Nikola Teslan intuitio - muisto tulevaisuudesta.

Lisää
15.05.2018 10:04 #39929 : OnWhiteMars
OnWhiteMars loi aiheen: Nikola Teslan intuitio - muisto tulevaisuudesta.
Olen jo pitkään 'maistellut' intuitiota ja sen tarkoitusta. Sanomattakin on selvää, että tässä mystisessä voimassa on jotakin mitä emme vielä käsitä, mutta kuitenkin elämme osittain sen ohjaamana ja ennen kaikkea osaamme luottaa siihen. Mikäli emme anna ylianalysoinnin pilata sen puhtautta.

Monet suuret keksijät ja näkijät ovat puhuneet sen tärkeydestä ja olemme kenties itse myös huomanneet sen johtavan meitä oikeisiin valintoihin.

Ajattelin tässä avata keskustelua tuomalla esimerkkinä Teslan ja hänen neroutensa pöydälle. Teslahan ylisti intuitiota ja kuten varmaan moni täällä tietää, oli muutenkin hyvin ainutlaatuinen ajattelija. Keksintönsä hän loi mielessään ennen kuin pani ne käytäntöön. Hänen mielikuvituksensa oli vilkas, jopa niin, että ympäristö vieroksui häntä samoin kuten hän ympäristöä.

Olen sitä mieltä, että meidän intuitiomme on osa muistojamme niin henkilökohtaisella kuin lajitasolla. Mutta uskon, sen olevan kuvitellun ajan ulkopuolella tapahtuvassa kentässä. Kutsuttakoon tätä kenttää vaikka morfiseksi kentäksi jossa säilytämme yhteiset tietokannat kaikesta.

Uskon intuition tulevan tulevaisuudesta, toisille voimakkaampana, riippuen vastaanottokyvystä. Siitä on periaatteessa jo näyttöä pelkästään scifi-genressä joka hassusti toteutuu viiveellä tämän hetken todellisuudessa.

Tämä avauksena keskustelulle. Liitän tähän vielä artikkelin jonka kirjoitin aikoja sitten mutta joka avaa ehkä hieman lisää ajatuksiani.

INTUITIO – MUISTO TULEVAISUUDESTA.

GH lokakuu 1, 2015

”Päätin aamupäivällä käydä tarkistamassa postilaatikon sisällön ja puin ylleni eteisessä. Huomasin ettei avainnippuni ollut totutulla paikalla joten palasin sisälle etsimään sitä. Etsintä sujui sen enempää sitä ajattelematta koska muistikuvaa avainten löytämisestä minulla ei ole. Havahduin eteisessä avaimet kädessäni. Sen lisäksi huomasin, että olin noutanut myös puhelimeni. Ihmettelin hetken miksi se oli tarttunut käteeni. Postilaatikko sijaitsee noin 15 metrin päässä etuovesta ja kännykän tarve matkalla on, miten sen nyt sanoisi, olematon. Myönnän, että minun ja puhelimeni välillä on tietty riippuvuussuhde, mutta jokin sanoi tällä kertaa ettei kyse ollut siitä. Astuin ulos ja kävelin postilaatikolle. Vastaan juoksi naapuri joka hengästyneenä kysyi paljonko kello on? Ilmeisesti tieto oli tärkeä koska hän vaikutti kiireiseltä. Nyt minulla oli mahdollisuus kertoa hänelle kellonaika koska olin ottanut puhelimeni mukaan. En kanna kelloa kädessäni, joten ilman kännykkää naapurini olisi jatkanut toimiaan epätietoisena sen hetkisestä ajasta. Kysymys kuuluukin, otinko kännykkäni mukaan tottumuksesta vai tiesinkö että sitä tarvittaisiin muutaman askeleen kuluttua?”
Tiedätte varmasti tunteen kun olette tehneet päätöksen ilman valinnanvaikeutta. Itseasiassa ilman valintaa. Ja olette varmoja, että päätöksenne on oikea. Olette silloin kuunnelleet intuition ääntä ja toimineet sen mukaan.

Tietämisen filosofiaa ja ajan patinaa

Minkälainen on ihmisen tiedonhankinta prosessina? Mitä on tietäminen? Tietoisuus? Mitä on aika ja miten se vaikuttaa tiedonkäsittelyyn ja –siirtoon? Luoko se rajoitteita?

Ihmisen tiedonkäsittelyjärjestelmät jakautuvat intuitiiviseen ja analyyttiseen malliin. Intuitiivinen kuvaa vaistomaista jopa tiedostamatonta tapaa ajatella siinä missä analyyttinen ajattelu pohjautuu järkeilyyn, loogisuuteen ja ennen kaikkea itse ajatuksen kielellistämiseen. Molemmat mallit rakentuvat havaintoihin joista analyyttinen tapa huomioi pääasiassa käsitteellisiä ja intuitiivinen tunteenomaisia tapahtumia. Sana intuitio muodostuu latinankielen sanasta intueor, joka tarkoittaa ’katsoa’ tai ’nähdä’. Kun sanoja ’katsoa’ tai ’nähdä’ mietitään osana ajatuksen tai päätöksen syntyä, sanat kielivät sisäisestä prosessista jossa valintaa ei tapahdu. Jokin vain on.

Miksi sitten intuitio vain ’on’? Olemassa olevaa. Jotakin mitä poimitaan ilmasta, jokin mikä tarttuu. Se tunnetaan. Jos intuitio on jo valmiiksi olemassa olevaa tietoa tai päätös jossa valinta on tehty valmiiksi, mistä tämä johtuu? Minkä perusteella päätökseen ollaan päästy? Ja kenen toimesta? Ennen kaikkea, koska?

Vaikka alussa erittelin kaksi tieteellisesti todettua tiedonkäsittelyjärjestelmää (intuitiivinen ja analyyttinen) niin leikitellään hetki ajatellen ne yhtenä prosessina, mutta vain ajallisesti eri ajankohtina tapahtuvina. Kuvitellaan tilanne missä meidän tulee päätyä ratkaisuun. Tilanteella ei itsessään ole väliä mutta oletetaan, että ystävämme on juuri heittämässä kolikkoa pyytäen meitä valitsemaan joko kruunan tai klaavan. Voimakas tunne kruunasta iskeytyy mieleemme, ikään kuin näkisimme jo lopputuloksen. Tuo tunne jää kuitenkin valintaprosessin yliajamaksi koska alamme tekemään valintaa kahden vaihtoehdon välillä. Mitä valintojen tekeminen oikeasti on? Kun pysähdymme suorittamaan valintaa, me epäröimme. Tämä empiminen, vaikka se olisi havaintojen analyyttista tutkimista, on silti empimistä. Se tapahtuu nykyhetkessä käytettävissä olevan tiedon perusteella. Uskomme, että tämä valintahetki on tärkeä osa ajatusprosessia koska takaahan se meille valinnanvapauden. Joten me manipuloimme ja muunnamme kaavamaisesti jo olemassa olevaa tietoa. Emme ymmärrä, että se voimakas tunne tiedosta jonka pystymme aistimaan valintaprosessin yhteydessä, saattaisi olla jo tulevaisuudessa tehty päätös tai toteutunut lopputulos. Mikäli intuitio on jo vahvistunut tieto, joka välittyy ajan läpi menneisyyteen, selittyisi sen olemus äärimmäisen puhtaana ja valmiina päätöksenä joka ihmisen tarvitsee vain ’nähdä’? Onko tämä fyysisesti mahdollista?

Olemme luoneet itsellemme maailman joka rakentuu lineaarisesti. Meillä on useita mittareita jotka auttavat organisoimaan arkeamme, mutta ehdottomasti tärkein niistä tuntuisi olevan käsite ajasta. Tämän aikakäsityksen avulla koordinoimme kaikkea elämämme sisältöä.

Kvanttimekaniikan käsitys ajasta on äärimmäisen mielenkiintoinen. Siinä käsite ’nykyhetki’ on sekä ’menneisyyden’ että ’tulevaisuuden’ suhde. John G Cramer (Cramer 1986) kuvaa tapahtumaa ikään kuin yhteen suuntaan ajassa lähetettävänä ’tarjouksena’ ja toiseen suuntaan lähetettävänä ’vahvistuksena’. Kuvitelkaa näitä kahta tapahtumaa aaltoina meressä. Kun kvanttitodennäköisyydet muuttuvat todeksi, aallot kohtaavat nykyhetkessä ja tuo tapahtumapaikka ja tapahtuma-ajankohta on aallonharja missä me seisomme. Voimme myös kuvitella ympärillä tapahtuvaa prosessia täysin ajattomana. Mitä jos meidän ajattelutapamme on täysin samoilla ehdoilla toteutuvaa toimintaa. Valintamme ovat tulevaisuuteen lähetettäviä tarjouksia (epäröintejä vielä tässä vaiheessa) ja intuitio on tulevaisuudesta palaava vahvistus. Emme kuitenkaan osaa hyödyntää tätä vahvistusta täysin koska se hukkuu ajatteluprosessiin.

Entä jos aika kulkee juuri vastakkaiseen suuntaan kun me luulemme? Me muutamme kokoajan menneisyyttä tekemillämme päätöksillä NYT. Ajatelkaa elämää melodiana. Kun kuulemme melodian ensimmäiset nuotit ne saattavat kuulostaa omituisilta. Vasta viimeisen nuotin soitua koko alkumelodia muuttuu käsiteltäväksi. Se saa tarkoituksen. Tämä ajatusmalli soveltuu kaikkeen ympärilläolevaan.

Ajankulku ja retrokausaliteetti

Onko tiedon siirtymiselle tulevaisuudesta menneisyyteen oikeaa näyttöä?

Daryl J. Bem suoritti hienon sarjan tutkimuksia vuonna 2011 (Bem 2011). Tutkimukseen osallistuneille opiskelijoille näytettiin 48 sanaa ja heitä pyydettiin muistamaan sanoista mahdollisimman monta. He tekivät testin jossa heidän muistamansa sanat kirjattiin. Testin jälkeen siirryttiin tutkimuksen toiseen osaan, missä tietokone oli satunnaisesti arponut puolet (24 sanaa) käytetyistä sanoista harjoituksia varten. Opiskelijat ’opiskelivat’ valittuja sanoja. Tämän tapaisen jälkiopiskelun ei tulisi millään tavoin vaikuttaa jo tehtyyn kokeeseen. Näin ei kuitenkaan ollut. Tutkimuksen mukaan opiskelijat muistivat kokeen ensimmäisessä osiossa huomattavasti paremmin niitä sanoja, joita he olivat jälkimmäisessä osiossa opiskelleet. Bem toteaa seuraavasti,

”The results show that practising a set of words after the recall test does, in fact, reach back in time to facilitate the recall of those words”.
On tärkeää huomioida, että tutkittavat henkilöt eivät tienneet ensimmäisen vaiheen onnistumisesta ennen toista vaihetta. Tämä tukee ajatusta, että tulevaisuuden tapahtumilla on mahdollisuus jossain määrin vaikuttaa menneisyyteen. Mikäli testitulokset olisi julkaistu tapahtumien välillä, tietyt asiat olisivat muuttuneet todeksi ja niihin vaikuttaminen ei olisi enää onnistunut. Ajatusmallina tämä toimii jo aiemmin mainitussa kvanttimaailmassa, mutta kyseinen testi osoittaa, että se voisi toimia myös makroskooppisessa maailmassa.

Toinen Bemin tutkimuksista tutki eroottisen ärsykkeen ennaltatuntemista/-tietämistä. Kohdehenkilöiden tehtävänä oli valita kahdesta seinällä olevasta peitetystä kuvasta eroottisen teeman sisältävä. Toinen kuvista esitti muuta teemaa. He poimivat eroottisen kuvan huomattavasti keskivertoa korkeammalla prosentilla. Kuvan valinta tapahtui tietokoneen satunnaisgeneraattorilta, joten kenelläkään ei ollut tietoa kumman verhon taakse kuva sijoittuisi.

Lomittuminen kvanttimaailmassa ja ajatusmaailmassa?

Kvanttimekaniikassa puhutaan hiukkasten tai hiukkasryhmien lomittumisesta. Kaikessa yksinkertaisuudessaan tämän voi ymmärtää kahdessa eri paikassa sijaitsevan kohteen samanlaisena käyttäytymisenä. Mikäli esimerkiksi mietimme kahden lomittuneen hiukkasen pyörimissuuntaa ja -nopeutta joista toinen sijaitsee Kuussa ja toinen Maapallolla, saamme tiedon molemmista mittaamalla vain toisen. Jos muutamme Maapallolla sijaitsevan hiukkasen pyörimissuuntaa ja -nopeutta, tiedämme että Kuussa sijaitseva hiukkanen muuttaa suuntaa ja nopeutta välittömästi yhdenmukaiseksi. Tämä mullistava ominaisuus voisi selittää myös intuition siirtymisen ajassa. Mikäli elämme kahden aallon harjakohdassa, jotka muodostavat meidän NYT-hetkemme ja mikäli näitä NYT-hetkiä on loputon määrä koska tieto ja energia on ääretöntä, voisiko intuitio olla kahden NYT-hetken lomittuminen, joista vain yhden pystymme kokemaan (mittaamaan) kerrallaan?

Toimiiko paranormaaleissa ilmiössä samanlainen mekaniikka? Jos oletamme, että meitä ympäröi suuri tietoisuuden meri josta vastaanotamme tietoa, emmekö voisi kuvitella että esimerkiksi telepatia on kahden ihmisen lomittumista samaan tietolähteeseen? Tämän tapaisessa tapahtumassa sanat tai ajatusten kielellistäminen on täysin turhaa koska tieto saavuttaa puhtaana molemmat kohteet. Kohteet eivät välttämättä ole yhteydessä toisiinsa, mutta samaan NYT-hetkeen tulevaisuudessa, josta tieto välittyy nykyisyyteen. Lomittuminen kuitenkin vaatii sen, että kyseiset henkilöt jakavat saman ajatusmaailman, -taajuuden.

Onko lomittuminen oikeasti mahdollista muuallakin kuin kvanttimaailmassa (hiukkasten kokoluokassa)? Vuonna 2011 tehty tutkimus osoittaa, että täysin normaaleissa olosuhteissa on mahdollista lomittaa myös suurempia kappaleita. Tutkijat onnistuivat lomittamaan kaksi noin 3mm suurta timanttia (Lee et al. 2011; Duan 2011). Kokeessa yhteen timanttiin kohdistunut ärsyke sai molemmat reagoimaan samalla tavalla. Tämä tarkoittaa, että tiedonsiirto kahden kappaleen välillä ei rajoitu valonnopeuteen, toisin sanoen aikaan. Se voi olla välitöntä myös makromaailmassa.

Geomagneettinen aktiviteetti ja paranormaalit kokemukset

Geomagneettisten ilmiöiden vaikutuksia paranormaaleihin ilmiöihin on tutkittu kattavasti. Telepaattiset ja selvännäköön viittaavat kyvyt esiintyvät geomagneettisen toiminnan ollessa matalaa (Persinger 1985; Wilkinson and Gauld 1993). Mahdollistaako/helpottaako matala aktiviteetti eri aika-aaltojen välillä tapahtuvaa tiedonsiirtoa, ja olemmeko me silloin avoimempia intuitioille? Geomagneettisen toiminnan ollessa keskiarvoa voimakkaampaa meidän aistimme herkistyvät käsitteillä olevaan NYT-hetkeen ja aistimme paremmin ympärillä olevien ihmisten tuntemuksia. Tähän liittyy esimerkiksi muualla asuville lähisukulaisille tapahtuvien tapaturmien tai kuolemantapausten aistiminen.

Tiede käsittelee tietoisuuttamme pelkästään aivojemme elektrokemiallisten prosessien tuotoksena. Vuonna 2008 (Bremseth 2008) tehty tutkimus kuitenkin osoittaa, että paranormaalit ilmiöt korreloivat paikallisen tähtiajan kanssa ( fi.wikipedia.org/wiki/Tähtiaika ). Tämä tarkoittaa, että meidän paikallinen sijoittuminen galaksin keskustaan nähden on hyvinkin tärkeässä roolissa.

Uudet, tällä hetkellä ristiriitoja herättävät tutkimukset osoittavat selvästi, että tietoisuutemme on riippuvainen niin paikallisista kuin kosmisista vaikutteista. Tietoisuuden evoluutio alkaa siitä, että ymmärrämme jokaisen fyysisen ja kemiallisen prosessin, astronomisen ilmiön, Maan ja avaruuden, tietoisuuden ja elämän olevan yhteydessä ja alati vuorovaikutuksessa toisiinsa. Läpi ajan kahleiden.

Meidän paikkamme ja hetkemme määräytyy vain ja ainoastaan oman näkökulmamme perusteella. Pystymme helposti antamaan sille voiman vangita meidät ja näin ollen sulkea pois kaiken kauneuden ja suuruuden. Mutta valitkaamme elinsijaksemme analyyttisen kuplan sijasta intuitiivinen ja ajaton tietoisuuden valtameri.

Tämä artikkeli on hyvä lopettaa Max Planckin, kvanttiteorian perustajan ja Nobelin fysiikan palkinnon vuonna 1918 voittaneen herran toteamukseen haastattelussa vuonna 1931.

”I regard consciousness as fundamental. I regard matter as derivative from consciousness. We cannot get behind consciousness. Everything we talk about, everything we regard as existing, postulates from consciousness.”


Artikkelissa on käytetty lähteenä Robert M. Schochin kirjaa

Forgotten Civilization – The Role of Solar Outbursts in Our Past and Future

P.S.

Teslahan väitti saaneensa yhteydenottoja Marsista. Ettei vaan olisi ollut tämän hetken Mars-rooverin lähetyksiä ;)

Liity Salattuun Ulottuvuuteen.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
16.05.2018 14:06 #39935 : Jukkis
Jukkis vastasi aiheeseen: Nikola Teslan intuitio - muisto tulevaisuudesta.
Tää on sillain mielenkiintoinen aihe mut siihen ei oikein ole tutkimusaineistoa juurikaan enää ollut vuosikymmeniin. Kvantifysiikka oli kova sana yliopistoilla 90-luvulla mut sitten siitä kehitettiin tää nanoteknologia ja periaatteessa kaikki tutkimus katosi yhtiöiden labbiksiin ja tollanen yleinen tieto vaan hävisi.

Muistan näiltä ajoilta lukeneeni ihan suomenkielisiäkin esityksiä kvanttifysiikan ja aivotutkimuksen yhteyksistä. Se meni jotenkin niin että aivosolujen mikroputket on periaatteessa kvantittuneessa tilassa eli superpositiossa. Teoriassa tietenkin koska tätähän ei voi millään tietää. Meidän rationaalinen tietoisuutemme vain pakottaa sen ottamaan yhden muodon. Sitä en sitten tiedä avaako saumoja juuri tuollainen mainitsemasi "hajamielinen" tila, kun ei ajattele mitään vaan toimii yksinomaan lihasmuistin vetämänä, mutta unimaailmaan sitä on ainakin koetettu soveltaa. Kun aivot ovat tietyllä taajuudella, mikroputkien yhteys esim Higgsin kenttään on selvempi ja aivot ovat yhteydessä kenttään pikemmin kuin toimivat pelkästään päänupin sisällä.

Tästä kehitettiin näkemys että anestesia- eli nukutuslääkkeet toimisivat niin että sen sisältämät hienometallit salpaavat yhteyden ulkopuoliseen kvanttikenttään jolloin ns. tajunta pimenee. Aivojen keskeinen toimintamekanisimi siis olisi että niiden pitää olla yhteydessä kenttään tai ne sammuvat.

Nämähän ovat hienoja näkemyksiä mutta valitettavasti niitä ei voida tutkia koska on olemassa tämä kuulu tutkimuskohteen ja tutkijan välinen dilemma. Asian voisi kai - jos pystyisi - tutkimaan vaikka tuiki tavallisella kuvaputkitöllöllä. Siinähän on takana tyhjiö joka imee radiomastosta elektroneja jotka joutuvat em tyhjiössä superpositioon mutta kun ne piirtyvät kuvarudulle, me televisionkatsojat ikään kuin pakotamme ne ottamaan tietyn järjestyksen. Tämän sanoin esimerkkinä miten tietoisuudenkin täytyy toimia.

tämän enempiä en ole sitten aihepiiriin koskaan perehtynytkään. Nämähän ovat juttuja jotka tapahtuvat atomitasolla ja sen takia meidän on vaikea hakea niille tyyppiesimerkkejäkään.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
16.05.2018 14:22 #39937 : OnWhiteMars
OnWhiteMars vastasi aiheeseen: Nikola Teslan intuitio - muisto tulevaisuudesta.
Tietokoneiden kehittyminen kvanttitasolle ja rinnan kasvava AI-ympäristö tulevat avaamaan tarvittavat ovet tämän aiheen tutkimiselle. Se, pysymmekö lajina mukana kehityksessä ja ymmärryksessä on seikka erikseen, mutta ainakin olemme olleet osana evoluutiota ja työstäneet työkalut seuraavaa tasoa varten.

Itseasiassa, jos nyt suoraan puhutaan, näen että meidän ainoa keino säilyä jossain muodossa mukana on integroitua nousevaan teknologia-aaltoon. Ja aikajana integroitumiselle on hyvinkin lyhyt. Puhumme vain vuosista.

Liity Salattuun Ulottuvuuteen.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

ykskertayks
Sivu luotiin ajassa: 0.257 sekuntia