystä
poikkeuksen tekee Suomen Wikipedia sivusto, jossa on ja vielä kesällä 2018 (myös 2016) Su-25
koneissa ilmoitetaan olevan 2 x Tumanski R13-300 moottori. Tässä moottorissa on käytössä
jälkipoltin.

Georgian TAM:n lentokonetehdas valmisti 50 konetta, joissa käytettiin Tumanski R-195
moottoria. Vientiin menevät koneet olivat Su-25k sarjaa ja niiden moottoreista en löytänyt
mainintaa samasta lähteestä. Ukrainaan menevistä koneista osa oli kaksipaikkaista mallia, jotka
valmistettiin Venäjällä Ulan-Ulanin lentokonetehtaalla. Georgiassa tiedetään valmistuneen muutama
kaksipaikkainen 2000-luvulla. Tumanskin R-195 moottoria on uudistettu ja Su-25 koneissa
käytettiin ilma-aukkoja ja kanavia, jolla moottoreita ja sen ympärillä olevia rakenteita jäähdytettiin.

Tumanski R13-300

Tumanski R-13 oli neuvostoliittolainen Sergei Gavrilovin suunnittelema ja se kehitettiin Tumanski
R-11-moottorin pohjalta. Se on aksiaaliahtimilla varustettu moottori, jossa on 5-asteinen
kompressori. Sen polttokammio oli kehittyneempi kuin R-11:sta ja se mahdollisti moottorin
uudelleenkäynnistymisen korkealla lennettäessä. Sen jälkipoltinta kehitettiin. Sen painoa
pienennettiin titaanin käytöllä. Moottoria käytetään MiG-21M, MF, SM ja SMT sekä Sukhoi Su-
15M ja TM. R-13 moottoria on myös rakennettu Kiinassa LM WP13 ja se on kokenut samanlaista
kohtaloa kuin Tumansky R-11. Alunperin molemmat moottorit oli lisensoitu Kiinassa. Sen jälkeen
kun Neuvostoliitto hajosi, kaikki sen tekninen tuki peruutettiin ja Kiina jatkoi heidän omaa
kehitystä suunnittelija Jiang Hepun (江 和 the) johdolla.

Tumanski R-25

Tumanskin suunnittelutoimiston R-25-moottori korvasi Tumanski R-13-moottorin MiG-21bis- ja
Suhoi Su-15bis-hävittäjissä. R-25 oli aksiaaliahtimella varustettu moottori. Sen ahdin oli edelleen p
arannettu nostaen sen puristussuhdetta. Sen jälkipoltin oli kaksiasteinen ja sitä syötti erillinen
polttoainepumppu. Jälkipoltolla työntövoima nousi 96800 Newtoniin 4 km lentokorkeudessa.
Harjoituslennoilla jälkipolttoa käytettiin yhden minuutin ajan. Sotatoimissa jälkipolttimen käyttöä
voitiin jatkaa kolmeen minuuttiin. Moottorissa käytettiin enenevää määrää titaaniosia. Kaikkiaan
moottoreita valmistettiin 3 200 kappaletta vuosian 1971-1975. Myös intialainen HAL-tehdas
valmisti moottoreita lisenssillä.

Tekniset tiedot:

pituus 4 605 mm
halkaisija 1 095 mm
paino 1 205 kg
sotilasteho 39,9 kN
jälkipoltolla 63,7 kN
puristussuhde 8,9:1
turbiinin lämpötila 1 005 °C
polttoaineen kulutus tyhjäkäynnillä 95 kg/(h·kN)
polttoaineen kulutus jälkipoltolla 213 kg/(h·kN)
työntövoima-painosuhde 5,4:1

Tumanski R-195

Georgiassa Tbilisi Aerospace Manufacturin TAM mukaan tehtaalla valmistettiin vuosina 1979-1991
yhteensä 630 Su-25 konetta. Näistä 50 konetta oli Su-25BM konetta parannetuilla
navigointilaitteilla ja Tumanski R-195 moottorilla, joissa ei ole jälkipoltinta. Vientiä varten
valmistettiin 185 Su-25K konetta, joista 160 toimitettiin ulkomaille vuoteen 1989
mennessä. Lisäksi muuhun käyttöön mm. kaksipaikkaista mallia valmistettiin Ulan-Uden tehtaalla
Venäjällä. 2000-luvulla Georgiassa olevan tehtaan tiedetään tuottaneen mutaman kakspaikkaisen ja
15 - 20 kpl klassista Su-25 "Frogfoot-As"-mallia, jossa oli moottorina R-195-suihkumoottori.
Moottori oli edelleen kehitetty ilman jälkipoltinta R13 moottorista.

Ukrainan ilmavoimat

Ukrainan ilmavoimat hankki Su-25 koneita Neuvostoliiton loppuvuosina ja sen hajoamisen aikana.
Su-25 koneita uudistettiin vuoden 2010 jälkeen. Vuoteen 2014 mennessä modernisoituja Su-25M1
koneita oli käytössä yhdeksän, numeroinnin alkaessa ykkösestä yhdeksään. Koneen maalaus
muuttui maastoväreistä ”digitaali” kuvioksi. Keltaisella reunuksella keskustaltaan sinisellä olevien
tunnusvärien kerrotaan olevan hallituksen koneita.

Suhkoi Su-25:n kehitys.

Vaikka Sukhoi OKB odotti saavansa täydellisen kehitystyön T8:sta nopeasti käyntiin, esteet tuli
nopeasti esiin. VVS: n kenraalit eivät olleet tyytyväisiä suunniteltuun muotoon, sillä ne vaativat,
että aseistusta nostettaisiin 4 000 kiloon ja että kone olisi kykenevä Mach 1: een matalalla
korkeudella. VVS-lentovaatimukset olivat yksinkertaisesti epämiellyttäviä ajatuksia subsonic jet-
maataistelukoneesta.

Sukhoi-insinöörit voisivat vain mukautua pyyntöön ja saada lisää paineita kehittämällä mallia,
mutta tuotanto ei ollut ongelma, vaikka he pystyivät siinä parantamaan huippuunsa. Uudistustyöt
ponnistelivat prototyyppien rakentamisen alulle elokuulle 1971, kun Novosibirskin valtiontehdas
nro. 153 toimi hyvin Uralin itäpuolella. Tämä laitos oli työskennellyt pitkään Sukhoi OKB: n
kanssa.

Mikhail Simonov nimitettiin projektipäälliköksi. Oleg Samolovich oli pääsuunnittelija elokuusta
1972 lokakuuhun 1974, jolloin hänet siirrettiin työskentelemään "T10" -haastajalla, joka syntyisi
"Su-27 Flankerin" - ohessa. Y.V. Ivashetchkin vei Samolovichin paikan.

T8: n suunnittelutyötä jatkettiin, suunnitteluryhmä sai alustavat tiedot Fairchild A-10: stä. A-10: n
moottorit asennettiin paloihin rungon takaosan yläpuolelle jotka suojasivat niitä koko laajuudelta
maalähtöisiltä lämpöohjuksilta ja ilma-alusten tulituksilta. Edut tämän kokoonpanon olivat
merkittäviä ja joidenkin osien Suhoi suunnittelutiimi lobbaa hyväksymään samaa T8 kokoonpanoa
varten, mutta näin asennetut moottorit vähensi nopeutta ja oli liian myöhäistä tehdä muutosta ilman
ettei vesitä projektia.

Pavel Sukhoi kuoli vuonna 1973, ja hän oli elänyt tarpeeksi kauan, nähdäkseen T8: n muotokuvan.
Kuitenkin vaikka kaksi prototyyppiä oli rakenteilla tuolloin, he eivät olleet ilmoittaneet muodollista
järjestystä ilmaliikenneteollisuuden ministeriölle. Se tehtiin vasta 6. toukokuuta 1974 ja sitä
käytetään staattisessa testissä.

Staattinen testi, numeroitu "T8-0" toimitettiin 12. syyskuuta 1974. Ensimmäinen lentotesti
prototyypillä "T8-1", toimitettiin Zhukovskiyn koelentokeskukseen joulukuussa 1974. Moottorin
piiputtaminen ensimmäisellä lennolla, viivästytti testiä 22 päivään helmikuuta 1975. Lento tehtiin
Suhoi OKB:llä ja koelentäjä oli ironisesti kenraali Vladimir Ilyushin, yksi Neuvostoliiton
kuuluisimmista koelentäjistä joka ivaa pojan Sergei Ilyushin kilpailevaa Iljušin OKB:tä.
T8-1: ssä oli navigointi-hyökkäyspaketti Su-17M2:sta ja GSh-23 tuplaputkinen 23-millimetrin
tykki. Tykkiä voitaisiin käyttää vyöryttämiseen. Tähän mennessä T8: n palveluvaatimusten jatkuva
muutos johti siihen, että paino kasvoi edelleen. Kaksi RD-9 suihkuturbiinia korvattiin erillisillä
Tumanski R-95Sh suihkuturbiinineilla ja ilman jälkipolttoa. Moottorista saatiin 44,13 kN (4500 kgP
/ 9921 lbf) maximi nousu- ja työntövoima kummastakin.

R-95Sh oli MiG-21:ssa käytetty Tumanski R-13F-300:n jälkeinen kehitysversio ja josta oli otettu
jälkipoltto pois. Se oli kaukana hyvästä ratkaisusta ja modernimpi ilmanohitus moottoreilla, olisi
ollut parempi polttoainetalouden kannalta. Mutta toisaalta, R-95Sh:ssa oli paljon voimaa. Samalla
se oli hyvin kestävä ja luotettava moottori. Se ei myöskään ollut nuuka käytetystä polttoaineesta ja
olisi jopa voinut käyttää diesel polttoainetta.

Toinen lentävä prototyyppi, "T8-2", suoritti ensimmäisen lennonsa 26. joulukuuta 1975 vähemmän
tehokkailla RD-9-moottoreilla. Heikon tehon vuoksi koneeseen oli nopeasti asennettu R-95Sh
-moottorit maaliskuussa 1976, jolloin siitä tuli "T8-2D". Uudempi versio T8-2 oli selvästi erilainen
kuin T8-1 ja paljon lähempänä sitä, mitä tulee tuotantomäärittelyyn. Kone sisälsi korkeamman
perän ja leveämmät siivet, joissa oli etupäässä "dogtooth" ja myös vähemmän näkyviä muutoksia.

Ukrainan Su-25M1

Ukraina nykyaikaisti Su-25 maataistelukoneitaan vuodesta 2011 alkaen saaden tyyppitunnuksen Su-
25M1. Konetta kohden rahaa paloi n. 1,2 miljoonaa dollaria ja vuoteen 2014 mennessä Su-25
koneista oli yhdeksän modernisoitu. Rahan säästämiseksi uudistustyö ei koskenut moottoreita
niiden pysyessä alkuperäisinä. Su-25M1- 06 on Ukrainan ilmavoimien ensimmäinen lentokone,
uudistettu ja maalattu digitaalisessa naamioinnissa. Kuten kaikki "digitaaliset" Su-25:t, tämä kone
on maalattu harmaalla värillä ja sen useilla sävyllä. Kone tuli palveluun vuonna 2012, sarjanumero
10121. Kapteeni Voloshin lensi tällä koneella. Kaksi muuta 299 prikaatin lentäjää olivat luutnantti
Vadim Dzyubenko 07-koneella ja eversti Sergei Samoilov 08-koneella. Kaikki kolme lensi
nykyaikaistettuja Su-25M1 hävittäjiä.

Tapaus Voloshin

Ukrainan ilmavoimien Vladislav Voloshin on 299-taktisen prikaatin ohjaaja. Hänestä on jopa pieni
merkintä Wikipediasta - Su-25-maahyökkäyskoneen komentaja. Ei elämää koskevia tietoja eikä
tunnistustietoja enää. Mutta internetissä löytyy video Kharkovin ilmavoimien yliopiston
vapauttamisesta. Raportin sankari oli hyvin nuori laiha kadetti Vladislav Voloshin.

Tunnuksen mukaan hän tuli ensin Luganskin sotilaslääkäriin ja sitten opiskeli Kharkovissa. Entä
muistiko hän ensimmäisenä "äitinsä", kun hän sai käskyn pommittaa Luganskin rauhanomaiset
alueet. Kuitenkin oli edelleen vihreä luutnantti, joka muisteli innokkaasti ensimmäisestä lentoaan:

- ”Se oli vuonna 2007, kaupungin Džankoi Krimillä. Lensimme Yak-52 kevytmoottori
lentokoneella. Ensimmäistä kertaa nousin taivaalle ja olin täynnä intoa. En pitänyt ohjainta, pidin
lujasti kiinni.”

Raportissa sanotaan, että Voloshin vapauttamisen jälkeen hän tulee palvelemaan Nikolaevissa ja
hallitsemaan hänelle uusia laitteita - kuten Su-25. Ja täältä kaikki lähtee. Haastateltu sanoi, että
sama "Grach" (kuten armeijan Su-25 on) siirrettiin Dnepropetrovskista Nikolaeviin.

Vladislav Voloshin on suosittu toimittajien kanssa. Seuraavassa tv-raportissa jo kypsä sotilasohjaaja
kertoo hänen vaikutelmistaan maataistelu-hyökkäyskoneen ensimmäisestä lennosta:

"Lennosta laskeutuminen (varsinkin ohjaajan takaa) on hyvin vaikeaa, mutta mahdollista. Näyttää
siltä, että nousin askeleen korkeammalle urallani, elämässä, portaissa. Olen hieman ylpeä itsestäni."

Voloshinin ansiot eivät jääneet huomaamatta.

Ukrainan presidentin verkkosivuilla julkaistulla asetuksella nro 599/2014 kerrottiin, että lentäjä sai
kolmannen asteen "Courage" -tunnustuksen. Asetus allekirjoitettiin 19.7.2014. Kaksi päivää
Boeingin tuhoutumisen jälkeen.

Silminnäkijät eri länsimaisissa uutisvälineissä

Kiova kiistää, ettei heillä ollut taistelulentoja 17. heinäkuuta. Mutta ainakin viisi ihmistä kertoi
nähneensä lentokoneita lähellä MH17: ta. Nämä silminnäkijät ovat asukkaita, jotka asuvat eri
kylissä lähellä onnettomuuspaikkaa. Britannian, Ranskan ja Alankomaiden toimittajat haastattelivat
heitä.

BBC News lähetti silminnäkijän kertomukset kolmesta naisesta sanoen, että he näkivät hävittäjiä
lähellä Boeing MH17: ta ja kuulivat räjähdyksen äänet taivaalla.

Silminnäkijä # 1: "Ilmassa oli kaksi räjähdystä. Ja näin se hajosi. Ja palaset levisivät näin, sivuille.
Ja milloin …"
Silminnäkijö # 2: "Ja siellä oli toinen lentokone, sotilaallinen, sen lisäksi. Kaikki näkivät sen. "
Silminnäkijä # 1: "Kyllä, kyllä. Se lenti sen alle, koska se voitiin nähdä. Se eteni alla,
siviilikoneen alla."
Silminnäkijä # 3: "Räjähdyksen ääni kuului. Mutta ne olivat taivaalla. Ne tulivat taivaalta. Sitten
tämä kone teki tämänkaltaisen jyrkän käännöksen. Se muutti reittiä ja suuntautui tuohon suuntaan
(osoittaen suuntaa kädellään)."

Silminnäkijä # 4: Ranskankielinen Paris Match aikakausilehti haastatteli neljättä silminnäkijää, joka
onnettomuuspaikalta kertoi lehden toimittajalle, että hän näki lentokoneen lähellä Boeingia:

"Yksi suuri kone (Boeing) en nähnyt - se sukelsi pilviin. Pam! Sitten kuului räjähdys. Vahva
räjähdys ja sen osat alkoivat hajota. Tänne putosi 37 ihmistä. Se kone, joka meni kohti (Boeing),
meni sitten sen eteen. Sitten se meni "näin" (osoittaa kädellä) - meni pilveen ja muutama sekunti
myöhemmin räjähdys. Sen jälkeen Hrabovossa, kuuden kilometrin päässä, savupilvi nousi pilviin."

Silminnäkijä # 5 Lev Bulatov kertoi hollantilaiselle Max van der Werffille, että hän näki kolme
Suihkukonetta - yksi näistä hyökkäsi Boeingiin, hän näki sen ja kuuli kaksi räjähdystä ja kolmannen
hetkeä myöhemmin.

"Kuulin, että SU lentää matalalla ja lyö Torezia ja Shakhterskiä. Ja minä näin ... Hävittäjiä oli
todella kolme. Ja myöhemmin huomasin, että yksi suihkukone kiihdytti voimakkaasti tuohon
suuntaan (osoittaen kätellään) pohjoiseen ja nousi ylös. Näin tämän hävittäjän silmukan myös,
kuten näen omat sormeni. Ja kun se kiihtyi, kuulin moottorin huutoa ja se kohosi jyrkästi ylös.
Jonkin ajan kuluttua kuulin kolme pamausta: pam-pam ja pam (viimeinen kuului jonkin ajan
kuluttua). Näin lentokoneen (MH-17) kun se alkoi kaatua. Mutta! Keskiosa alkoi putoamaan tuohon
(osoittamalla kätensä) Grabovon suuntaan. Ohjaamo irtosi erilleen, samoin yksi siipi ja sen
moottori. Kaikki muu oli ehjänä.”

Kapteeni Voloshin kertoi Saksalaiselle ARD-kanavalle, että todistajat mainitsivat tapahtumia
heinäkuun 23. päivänä, ei 17. heinäkuuta. Mutta 19. heinäkuuta, kaksi päivää Malesian Boeingin
putoamisen jälkeen, Voloshin sai rohkeuden kertoa kuten kaksi muuta 299: n lentäjää, luutnantti
Vadim Dzyubenko ja eversti Sergei Samoilov. Kaikki kolme lensi modernisoidun hävittäjämuunnoksen
Su- 25M1 numerolla 06 (Voloshin), 07 (Dzubenko) ja 08 (Samoilov) Lähde on Presidentin Poroshenkon
Sivulta, joka on poistettu (tästä on olemassa kuvakaappaus).

Tutkinta

Buk-ohjuksen valmistaja Almaz-Antey kävi lehdistötilaisuuden, jossa yrityksen insinöörit selittivät
yksityiskohtaisesti, mikä on pielessä länsi-kertomuksissa. Almaz Anteyn tiedottajat eivät
selvästikään sulkeneet pois sitä mahdollisuutta, etteikö ilmatorjuntaohjuksia ampuneella
suihkulentokoneella olisi rooli tapahtuneeseen.

Almaz Anteyn lehdistötilaisuus oli samana päivänä, kun Venäjän tutkintakomitea paljasti MH17-
onnettomuuden yleisön todistajan identiteetin.

Avain todistaja oli mekaanikko Evgeny Agapov

Ennen pakenemista Venäjälle, Evgeny Agapov oli mekaanikko ilma-aluksessa № A4465 (Nikolaev
ja Dnepropetrovsk, Ukraina, lentokenttä Aviatorskoe kylä, noin 250 kilometrin päässä
onnettomuuspaikasta). Todistaja on Ukrainan kansalainen.

Agapov todisti 17. heinäkuuta 2014, että kolme suihkukonetta nousivat ilmaan noin tunti ennen
MH17: n putoamista. Yksi suihkukoneista oli varustettu kahdella R-60-ilma-ohjuksella. Tämä
erityinen suihkukone myöhemmin palasi takaisin ilman näitä ohjuksia. Kahdella muulla aseella
ammuttiin alas. Su-25: n kapteeni Vladislav Voloshia pelotti Agapovin mukaan. "Se oli väärä kone"
(Самолет не тот), Voloshin sanoi, kun hän lähti koneestaan. Myöhemmin lennonjohtaja Dyakiv
puhui kapteeni Voloshinille. Dyakiv kysyi: "Mitä tapahtui koneelle?" Johon Voloshin vastasi:

”Lentokone oli väärään aikaan väärässä paikassa".

Kiova kiistää, ettei heillä ollut taistelulentoja 17 heinäkuuta. Mutta ainakin viisi ihmistä kertoi
nähneensä lentokoneita lähellä MH17: ta. Nämä silminnäkijät ovat asukkaita, jotka asuvat eri
kylissä lähellä onnettomuuspaikkaa. Britannian, Ranskan ja Alankomaiden toimittajat haastattelivat
heitä.

Haluan myös muistuttaa, että aikaisemmin tutkittaessa rikosta, Ukrainan kansalainen oli
vapaaehtoisesti ylittänyt valtion rajan Venäjän federaation puolelle ja ilmaissut halunsa tehdä
yhteistyötä Venäjän tutkimuksessa.Tutkinnassa todistajana hän ilmoitti palvelleensa Ukrainan
ilmavoimissa. Hän tietää, että 17. heinäkuuta 2014 lounaan jälkeen Ukrainan ilmavoimien
SU-25-lentokone lensi taistelukilpailuun, jota ohjasi Kapteeni Voloshin.

Lentokone palasi kentälle tyhjillä ammuksilla, kun taas Voloshin kertoi kollegoilleen, että
"kone oli väärään aikaan ja väärässä paikassa". Myöhemmin todistaja sai tietää, että samana
päivänä tuhoutui siviililentokone matkustajien kanssa, joka oli Malesialaisen lentoyhtiön omistuksessa.

Aluksi tämä todistaja sai valtion suojelun Venäjän alueella. Hänen todistus tutkittiin
perusteellisesti, mukaan lukien polygraph-tutkimukset. Koska nyt on yhä enemmän todisteita
todistajan luotettavuudesta sekä eri näytteenä epäilyksiä eräiden viestimien puolueellisuudesta
todistajan todellisesta olemassaolosta, tässä vaiheessa päätimme luovuttaa aineistoa.
Tämä todistaja on Ukrainan kansalainen Evgeny Agapov, hän teki asepalveluksen Ukrainan
ilmavoimissa lentokoneaseistuksen mekaanikkona, ensimmäisen prikaatin taktinen ilmailulaivueen
joukko-osasto №A4465. Ja nyt hän pysyy edelleen valtion suojeluksessa.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
25.06.2018 07:38 - 28.06.2018 14:14 #40441 : KimmoK
KimmoK vastasi aiheeseen: Tapaus Voloshin
MH17 jäänteissä ei ole mitään merkkejä ilmahyökkäyksestä ja tutkamateriaali todisti tyhjentävästi ettei sotilaskoneita ollut ilmassa.
vuoden 2014 tiedot: www.sinikivi.com/foorumi/konspiraatio/18225-buk-ohjus?start=255#40293
Ja tuossa 2016 tiedot: www.sinikivi.com/foorumi/konspiraatio/18225-buk-ohjus?start=300#40467

Voloshin jutut voi siis lopettaa. Eikä satutarinat sitäkään miksikään muuta ettei Ukrainan SU25 koneissa ole jälkipoltinta.
(

Liitetiedosto:

Tiedostonimi: suhoinjlki...elut.txt
Tiedostokoko:6 KB
)


RIP Voloshin.
Voimia perheellesi. Toivotaan että hautarauhan häiriköt saavat ansionsa mukaan.


Silminnäkijöistä:

Liitetiedosto:

Tiedostonimi: jonninjout...jat1.txt
Tiedostokoko:6 KB

*** MH17 tutkimusta harrastava ammattimainen tekninen asiantuntija. ***
Jos mielestäsi kirjoitan asiaa MH17 tapauksesta, sano se tai anna kiitos:
www.sinikivi.com/foorumi/konspiraatio/18225-buk-ohjus?start=495#40866
Liitetiedostot:
Viimeksi muokattu: 28.06.2018 14:14 : KimmoK. Syy: Siirsin koosteen loppuun jotta kommenttini olisi selkeämpi. Lisäsin silminnäkijöistä koostetta. Lisäsin linkin 2016 tutkatietoihin.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

ykskertayks
Sivu luotiin ajassa: 0.319 sekuntia