× Sekalaisissa puhutaan... no sekalaisia.

Kotitarve-energian tuotanto

Lisää
04.10.2017 23:54 - 05.10.2017 00:01 #38137 : Jonisco.
Jonisco. vastasi aiheeseen: Kotitarve-energian tuotanto
Minullakin on mökissä 12V E14 7W normaalin näköinen lamppu. Hyvin pelittää valot ja akussa riittää puhti.

Tuossa on mielenkiintoinen artikkeli sähkön varastoimisesta. Tulossa on uudenlaisia akkuja. Tuossa ei tosin tarkemmin noista uusista akkuteknologioista puhuttu. Täytyykin etsiä enemmän tietoa. Akusto on tärkeä jos meinaa varautua sähkökatkoihin. Lisäksi akustolla saadaan sähkön omavaraistuotto huomattavasti paremmalle tasolle. Tänä päivänä akut maksaa aika paljon, mutta jos ne vihdoin alkaisi halventua.

www.tekniikkatalous.fi/kumppaniblogit/eaton/sahkovarastoratkaisut-taman-paivan-saastopossu-6678936

Edit. Tuossa on paremmin tietoa tulevasta akkutekniikasta. Todella mielenkiintoista juttua.

www.nanobitteja.fi/katsausartikkelit/32
Viimeksi muokattu: 05.10.2017 00:01 : Jonisco..

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
05.10.2017 07:40 - 05.10.2017 13:26 #38139 : Super-Electric
Super-Electric vastasi aiheeseen: Kotitarve-energian tuotanto
Tuo uusiin akkuteknologioihin perehtyminen ei ole mikään läpihuutojuttu, kun aihepiiri on niin valtaisa että siitä järjellisen kokonauskuvan saaminen on hankalaa.. Jokainen kynnelle kykenevä yliopisto maailmassa tekee parhaillaan akkututkimusta ja jatkuvasti uusia ideoita ja innovaatioita putkahtaa tiedelehtien sivuille. Sen lisäksi akkuihin on ladattu paljon politiikkaa.. esim kymmenkunta vuotta sitten yhdysvaltain energiavirasto DoE (Department of Energy), kun lanseerasi näitä akkuprojektejaan.. oli mukana autoteollisuutta (mm GM) sekä taustalla öljyteollisuutta, jotka eivät halunneetkaan projektien onnistuvan. Obamahan ajoikin karille ensimmäisen kautensa aikana näissä asioissa ja poltti näppinsä akuissa niin ettei näihin vähään aikaan ole koskettu.

Nyt kuitenkin muu maailma ajaa USan edelle ja uusia akkutehtaita putkahtelee etenkin kauko-itään Kiinaan, Koreaan ja Japaniin. Myös Saksa ja Ranska ovat edelläkävijöitä (ja Ranska onkin tuttuun tyyliinsä omantien kulkija viehättyen mm. polymeeriakuista).

Nyt kun teknologiaa, poliittisia intressejä eri toimijoita on niin valtaisa lukumäärä niin koko akkuteknologia on yks helvetinmoinen härdelli. Standardointi laahaa jäljessä.. sen jokainen huomaa jo kulutuselektroniikassa, että joka laitteeseen tarvitaan oma akku ja omat liittimet. Nykyäänhän puhelimien ym laitteiden takakannet on juotettu umpeen, jottei kuluttaja pääsisi akkuja vaihtamaan (vrt. iPhone). Se onkin homman nimi.. suunniteltu hajoaminen.. paras akku elektroniikkavalmistajan kannalta on, että se hajoaa viimeistään 500-1000 latauskerran jälkeen. Sama meininki näyttäs olevan tulossa ajoneuvopuolelle..

Toimivia edullisia akkuratkaisuja on jo olemassa. Tällä tarkoitan
- useita tuhansia latauskertoja > 20 000 (> 20 vuotta)
- lämpötila kesto (-40 - + 60)
- nopea lataus ( muutama minuutti)
- turvallinen (ei räjähtele, kestää rasitusta)
- riittävä energiatiheys kohtuulliseen hintaan

Nämä kaikki oli jo kymmenen vuotta sitten olemassa.. mutta kuluttajalle asti ei niitä päästetä.. ainakaan länsimaissa

Edit.. lisätty DoEn suuntaviivoja ensivuosikymmenelle
energy.gov/sites/prod/files/2016/06/f32/es000_howell_2016_o_web.pdf

"Älä usko mitä luet tai kuulet puhuttavan, ellet itse koe sitä oikeaksi (Buddha)"
Viimeksi muokattu: 05.10.2017 13:26 : Super-Electric.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
05.10.2017 13:43 - 05.10.2017 14:47 #38144 : Antero
Antero vastasi aiheeseen: Kotitarve-energian tuotanto
Itseäni on aina kiinnostanut alumiini ja siitä kehitettävä akku. Alumiini itsessään antaa kymmenkertaisen määrän energiaa litiumiin verrattuna, mutta ongelmana on uudelleen lataus. Kymmenkunta vuotta sitten suomalainen keksijä Rainer Partanen väitti kehittäneensä elekrolyytin millä se onnistuu ja alkoi myymään keksintöään varten osakkeita prototyypin valmistamiseksi, joita sitten sijoittajat ostivat parin miljoonan edestä. Koska toimivaa laitetta ei alkuunsa ilmestynyt, osa sijoittajista alkoi vaatimaan sijoituksiaan takaisin ja Partasta alettiin väittämään huijariksi, joka kerää rahaa elääkseen mukavasti. Tapaus päätyi käräjille, jonne marssitettiin lauma asiantuntijoita, joista eniten kummastutti poliisit, joita oli asiantuntijoiden joukossa. Jokainen väitti ettei keksintö voi toimia ja Partasellakaan ei ollut antaa näyttöä toimivasta prototyypistä. Ukko päätyi linnaan huijauksesta. Joka tapauksessa oli miehellä toimiva akku tai ei, vieläkin tämä kerää sijoittajia sivustollaan:

www.europositron.com/fi/partanen.html

Täs Antero näyttää mallia miten alumiiniparisto antaa virtaa pelkällä...





Toinen mielenkiintoinen tapaus on Varkauden akkutehdas, jossa alettiin tosissaan valmistaa litium-ioni akkuja. Tällä oli hyvinkin kehittynyt tuote jossa käytettiin muistaakseni anodissa kupariliuskoja ja katodin puolella alumiiniliuskoja per kennosolu. Liuskoilla saadaan suuri pinta-ala. Varsinaisena ladattavan ja purettavan energian lähteenä käytetään litium-ioneja, jotka latausvaiheessa siirtyy katodilta anodille. Purkausvaiheessa sähkö kiertää anodista johtimen kautta ensin esim. sähkömoottorille ja sieltä katodille. Akun sisällä tapahtuu kemiallinen reaktio nyt päinvastoin kuin ladattaessa, litium-ionit siirtyy anodista katodille elektrolyyttinesteessä. Akun pintarakenne ja sisusta oli kumma kyllä, samanlainen mitä kiinassa nykyisin valmistettavissa akuissa on. Varkauden akkutehdas meni (tai ajettiin) konkurssiin ja ihan tämän vuoden alussa, se oli myyty jollekkin jenkille, kuinkas muuten.

m.kauppalehti.fi/uutiset/varkauden-akkutehdas-kaynnistyy---kumppanit-etsinnassa/xhqHsQD3

Koska litium on "änkeää" värkkiä ja itse metallia ei voi kosteissa tai märissä olosuhteissa käsitellä, on sitten siihen lutrattu sähköautokäyttöön rautaa mukaan. Kuuma ja kylmä ominaisuuksia on parannettu lisäämällä ytriumia. Uusin tulokas parin vuoden takaa on litium-titaaniakusto (LTO) jossa puolimeriseen ja ranteen paksuiseen polumeerisauvaan varastoitiin tuhatkunta amppeerituntia, en kuitenkaan löytänyt sitä mallia. Ihan vain tuli mieleen miksi Porin tehdas kärvähti... Titaani litiumakuissa ja hiilen tilalla mahdollistaa lähes satakertaisen pikalauksen hiileen verrattuna anodin pinnalla. Myös sillä on suuri virranantokyky tarvittaessa kerralla voimaa isoja määriä. Litium akkuun verrattuna ainut "haitta" on 2,4 V alhaisempi jännite.

LTO akun kenno auki leikattuna:

Viimeksi muokattu: 05.10.2017 14:47 : Antero. Syy: kuva

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
05.10.2017 15:22 - 05.10.2017 16:25 #38145 : Super-Electric
Super-Electric vastasi aiheeseen: Kotitarve-energian tuotanto
Niin jatkoa tuohon Anteron juttuun tuosta Varkauden akkutehtaasta... EB Oystä. Sen alasajoon on monta syytä, kuten öljyn hinnan laskusta seurannut kiinnostuksen lopahdus, valittu teknologia ja myynnin huono kehitys. Lopulta omistajat kyllästyivät odottamiseen ja jatkuvaan rahan pumppaukseen. Siinä taisi olla Pohjanmaalainen Strömbergin (ABB:n) kasvattien Vacon Oy pääomistajana jos oikein muistan.. säätiön kautta siis.

Mutta siittä teknologiasta senverran, että alumiini folio oli EBllä anodina ja kupari katodina, kuten Antero mainitsee. Alumiinin päällä kerros grafiittia ja kuparilla LFP:tä.. periaatteessa ihan ok, mutta kun valmistusteknologia oli suoraan 70-luvulta, eli anodi ja katodimateriaalit liimattiin foliolle PVDF/NMP litkun avulla niin lopputulos oli mitä oli. Eli pinnoittaminen oli hankalaa.. vaati kuivat tilat (0 % H2O) ja pinnoite ei tahtonut pysyä kasassa.. ei siis sietänyt juurikaan rasitusta (mekaanista).

en.m.wikipedia.org/wiki/Polyvinylidene_fluoride

LTOta voidaan käyttää alumiinilla(anodilla) grafiitin sijaan ja se tuo paljon etuja, joskin energiatiheys pienenee.. anodi puolella materiaalien valikoima on pienempi ja katodille löytyy näitä vaihtoehtoja paljonkin. Hyviä materiaaleja on paljon kehitetty ja tarjolla, mutta ovat kovin kalliita. Mutta oli ko. jauhemainen materiaali mitä tahansa, tuo em. pinnoitteen tekeminen on kuiteskin se heikoin lenkki koko paketissa..

LTO olis siitä mielenkiintoinen materiaali, että se on halpaa ja raaka-ainetta on Suomessa.. Pohjanmaalla (ilmeniittiä Kälviällä ja spodumeenia Perhossa). Samoin katodiraaka-aineet löytyisi ihan kotikulmilta. Katodimateriaaleja, Litiumkobolttien ym LiCo-sekametallien raaka-ainetta valmistetaan jo Pohjanmaalla. OhMyGod/Freeport Kokkolassa (entinen Outokumpu).. Mutta Suomi on tällainen banaanivaltio, että kaikki omaisuus täytyy antaa pois globalistikälttäreille..

"Älä usko mitä luet tai kuulet puhuttavan, ellet itse koe sitä oikeaksi (Buddha)"
Viimeksi muokattu: 05.10.2017 16:25 : Super-Electric.
Seuraavat käyttäjät sanoivat kiitos: Antero

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
05.10.2017 17:33 #38149 : Jonisco.
Jonisco. vastasi aiheeseen: Kotitarve-energian tuotanto
Uskon, että tutkijat saa kehitettyä uudenlaisen toimivan akun, joka ratkaisee energian varastoinnin ongelmat. Tutkijat saavat asian ratkaistua, koska on pakko. Ei ole vaihtoehtoja. En usko, että öljy-yhtiöitä päästetään enää sotkeamaan asioita. Odotan innolla uusia akkuja kuluttaja käyttöön. Veikkaanpa, että kyllä Teslan insinööritkin tekee työtä jatkuvasti asian eteen. Jotenkin Teslan johtaja Elon Musk vaikuttaa asia tyypiltä.

Kiina voi olla yksi maailman pelastajista, vaikka tällä hetkellä he ovat yksi suurimmista ympäristön paskaajista. Mutta muu maailma on myös syyllinen ympäristön paskaamiseen ostamalla halpoja kiinalaisia tuotteita. Pääsääntöisesti suurimmat ympäristötuhot jää Kiinalaisten ongelmaksi, mutta tavaran rahtaaminen ympäri maailmaa ei ole kovin järkevää mielestäni.

Jännä juttu kun Suomi luulee pelastavan yksinään maapallon ilmaston. Se on ihan sama vaikka koko Suomesta lopetettaisi autoilu ja sähköt katkastaisi lopullisesti. Sen hyödyn vie se kun murto-osa kehitysmaalaisista rikastuu ja ostaa loppuun ajetun vanhan Suomi Toyotan. Tai jos NASA päättää ampua avaruuteen muutaman raketin enemmän vuodessa. Suomalaisia on niin vähän, että meidän saastuttaminen on marginaalin murto-osa muiden saasteista. Suomi kiristi omatoimisesti päästörajoja. EU palkitsi Suomen kiristämään niitä vielä lisää. Nyt sitten uudet asunnot homehtuu kun niistä piti tehdä umpiotaloja liiallisella lämpöeristyksellä. Autot ei saa kuluttaa polttoainetta enää paljon mitään päästöjen takia. No loppujen lopuksi sitä ajetaan talvella nokka huurussa kun moottori ei tuota edes lämpöä. Kyllähän sitä luontoa täytyy suojella, mutta joku tolkku siinäkin on oltava. Järkiperäisillä päätöksillä tulee tulosta, eikä millään pilkunviilaamisella.

Yksi esimerkki on paskalaki. Kyllä täytyy olla kaikenmaailman kalliit suodattimet ja paska-aparaatit. Ainut vaan kun kymmenen metrin päässä on pelto, johon sikalan omistaja kylvää sianpaskaa. Samanlaista paskaa se on sianpaska kuin ihmisen paska. Pellolle kun kylvetään tonnitolkulla sianpaskaa, niin ei siinä enää muutaman talon paska-aparaatit auta yhtään mitään.

Koitan etsiä tänne pari hyvää artikkelia tuulivoimaloista kotitalous käyttöön.

Antero, mitä ainetta tuo musta mötikkä tuossa tölkissä on?
Seuraavat käyttäjät sanoivat kiitos: Antero

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
05.10.2017 22:23 - 05.10.2017 22:25 #38153 : Antero
Antero vastasi aiheeseen: Kotitarve-energian tuotanto

Jonisco. kirjoitti:
Antero, mitä ainetta tuo musta mötikkä tuossa tölkissä on?


Se on toisen maailmansodan aikaista ja kääritty aatun naamalla koristellun sanomalehden sisälle, jonka suojana on noin puolenmetrin pituinen peltipurkki. Näitä on kahta laatua, saksassa valmistettua ja ranskassa välmistettua. Paksumpaa saksalaista käytetään valonheittimen electronina plus puolella ja ranskalaista miinus puolella. Näiden kärkien väliin sytytetään valokaari ja puikkoja syötetään joko käsin tai automaattisesti. Puikkojen pinta on kovaksi puristettu, keraamisen tuntuista sisältäen magnesiumia, ym. metalleja, sisuksessa on grafiittisydän. Ihan tarkkaa koostumusta en tiedä.

Elektrolyytti on ihan navan alta, kokeilin aluksi kovalla kemialla, lipeää, suolahappoa jne. Mutta ihan uteliaisuuttani hoksasin pehmeiden ja ihan syötävien aineiden paremmuuden. En ole vuosiin kehitellyt näitä, Keksintösäätiön kautta yksi idea meni Aalto-yliopistoon saakka. Siellä hieno professori oli sitä mieltä että jo saksalaiset totesivat ettei alumiinista akkua saa. Tuumasin ukolle että sinähän melkoinen "Kelan" lääkäri oot, kun tuloksenkin tiedät jo näkemättä. Ymmärsi yskän tuosta.
Viimeksi muokattu: 05.10.2017 22:25 : Antero. Syy: tekstin fiilausta

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

ykskertayks
Sivu luotiin ajassa: 0.273 sekuntia