Jatulien maa

Lisää
01.08.2018 21:59 #41015 : Jukkis
Jukkis vastasi aiheeseen: Jatulien maa
Jottain löytyy. Mainintoja että olis saksalaisperäisiä nimiä jostain keskiajalta. Kaikki kal- alkuiset oliskin sitten oma maailmansa jota ei käy tässä esittäminen. Jotenkin tuntuu et tää teos on ehkä enemmän tarkotettukin teikäläisen hanskaan joka saa siitä varmasti enemmän irti kun minä koskaan. Kunhan saan siitä muistiinpanot tehtyä, se on mun silmissäni siitä eteenpäin vaan kirjahyllykoriste josta pyyhitään pölyt kerran vuodessa.

Silmäiltyäni sieltä täältä ja tuolta, erityisesti paikannimiä asukkien sijasta, alkais erottua joku vyöhyke tervajoelta vähäkyrön suuntaan jossa kaikki nimet on jotenkin sotasia. Etymologisesti polttamista, miekkaa sotapäällikköä jne ja jopa sellanen joka tarkottas ruumiinpolttajaa....

Sinänsä tää kolahtaa koska nykyinen tulkinta olettaa aina kaiken pohjaavan maanviljelyyn. Yleensä joka sana selitetään maatyyppinä tai sit jollain maataloustyökalulla. Yhtä mielikuvituksekasta kun nimetä katu sen mukaan mikä puu siitä on kaadettu eli pihlajatietä, koivukujaa jne. Minen ole oikein koskaan osannu ostaa näin halpoja selityksiä jossa vaan haetaan tarvekalun nimi ja sanotaan sen pohjaavan siihen.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
01.08.2018 23:20 #41016 : tarja
tarja vastasi aiheeseen: Jatulien maa
Nimi Hulmi on muotoutunut nimestä Herrholmen, näin ainakin asiakirjalähteiden mukaan. Tiettävästi alue on kuulunut keskiajalla Naantalin birgittalaisluostarille. Kustaa Vaasan reduktion ja uskonpuhdistuksen yhteydessä alue siirtyi kruunulle ja se kuului aina kasarmin perustamiseen asti Korsholman kuninkaankartanon alueisiin.

Henkilökohtaisesti olen kyllä skeptinen sen suhteen, että mitään tanskalaisten sotaretkiä tällä nimistötutkimuksella voisi todistaa. Silti pidän nimistötutkimusta antoisana ja siitä voi päätellä muinaisia yhteyksiä. Niin kauppayhteyksiä kuin siirtolaisuuttakin. Kelttiläinen, heprealainen, sumerilainen ja myöskin aiemmin mainitsemasi hunnilainen sanasto voi tuoda yllättäviä ahaa-elämyksiä.

Netistä löytyy myös tutkimus missä on verrattu Laihian paikannimiä Saarenmaan ja Hiidenmaan paikannimiin.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
02.08.2018 08:38 #41021 : Jukkis
Jukkis vastasi aiheeseen: Jatulien maa
Kyllähän minä sen tietenkin myönnän että on oman aikansa lapsi ja vähän pseudotieteellinenkin opus nykypäivään verraten. Eli juuri sellainen joka minua kiehtoo joka olen kyllästynyt siihen, kun sanojen alkuperää haetaan maatalouskaluista tai ruotsista. Klemetin kirjassa on ihan oma logiikkansa. Se lähtee siitä että kun jokin alue tai talo on kerran nimetty se on sitten sitä vaikka minkäniminen muuttaisi siihen asumaan ja näin nimet säilyy ikiajoista saakka.

Klemetti yleensä tyrmää suomalaisen vastineen ja unohtaa kokonaan ruotsalaisen version jos siitä on riimunimi jo olemassa. Yleensä skandinavian riimunimet ovat germaanista alkuperää. Tässä mielessä loogista että Klemetti hylkää esim sellaiset nimet kuin Lauri tai Jukka juontuvan kristinuskosta (Laurentinus ja Johannes) koska samat nimet esiintyvät jo 700-luvun pakanariimuissa. mutta myöhemmin niitä ovat kirkkoisät vaalineet koska ovat nähneet yhtymäkohdan tunnettuihin kristittyihin.

Otetaan siis ihan esimerkkki. Luonnonpaikka Laihialla on Kruppana jonka Lönnrot on tulkinnut ryppyiseksi "akan kruppana" mutta Klemetti väittää että suomessa ei ole koskaan käytetty halventavia nimiä. Keltto-germaanisissa kielissä alkusana on kilpikonnaa/kilvenkupura tarkoittava sana cruppa josta johdos esim latinaan crupellarius "Kilvenkantaja".

Tai sitten Vähänkyrön Valtarin kylän Loppela oli ennen Kuono. Sen merkitys on selvä mutta siteerataan: "...se kuuluu alentaviin nimiin joita ei ole Suomessa. Etelä-pohjanmaalla ainakin kuono on vielä pilkallisempi kuin turpa. Ken sanoo toisella olevan kuono, saa heti "turpaansa" ellei peräti teräasetta. Ei kukaan kantaisi kauaa tälläistä haukkumanimeä..." Sanan juuri voi olla muinaisgermaaninen Chuono joka tarkoittaa rohkeaa.

Tästä me sitten pääsemme siihen että mistä nämä nimet tulevat. Ei kilvenkantaja ole mikään nimi tai ammattikunta.Luultavasti se on jokin kunnianimitys joka on pätenyt taistelukentällä ja ansainnut nimensä. Mies joka on kunnostautunut sotakentällä kilvenkantajana ja pitää tätä nimeä lopunikäänsä. Siinä missä toinen on ristinyt itsensä Rohkeaksi koska on osoittanut rohkeutta. On tietenkin oma kysymyksensä millä sotakentällä ja millä vuosisadalla. mutta minä nyt lähtisin siitä että kun nämä ovat paikannimiä niin... se että näitä näkyy Vähänkyrön alueella saattaa olla se, että sotaretken jälkeen seutu on ollut pääosin hävittämätön ja itsekukin on päässyt itseään nimeämään. Sitä vastoin etelämpänä hiiripellon ja aittomäen tietämillä tuntuvat paikannimet liittyvän palamiseen.
Kaikkinensa johtolanka on hatara mutta on sitä ennenkin suuria yllätyksiä tehty kun on seurattu vaistojaan.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
02.08.2018 09:10 #41024 : juppe
juppe vastasi aiheeseen: Jatulien maa
Noi palamiseen liityvät nimet vois olla maanviljelyn seurausta kun paloaukeitahan sillon viljeltiin.

Sotaisammat nimet vois johtua siitä, että porukka on liittyny viikinkeihin. Siihen aikaan kansa oli vielä aika epämääränen käsite eikä mitään viikinkejä oikeestaan ollukkaan vaan oli jotain porukkaa, mikä halus olla viikinkejä. Kansat oli oikeesti eri asia kun näin isot nimet ja nää pienemmät kansat pääti itte siitä, että mihkä ne kuulu.

Hämeen sotaretki voiskin olla sitä, että hämäläisiä liitty viikinkeihin ja sitten piti tapella naapureitten kanssa.

Mun mielestä ristiretket on varmaan menny tällä tyylillä siihen saakka, että lähettiin sotiin Novgorodin kanssa, koska sotimisesta ei oo tietoa.

Germaaneista on enemmän tietoa ja niitten järjestäytymiset oli just tätä. Se että mikskä kansaa kutsuttiin, ei vielä kertonu paljon paskan vertaa siitä, että mitä kansoja siihen kuulu. Joku sekalainen kööri oli vaan huomannu, että jollain kansalla sattu oleen niin hyvä kuningas, että sitä kannatti käyttää keskushallintona.

Hämäläisillä on saattanu olla bisneksiä viikinkien kanssa ja lastien suojelemisen kannalta oli sitten kätsyintä yhdistää sotavoimat. Ei siihen tän ihmeellisempää syytä olis tarvittu.

Paras valinta joululukemiseksi ja pukin konttiin.

goo.gl/wxygfb

pohjolangalapagos.wordpress.com/

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
02.08.2018 10:25 - 02.08.2018 10:27 #41026 : Jukkis
Jukkis vastasi aiheeseen: Jatulien maa
Se on tietenkin totta. Aikakausi rautakaudelta keskiajalle ei muuta ollutkaan kuin loputonta sotimista, vallanperimyskiistoja ja verikostoja. Kaikki kaikkia vastaan. Aika löyhähän tää mun näkökulma tietenkin on mutta sen hatara peruste on että nimet on kaikki tietynikäisiä ja ajoitettavissa tietylle aikakaudelle ts. ennen satakuntalaisia tai ruotsalaisia. Kyse on taitolajista voiko jonkun asian todistaa myös toista ja mielellään vielä kolmattakin kautta ja ne kaikki rimmaa sit aukottomasti keskenään ja muodostaa ehyen kokonaisuuden.

Anyway, niin paljon kun suomalaiskuninkaista onkin internet-aikana pamistu niin kukaan ei ole sitä tähänkään saakka osannut viedä niin pitkälle kun allekirjoittanut ja aattelin viedä sen vieläkin pidemmälle. Kokonaisuuteen kyllä kuuluu vielä kivikasojenkin tutkiminen laihian, isokyrön ym alueelta jotta kylien sijainnit saa selville ja miten ne rimmaa näitten paikannimien kanssa. Aivan helvetillinen työ varsinkin kun rekisteriportaali nyk Kyppi on vieläkin alkeellinen näin isoon työhön nähden. Eikä asiaa varmaankaan auta, kuten sanoit kotiseudusta, että mulle pohjanmaa on tutkimatonta aluetta ja aina väliin pitää luntata missä jokin Kuortane tai Alajärvi ees on.
Viimeksi muokattu: 02.08.2018 10:27 : Jukkis.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
02.08.2018 20:24 #41029 : juppe
juppe vastasi aiheeseen: Jatulien maa
Ne saagojen nimet on käännöksiä. Ei oo ollu mitään Frostia samalla tavalla kun ei oo mitään Kaarle Kustaatakaan vaan pitäis ettiä sitä oikeeta muotoa.

Paras valinta joululukemiseksi ja pukin konttiin.

goo.gl/wxygfb

pohjolangalapagos.wordpress.com/

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
04.08.2018 16:44 #41037 : Jukkis
Jukkis vastasi aiheeseen: Jatulien maa
Nyt on joo luettu läpi ja kiistatta melkeen 500 sivua nimiä ja paikannimiä alkaa tuntumaan työltä. Täytyy kummiskin ensin tarjota konteksti eli vierasperäiset muinaisnimet jaetaan kai karkeasti kolmeen kategoriaan.
1.Germaanis/kelttiläiseen sanastoon eli jatulien aikaiseen.
2.Muinaisruotsiin/Norjaan eli riimusanastoon.
3.Rantaruotsalaiseen

Mitä tulee aiheeseen niin sotaisia tai sotaan liittyviä paikannimiä ja sukunimiä löytyi sitten yllättävän vähän ja kriittisessä tarkastelussa niitä tulee putoamaan vielä poiskin. Raakadata näyttää kuitenkin tältä.

Maksamaa 1 kpl
Siikajoki 1 kpl (riimuaikainen)
Ähtävä 1 kpl
Hailuoto 1 kpl (riimuaikainen)
Ylistaro 1 kpl
Orismala 1 kpl
Vöyri 1 kpl
Isokyrö 3 kpl
Vähäkyrö 6 kpl
Laihia 8 kpl

Kuten sanottua, tätä tulee vielä perattua mutta otos antaa suuntaa aikas kivasti. Yleensä ottaen oon vaistoissani oikeessa ja taidan olla tälläkin kertaa.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
04.08.2018 19:43 #41038 : Jukkis
Jukkis vastasi aiheeseen: Jatulien maa
Ensin pitäs kai tarkistaa ollaanko tässä ihan joron jäljillä mutta löysin mielenkiintoisen johtolangan eli on ollut luonnonpaikka Alokärry Laihian Potilan ja Kuppaalan välissä tai ainaskin lähellä. Etylomologisen polun perusteella sen pitäisi olla Iso lahti. Kun nyt katotaan tän alueen karttaa 500 -luvulta niin olen pannut punaisella ympyrällä ko. kohdan suurinpiirtein ja onhan se kiistatta niin.



Kyllähän tämän pitäisi jotensakin kyetä todistamaan että germaani nimistö on todellakin tuolta aikakaudelta. Vähäkyrössä on ollut lähellä Pitsarin saarta paikka nimeltään Fuuresmäki jonka pitäisi tarkoittaa kahlaamoa eli matalaa kohtaa eikä välttämättä itse joessa joka virtaa nykyisinkin vaan ehkä jo ammoin kadonneissa vesistöjen kapeikoissa. vaikee sanoo kun nykykartat ei näitä paikkoja enää tunne.

Hedelmällisin löydös oli germaanisiin kieliin pohjaava Alkinsaari joka tätä nykyä on kaikkea muuta kuin saari mutta ollut sitä kauan sitten.



On tietenkin mahdoton sanoa onko sinne soudettu vai onko se ollut suosaari. Sen nimi tarkoittaa kuitenkin germaniaksi pakovuorta ja sopii kontekstiin paremmin kuin hyvin.
Liitetiedostot:

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
05.08.2018 09:30 #41043 : Jukkis
Jukkis vastasi aiheeseen: Jatulien maa
Jatketaan nyt loppuun asti kun alotettiinkin. Tuota Alkinsaarta pidän ihan merkityksellisenä paikannimenä, samoin kuin Aittomäkeä Palomäkenä. Mutta nyt tulee jotain outoa. Sitä vastapäinen Hiiripelto ei olisikaan saanut nimeään mus musculuksesta vaan germanian sanasta heiri, joka tarkoittaa isoa sotajoukkoa ts. pääarmeijaa. Nykyisin sana äännetään saksassa Heer ja sillä käsitetään saksan maavoimia kokonaisuutena.

Nimistöstä sen verran etten minä näe mitään syytä irrottautua näkemyksestä etteikö taistelun jälkeen jäljellejääneet ole kokoontuneet palkitsemaan itseään ja toisiaan nimityksillä joilla he ovat kunnostautuneet. Nimi ilmaisee että kundissa on upseeriainesta.
Laihian Perälästä löytyy Fasta joka tarkoittaa keihäsmiestä vartiomiehen synonyymissa. Tässä olen vieläkin kahden vaiheilla pitäisikö tämä kraakata koska ei se oikein kuvasta tilannetta. Mainitsen nyt kuitenkin että raati ei tätä heti tiputtanut. Fronkka on jo mainittukin tarkoittaen rohkeaa ja häikäilemätöntä. Sitten löytyy Laihialta sukukunta Haari joka juontaa tuosta Heeristä ja on vain taipunut omaan muotoonsa. Vähäkyrön Tervajoella eli pääkallopaikalla on Kempus joka on suoraan veteraania tarkoittava sana kemp - sotaurho. Yksi vahvimpia sukunimiä on Kruppana joka tulee Crupellarius - kilvenkantaja.On jo mainittukin Kuono Vähäkyröstä joka tulee sanasta kuoni - rohkea.
Isokyröstä löytyy Markko joka ei oikein aikakautensa puolesta voi sopia markuksesta juontuvaksi mutta on olemassa Marcos joka tarkoittaa sotahevosta ts ratsumiestä. Viimeisenä joka vielä kritiikkiä kestää olisi Orismalasta löytyvä nimi Trompari joka kirjoitusmuodosta juontuen tarkoittaa joko sotatorven soittajaa tai sitten rummunlyöjää (trumpari).

Monet näistä nimistä ovat vilahtaneet kerran kaksi 1300-1500 -luvuilla manttaaliluetteloissa kunnes on suku sammunut. Mitään hajua tietenkään moniko suku on sammunut jo ennen kirjaamistakaan. Jotkin nimet ovat säilyneet nykypäiviin: Niiden esiintyminen näin pienellä maantieteellisellä alueella kielii että nimet johtavat jostakin tietystä tapahtumasta joka on tapahtunut niillä main.

Sitten on vielä hylättyjen luettelo.
Maksamaan Druckhen - jäyhä, vihainen, sotija. Dräck - taistelu.voima (ilmeisesti kuitenkin keskiaikainen), Ähtävän Gers - keihäs tai sotisopainen (siinä ja siinä), Hamilonsaari laihialla - sotisopa (ehkä sittenkin?), Heru - miekka, joukko (luultavasti kuitenkin herulia tarkoittavana), Jarrinluhta - taistelu (riimuaikainen eli myöhemempi), Ylistaron Keltto - sotilas (ehkä kuitenkin sittenkin keltti?), Munsalan Kengo - sotatie (liian epämääräinen), Laihian Sluugi ja Vöyrin Slöögh - sotajoukko (etymologia haettu aina iiristä asti, ei uskottavaa), Laihian Stratti - sotatie sanasta strata (epämääräinen merkitykseltään).

Ainoa plussa että kun riimut mainitsevat perunmaan kuninkaan Dumbrin sellainen nimi on oikeasti olemassa nimessä Tomperi ja kirjoitettu aikanaan Dumber. Nimi on pohjoisempaa eli käytännössä kemijoen korkeudelta.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
05.08.2018 13:57 #41044 : Antero
Antero vastasi aiheeseen: Jatulien maa

Jukkis kirjoitti: Jatketaan nyt loppuun asti kun alotettiinkin. Tuota Alkinsaarta pidän ihan merkityksellisenä paikannimenä, samoin kuin Aittomäkeä Palomäkenä. Mutta nyt tulee jotain outoa. Sitä vastapäinen Hiiripelto ei olisikaan saanut nimeään mus musculuksesta vaan germanian sanasta heiri, joka tarkoittaa isoa sotajoukkoa ts. pääarmeijaa. Nykyisin sana äännetään saksassa Heer ja sillä käsitetään saksan maavoimia kokonaisuutena.


Koitan kommentoida joitain nimiä mitä nyt mielehen tuloo.

Palo nimi on myös Koskenkorvalla, kotitalon maat oli "palossa" Nahkaluoman ja Hyövällinkylän välissä oleva iso peltoalue. Vieressä opistonmäen takana on Trissunmäki. Ilmajoen keskusta on Palonkylää, käsittääkseni nimi on tullut talon mukaan. Koskenkorva on Kokkolankylää, vanhin nimi on Nenättömänkylä, joka poistui kartoilta isojaon jälkeen. Ainoastaan Nenättömänluoma jäi eloon kun taasen Nenättömänjärvestä tuli Kalajaisjärvi, myös isojaon jälkeen 1700 luvun puolivälissä. Nenättömän talo, myöhemmin Pantti (mistähän?) tuli tilalle ja kylä oli Koivistonkylää, josta rautatien tulon myötä alettiin puhua Panttilasta aseman mukaan. Samoin Koskenkorva ja sen asemanseutu sai nimensä Koskenkorvan talosta joka oli vielä 1400-1500 luvulla Kokko muuttuen tuolloin Koskenkorvaksi.

Nimistöstä sen verran etten minä näe mitään syytä irrottautua näkemyksestä etteikö taistelun jälkeen jäljellejääneet ole kokoontuneet palkitsemaan itseään ja toisiaan nimityksillä joilla he ovat kunnostautuneet. Nimi ilmaisee että kundissa on upseeriainesta.
Laihian Perälästä löytyy Fasta joka tarkoittaa keihäsmiestä vartiomiehen synonyymissa. Tässä olen vieläkin kahden vaiheilla pitäisikö tämä kraakata koska ei se oikein kuvasta tilannetta. Mainitsen nyt kuitenkin että raati ei tätä heti tiputtanut. Fronkka on jo mainittukin tarkoittaen rohkeaa ja häikäilemätöntä. Sitten löytyy Laihialta sukukunta Haari joka juontaa tuosta Heeristä ja on vain taipunut omaan muotoonsa. Vähäkyrön Tervajoella eli pääkallopaikalla on Kempus joka on suoraan veteraania tarkoittava sana kemp - sotaurho. Yksi vahvimpia sukunimiä on Kruppana joka tulee Crupellarius - kilvenkantaja.On jo mainittukin Kuono Vähäkyröstä joka tulee sanasta kuoni - rohkea.
Isokyröstä löytyy Markko joka ei oikein aikakautensa puolesta voi sopia markuksesta juontuvaksi mutta on olemassa Marcos joka tarkoittaa sotahevosta ts ratsumiestä. Viimeisenä joka vielä kritiikkiä kestää olisi Orismalasta löytyvä nimi Trompari joka kirjoitusmuodosta juontuen tarkoittaa joko sotatorven soittajaa tai sitten rummunlyöjää (trumpari).


Täs tarvis "Suun muutetta" kirjaa... Kempus on talon nimenä tuttu. Itselläni on esi-isiä tuolta kyröön suunnalta mm. Pungameister (lompakon tekijä) joka on nyk. Punkari. Salli, Foss joka oli Hollantilainen kauppias ja päätyi reisimettähän (vävy) Ilmajoelle. Nokiapomo Ollila on Rövarin eli Ryöväien sukua. Nimi vaihdettiin muutama vuosi sitten toiseksi, kun tuo ryöväri ei ole kovin ylevä nimi. Tuohon Tromppariin voisi esittää pienen laulun:



Monet näistä nimistä ovat vilahtaneet kerran kaksi 1300-1500 -luvuilla manttaaliluetteloissa kunnes on suku sammunut. Mitään hajua tietenkään moniko suku on sammunut jo ennen kirjaamistakaan. Jotkin nimet ovat säilyneet nykypäiviin: Niiden esiintyminen näin pienellä maantieteellisellä alueella kielii että nimet johtavat jostakin tietystä tapahtumasta joka on tapahtunut niillä main.


Suku ei välttämättä ole sammunut, vaan se on muuttunut lähemmäs pohjalaista muotoa. Olen nykyisin tuosta muinaisnorjasta ja "muinaisruotsista" sitä mieltä että se on kveeniä johon on tullut svealaisten ja saksan ym. vaikutusta. Huvintavinta siinä on se, että Islantilaiset pottuilee Norjalaisille ja Ruotsalaisille, että on se kumma kun kumpikaan ei osaa eikä ymmärrä "omaa" muinaiskieltään.

Sitten on vielä hylättyjen luettelo.
Maksamaan Druckhen - jäyhä, vihainen, sotija. Dräck - taistelu.voima (ilmeisesti kuitenkin keskiaikainen), Ähtävän Gers - keihäs tai sotisopainen (siinä ja siinä), Hamilonsaari laihialla - sotisopa (ehkä sittenkin?), Heru - miekka, joukko (luultavasti kuitenkin herulia tarkoittavana), Jarrinluhta - taistelu (riimuaikainen eli myöhemempi), Ylistaron Keltto - sotilas (ehkä kuitenkin sittenkin keltti?), Munsalan Kengo - sotatie (liian epämääräinen), Laihian Sluugi ja Vöyrin Slöögh - sotajoukko (etymologia haettu aina iiristä asti, ei uskottavaa), Laihian Stratti - sotatie sanasta strata (epämääräinen merkitykseltään).

Ainoa plussa että kun riimut mainitsevat perunmaan kuninkaan Dumbrin sellainen nimi on oikeasti olemassa nimessä Tomperi ja kirjoitettu aikanaan Dumber. Nimi on pohjoisempaa eli käytännössä kemijoen korkeudelta.


Tuo Dräkc voisi olla kräkätä, ränätä... räknätä ja fräkätä (laslea ja tuumata)... Muistelisin Gerssin olevan sukunimi, ainakin se on jossain tullut vastaan. Tuosta Herusta ei nyt mitään heru muuta kuin maito joka kesäkuumalla ukkosen aikaan herottuu. Kustaa Vilkunan mukaan "kainuu" on saanut nimensä piikkipäisestä nuijasta. Samaa tarkoittaa myös "kurikka" joka muuttunut paremmin tunnetuksi "paita piiskaksi" jolla kurikoidaan eli mätkitään pyykätessä vaatteita. Keltto kuten "Keltoon Mikki siinä sontakuorman päällä" on nykyisin talon nimenä paremmin tunnettu. Kuten Asu, niin tämäkin taitaa olla Vittingin suunnalla, pitänee tarkistaa. Sluuki ja Slööghi voisi olla muodossa kööri, joka myös tarkoittaa sakkia, joukkoa. Stratti ja stratata tuo mieleen italian kielisen (La) Stradan joka myös merkiksee tietä. Tompperi voisi olla myös Ylistarosta oleva "Tamppari" ja Topperi...

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
06.08.2018 09:16 #41047 : juppe
juppe vastasi aiheeseen: Jatulien maa
Slaavit oli isokokosia ja niitten uskonnossa oli jumala, joka huolehti luomisesta, ja jotain henkiolentoja.

Näitä ei varmaan olis mahdotonta jäljittää.

en.m.wikipedia.org/wiki/Sporoi

Paras valinta joululukemiseksi ja pukin konttiin.

goo.gl/wxygfb

pohjolangalapagos.wordpress.com/

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
06.08.2018 13:40 #41053 : Jukkis
Jukkis vastasi aiheeseen: Jatulien maa
Ollu ihan opettavaiset nää viime päivät. Selvis sekin että Uhtua on sekin muinaista germaanikieltä ja tarkoittaa "itäistä" eli itäisin. Sen liepeillä on paljon vanhoja karjalaiskyliä jotka niin ikään viittaa germaanikieliin. Tästä voi päätellä että nykykainuu on selvästi kuulunut myös tähän muinaiskainuuseen.

Kainuuhan tarkoittaa kaunista. Nimitys mainitaan jo merovingien aikaisissa kolikoissa Caino vero toronicum vicum vaikka tietenkin tämä viittaa ihan toisiin kainuisiin joita on siellä täällä euroopassa. Tuo opus kumminkin auttoi keksimään mistä tämä "kaunis" on suurella todenäköisyydellä saanut nimensä. Nämä vuosina 0-700 nimetyt paikat omaa paljon sanoja joiden alkuperä on dyyni, pensasdyyni jne eli pohjanmaa on silloin muistuttanut paljon enemmän nykyisiä yytereitä tai kalajoen hiekkasärkkiä kun osataan kuvitella - ja sen kauniimpaa maisematyyppiä on vaikea keksiäkään. Nykyisinhän pohjanmaa on edelleen hiekkapohjaista mutta siinä on kangasmetsä päällä joten nykyisellään se on maastona yhtä rujoa kuin kaikkialla muuallakin tässä maassa.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
06.08.2018 20:38 #41058 : juppe
juppe vastasi aiheeseen: Jatulien maa
Eiköhän nuo muut kaunuut oo vaan lähteny muualle sotimaan. Tälleen on sitten syntynykauppapaikkojen verkosto, mikä on merkattu nimistöön, että suuntaa olis ollu helppo kysellä.

Paras valinta joululukemiseksi ja pukin konttiin.

goo.gl/wxygfb

pohjolangalapagos.wordpress.com/

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
07.08.2018 00:42 #41063 : juppe
juppe vastasi aiheeseen: Jatulien maa
Mä löysin sellasen lähestymistavan, että katotaankin mitä saamelaiset on tienny. Täähän on loistavaa, koska nimet on vaihtunu ja muuttanu sen järjestäytymistavan ja sotimisen takia.

Näistä jutusta saa jonkunlaisen käsityksen kun kattelee roomalaisien tiedoista tehtyjä karttoja kelttien asutuksista. Moni tuttu nimi on on ihan oudossa paikassa kun nykynen koti ei vielä oo löytyny.

Saamelaisien Cainho on joko Tornio tai Helsingby, niin että niitä kannattais vilkasta lähemmin.

Mä en tähän ehdi paneutua, mutta lähdetieto löytyy neistä ja sopii sellasille, jotka osaa lukea latinaa tai ruottia. Se on oikein 1700-luvulta.

ia802704.us.archive.org/26/items/lexiconlapponic00ihregoog/lexiconlapponic00ihregoog.pdf
raamesuenne.se/Lexicon_lapponicum_20160330.pdf

Paras valinta joululukemiseksi ja pukin konttiin.

goo.gl/wxygfb

pohjolangalapagos.wordpress.com/

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
07.08.2018 07:46 #41065 : juppe
juppe vastasi aiheeseen: Jatulien maa
Juutalaisuus vaikuttais syntyneen silleen, että Lähi-idässä on omaksuttu venetien uskonto ja sitä on sitten rukattu omiin tarpeisiin. Venetit oli kaupankäynnin alalla ja muut kun Itä-Euroopan kanta oli merenkävijöitäkin.

Tän takia aavikkouskonnot sitten levis Itä-Euroopassa tehokkaasti kun niissä ei ollu veneteistä kehittyneille slaaveille paljon mitään uutta. Varmaan niistä vaan valittiin joku silleen, että se sopi vihollisuuksiin, koska tähän liittyy kummallista selittelyä. Kasaarit vaikka olis hylänny tän alkuperäsen uskonnon sen takia, että juutalaisuus muka olis tehny ne jotenkin enemmän puolueettomiks kristittyjen ja muslimien välisissä vihollisuuksissa. Tääkin on sellanen aivopieru, että se olis jääny kyllä syntymättä, jollei traktorin takia turhiks jääneille ihmisille olis pitäny ettiä väkisin muita hommia.

Tää juttu, että Israel olis juutalaisien luvattu maa, on puppua, koska se oli filistealaisien luvattu maa. Juutalaiset asu siellä jo valmiiks ja egyptiläiset kasas egyptiläistyneistä siirtotyöläisistä ja palkkasotureista sinne hallitsevan luokan. Filistealaisien vanha kaupunki Gaza on tarkalleen ottaen ollu egyptiläinen linnotus.

Mä aattelin, että tässä pitää perehtyä filistealaisien alkuperään itte, mutta onneks joku oli älynny selvitellä valmiiks, mitä egyptiläiset tarkalleen ottaen on kirjotellu merikansoista. Filistealaisilla ei näy olevan mitään tekemistä niitten kanssa, vaikka tähän pystyy ihan päättelemäänkin, koska vangeiks otetuille merirosvoille ei oltais kuitenkaan annettu omaa valtakuntaa. Ne oli orjina jossain louhoksilla ja maakuntia asutettiin ihan muilla maahanmuuttajilla.

Sen mä onnistuin kanssa selvittään, että pohjoismainen demokratia on tullu vendeiltä elikkä veneteiltä. Tää oli helppo homma, koska tarvis vaan kattella, että onko millään muulla täällä vaikuttaneella porukalla ollu valtuustotyyppistä edustuksellista demokratiaa eikä sellasta näkyis olleen muualla kun vendien vanhoilla kauppapaikoilla.

Seuraavaks pitää kattella, että onko Euroopassa esiintyny viimesen parin tuhannen vuoden aikana sellasta demokratiakehitystä, mikä ei liittyis veneteihin. Niitä oli Itämeren alueen lisäks ainakin Ranskassa, Italiassa ja Itä-Euroopassa, niin että lähinnä kai pitäis kattella niitten yhteyksiä Sveitsiin ja Britanniaan ja näähän on Ranskan naapureita.

Paras valinta joululukemiseksi ja pukin konttiin.

goo.gl/wxygfb

pohjolangalapagos.wordpress.com/

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

ykskertayks
Sivu luotiin ajassa: 0.168 sekuntia