Hämeen kuninkaat

Lisää
27.07.2013 20:47 #19690 : Jukkis
Jukkis loi aiheen: Hämeen kuninkaat
Vähän aattelin kun toi kuppikunta –osio kuitenkin jatkuu aiheen tiimoilta, niin avaanpa tässä kakkosketjun joka koettaa laajentaa aihetta itse Tavastian kuninkaisiin ja kuningaskuntaan.

Meillä on varmaan kaikilla monenlaiset näkemykset mitä kuninkaalla ja kuningaskunnalla tarkoitetaan. termi onkin vaikea koska se lienee rautakaudella ollut synonyymina mille tahansa johtajuudelle. mutta ei juututa siihen.
Mun mielestä tuo muinais-Hämeen kuppikivikulttuuri on aikas pitkälle heimokuntaa, klaania ja erilaisia sukuja ja niiden tyypillisiä hallintomalleja.
Sen syrjäyttänyt kartanojärjestelmä on sitten paljon pidemmälle viety kaksikerroksinen päällikkökunta.
fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4%C3%A4llikk%C3%B6kunta

Paljon voi pohtia miksi just 700-luvulla on kartanojärjestelmä kyennyt tunkeutumaan. Ainakin siksi että proto-novgorodin mahti on sen tuonut mutta missä määrin itäisen systeemin leviämisen on mahdollistanut että myyttinen kainuun kuningaskunta on kaatunut? Itse näen sillä merkitystä.
Sinänsä 700-900 –lukujen päällikkökunta –vetoinen Tavastia on hyvin vastannut sen ajan systeemejä laajemminkin. Tähän systeemiin kuuluu olellisena statusarvot ja symboliset rakennelmat. Mulla alkaa tulla mielikuva että kartanot rakennettiin aina linnavuorien kupeeseen, ja linnavuorien pääasiallinen tarkoitus oli statuksen ilmaisemista. Toinen että hämeessä yleiset kumpuhaudat – jotka saattaa olla isojakin – on vähintään yläluokan hautapaikkoja - jotkut jopa hämäläiskuninkaiden.

Varsinainen kuningaskunta pääsi syntymään kun viikinkimestat viimeinkin onnistuttiin lyömään päreiksi jolloin Tavastia alkoi saada ulkopoliittista voimaa. Jos jostain sitä oikeaa kuningaskuntaa – eli seuraavaa kehitysvaihetta – pitäisi hakea, niin pirkkamiehet on sitä jo erittäin lähellä. Pirkkamiehet oli jo ihan oikea armeija ja mitä ilmeisemmin myös kuninkaan henkivartiosto. Sen kultakausi lienee ollut 900-1000 –luvuilla. Se murskasi 900-luvun lopulla Birkan, torjui vuoden 1053 kostohyökkäyksen, heitti kertaalleen teutoniritarit mereen, kävi kahinaa metsälappalaisten kanssa orivedellä ja kuhmoisissa, ja voitti tornionseudun verotusalueekseen. Ilmeisesti soti myös novgorodissa koska viimeinen hämäläiskuningas Matti Kurki joutui matsaamaan venäläisen Pohdon kanssa jostain verikostohommelista. Pirkkamiesten ongelma oli vaan, että voimaa ei koskaan ollut niin paljon, että olisivat kyenneet sotimaan niin voitokkaasti kuin olisi pitänyt, jotta suomesta olisi tullut pysyvä kuningaskunta.
Olen sitten aivan vissi että moninaiset kumpuhaudat kartanoiden pihamailla ja vieressä ovat joko kuninkaiden tai heidän kakkosmiestensä hautoja.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
28.07.2013 02:06 #19691 : julsei
julsei vastasi aiheeseen: Hämeen kuninkaat
ihan mielenkiintoista tekstiä, eniten kiehtoo tuo Kurjen Matti, sen isoisä ainakin oli tarinoiden Satakunnan kuningas.

777 x 12.92 x 777

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
28.07.2013 08:57 #19692 : Jukkis
Jukkis vastasi aiheeseen: Hämeen kuninkaat
Joo, Kurki on tosiaan viimeinen hämeen kuninkaista ja ironisesti lähes ainoita josta on kirjallisia mainintoja. Siitä voi kuitenkin päätellä jotakin, ainakin sen että Kurki –sukuiset on olleet tätä kuningassukua, ja ilmeisemmin pirkkamiesten keskuudessa.
Mistä voi tietenkin esittää laajemman hypoteesin että varhaiskeskiajan mahtisuvut pohjasivat suoraan rautakauden kuningassuvuista. Tätä kautta ajatellen ainakin Tavast –suvut olisivat olleet kantahämeen alueella valtiaita.

Nuo kumpuhaudat eli tumulukset on sen sijaan aiheuttaneet päänvaivaa. Niitä on toki sen verran vähän, että niiden aikaperiodi on ollut rautakaudella lyhyt, eikä ne mitään massahautoja liene olleet. Tulee väkisinkin mieleen harvalukuinen eliitti, eli kartanoiden päämiehet. Siis sellainen jota venäjällä sanotaan pajari –luokaksi. Keräävät veroa itse kuninkaalle ja saavat hallinnoida jotain pientä aluetta. mutta jos näin on, onko olemassa jokin muu hautaustyyppi joka olisi varattu vain kuninkaalle itselleen?
Nämä on hirveen vaikeita pohdittavia, mutta toisaalta näitä kumpumaisia muodostelmia tapaa hämeessä nimenomaan kartanoiden liepeillä ja pihapiireissä. Tämä aihe kaipaa vielä lisävalaistusta.

mutta tuosta satakunnan kuninkuudesta. Kun katselee tuota hämeen ja svealaisten kiistatta tulehtunutta suhdetta, näkee että svealaiset ei koskaan hyökänneet varsinaissuomen tai satakunnan alueille, vaan yksinomaan pirkkamiesten kimppuun – ja päinvastoin. Tässä täytyy väkivallankäytössä olla sellainen tilaaja-tuottaja –malli, jossa pirkkamiehille oli ulkoistettu kaikki väkivallankäyttö. epäselvyydet oli näiden kahden välillä, ja satakunta siinä välissä oli puolueetonta maaperää. tämä on vähän erityyppistä sotaa kuin mitä nykypäivän nationalistiset sodat on, ne oli puhtaasti armeijoiden välisiä, ja ilmeisesti kuninkailla oli perimyssodat niskassaan. eli jos vastapuolenkin kuningas sattui vaihtumaan, piti miettiä ollaanko vielä sodassa vai ei.
Käsitän tän alueen rautakautisen historian niin, että pirkkamiehet oli hetkellisesti 800-luvun alussa verotusikeen alla svealaisiin nähden – liittyy jotenkin näihin viikinkiaikaisiin juttuihin – ja ne karisti sen niskastaan. sitten ne tuhosi Birkan kauppakeskuksen 900-luvulla ja sai vastaanottaa tän tunnetun vuoden 1053 sotaretken, joka ilmeisesti suoritettiin just pirkkamiesten alueelle. Näitä tehtiin näihin aikoihin vissiin useempia ja Erik pyhän ristiretki 1100-luvulla oli yksi näistä monista. Tosin em. kohdalla saattaakin kyseessä olla tanskalaistenkin sotaretki suomeen.

Luulisi tietenkin että sotimiset on aina kronikoitu hyvin, mutta valitettavasti nekin on kotomaisessa historiankirjoituksessamme pahoin ylitulkittu nykypäivää vastaavaksi. Hämäläiset on haluttu nähdä puskurina idän ja lännen välissä – aitoon kylmänsodan henkeen – ja joka on saanut painetta molemmista suunnista. Minen ole tätä koskaan ostanut. tää on tätä 1900-luvun geopoliittista asemointia jossa on siirretty nykypäivän `ryssäviha´sellaisenaan rautakauden ja erityisesti keskiajan puolelle. Yksistään faktat on hyvin kyseenalaisia, saati sitten koko malli.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
30.07.2013 00:28 #19710 : julsei
julsei vastasi aiheeseen: Hämeen kuninkaat
itse pelkistän edelleen ajatuksen niin että sisämaassa eli se "kunkku ja kuningatar" ja rannikoilla eli prinssit jne ketkä puolusti tätä maata.

itse kurki-sukuun on vaikea päästä käsiksi koska ei ole tietoa sen enempää.

Kyllä jotain täällä maassa on kummallista mikä tuntuu haluavan tulla ulos jokaisen immeisen korvalle, koska , suomi on ainut "ei-kunkku"-maa, ruotsista löytyy sitä sun tätä, Norjasta, Tanskasta, Virosta jne jne Latviasta.

Mutta ei Suomesta.

Onko niin että meidän "suomalaisten" kautta "hämäläisten" kautta "pirkkalaisten" kautta "lappalaisten" historiaa koitettu piilottaa tietoisesti jopa valtion taholta ?

777 x 12.92 x 777

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
30.07.2013 01:38 #19716 : Antero
Antero vastasi aiheeseen: Hämeen kuninkaat

julsei kirjoitti:
Onko niin että meidän "suomalaisten" kautta "hämäläisten" kautta "pirkkalaisten" kautta "lappalaisten" historiaa koitettu piilottaa tietoisesti jopa valtion taholta ?


On ja on edelleen, kas "ei meillä voi olla tällaista kulduuria" ku mollaha vasta purottu puusta...

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
30.07.2013 01:55 #19719 : julsei
julsei vastasi aiheeseen: Hämeen kuninkaat
Tää on mun oma heitto "ei ole kuninkata sen enempää kuin ämmiä käräjämäellä"

Me siis me siis me finskit jne jne suomalaiset kuka lie pohjalaiset jne ollaan samaa maata, nyt alkais oleen se aika ryhdistäytyä ennen ennen kuin tulee se iso hävitys

sota tulee jne, pojat pelaa pleikkaa jne jne ja aikuiset kattoo salkkkarei, danke maister.

777 x 12.92 x 777

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
30.07.2013 02:02 #19720 : julsei
julsei vastasi aiheeseen: Hämeen kuninkaat
voitaanhan me funtsii menneisyyttä, mutta entäs tulevaisuus, katsokaa missä mennään, onko rauha lopullinen vai tuleeko isompi myräkkä.

kyllä mä tykkään tutkia muinaisuutta mutta katse myös eteennpäin, tarvitaanko ns. "suomen hevosia" jne taistelukelposia miehiä taas sotimaan MUIDEN SOTIA ???????

777 x 12.92 x 777

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
30.07.2013 02:05 - 30.07.2013 02:07 #19721 : julsei
julsei vastasi aiheeseen: Hämeen kuninkaat
tää on se kysymys. onko SuomiPojista muuta kuin tapella toisten puolesta !

777 x 12.92 x 777
Viimeksi muokattu: 30.07.2013 02:07 : julsei. Syy: SS

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
30.07.2013 02:11 #19722 : julsei
julsei vastasi aiheeseen: Hämeen kuninkaat
Kurjen suku =)

777 x 12.92 x 777

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
30.07.2013 09:24 #19724 : Jukkis
Jukkis vastasi aiheeseen: Hämeen kuninkaat

Onko niin että meidän "suomalaisten" kautta "hämäläisten" kautta "pirkkalaisten" kautta "lappalaisten" historiaa koitettu piilottaa tietoisesti jopa valtion taholta ?


Pirkkamiesten historiaa on varmasti pimitelty vaikka se on edelleen esiinkaivettavissa pienistä sirpaleista. Onneksi tuo tuleva kirja tulee valaisemaan asiaa ainakin jossain määrin. On aina mukavaa olla ”uusi luuta” ja tuulettaa asioita esiin.

Veikkaisin että pirkkamiesten syntyhistoria menee tonne bysantin ja venäläisruhtinoiden yksityisarmeijoihin, joissa hämäläiset sai oppia ja tietoa oikean armeijan perustamisesta ja liikutteluista. Ne oli yksittäisiä palkkasotureita jotka sitten kotopuolessa keksi oman armeijan perustamisen.
Osaksi päätökseen vaikutti myös valintapaine. Viikinkien aikana meri- ja rannikkoyhteydet nousi oleellisiksi, sillä kauppa ja hyvinvointi kulki laivoissa. Siellä pirkanmaan alueella tätä etua ei ollut joten oli keksittävä muita tienestejä. Toinen että svealaiset ilmeisesti verotti satakuntaa ja niin ollen myös pirkanmaata, ja oli aika karistaa ies niskasta. Ironisesti svealaisille velkaantuneet maajussit oli päätyneet palkkasoturien oppiin, ja sen avulla nousivat irtiottoon.
Pirkkamiehistä tuli Tavastian rautanyrkki.

Tässä on mielenkiintoista nähdä että vuosien 800-1200 jKr aikana pirkkamiehet hoitivat yksin kaikessa suomessa tapahtuneen sotimisen. Muut vaan jatkoivat puuhiaan, sillä tilanne oli todellakin armeijoiden välinen.
Tässä vaan käy niinkun käy. Lopulta oltiin tilanteessa jossa oltiin sodassa kaikkien kanssa: novgorodilaisten, svealaisten, norjalaisten ja tanskalaisten, saksalaisten ristiritarien, metsälappalaisten, saamelaisten…
Tehtiin ajan hengessä monenlaisia liittolaissopimuksia, kärsittiin perimyssodat ja hankittiin uusia vihollisia ryöstöretkien kanssa. Maantieteellisesti alue oli jo liian isokin itselle, etelärannikolla huseerasivat ihan toiset tahot. Se oli kumminkin vakavahenkinen yritys hankkia itselle ihan oikea valtakunta ja luultavasti sellainen olikin 800-1000 –luvuilla kunnes musertava ylivoima ja tolkuton veren kaivaminen nenästä alkoivat käydä ylivoimaisen raskaaksi. Viimein saksalaiset ritarikunnat ottivat ja voittivat Tavastian. Voidaan kai sanoa että alkuun sotataito oli eduksi mutta loppupuolella taakka. Oikeanlaisten diplomaattisten taitojen puute koitui kohtaloksi.
Vaikka on rehellisyyden nimissä sanottava että tuollaista se oli kaikkialla muuallakin.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
30.07.2013 13:56 #19727 : JanneK
JanneK vastasi aiheeseen: Hämeen kuninkaat
Muutama hämäläiskunkun hautakumpu palstalaisten iloksi.

Hamppula 2, Janakkala:

Muinaisjäännöskompleksi käsittää saviastian kylkipalojen löytöpaikan ja historiallisen ajan rakennusjäänöksiä ( ulkorakennuksen (navetan) perustus ja pari-kolme nurmettunutta kumparetta). Paikka sijaitsee noin 100 x 50 m laajuisen, kauttaaltaan peltojen ympäröimän, isoja puita kasvavan peltosaarekkeen luoteispäässä, Hakoisten muinaislinnalta noin 800 m pohjoiseen ja puretulta Hamppulan koululta 200 m länteen. Paikka kuuluu Hakoisten muinaisjäännösalueeseen.

Peltosaarekkeen keskellä on muutaman metrin korkuinen kallionnyppylä. Saviastian palat löytyivät peltosaarekkeen luoteispäässä olevalle kumpareelle tehdystä koekuopasta. Kumpareen laajuus on on noin 12 x 7 m. Siinä on useita kiinteitä maakiviä. Kumpareen kaakkoisosan koekuopat osoittautuivat löydöttömiksi. Peltosaarekkeen kaakkoispuolella on rakennusten jäännöksiä ja kumpareita, joista pilkistää esiin tiiliskiviä.





Kumpuhauta on siis suoraan edessä, ensimmäisessä kuvassa taustalla näkyy Hakoistenlinna. Ihan vierestä löytyy kohde Hamppula 3.

Muinaisjäännösryhmä käsittää polttokalmiston ja kuppikiven, jotka sijaitsevat noin 100 x 80 m:n laajuisella ja noin 3 m korkuisella puita kasvavalla peltosaarekkeella Hakoisten muinaislinnasta 900 m pohjoiskoilliseen. Saareketta ympäröi pelto muualta paitsi pohjoisesta, jossa se rajoittuu maantiehen.

Paikka kuuluu Hakoisten muinaismuistoalueeseen.


Kumpuhaudan rinnettä pöheikössä. Kumpu on noin ~2 m korkea ja kokolailla tasaisen ympyrän muotoinen, ehkä noin 5 m halkaisijaltaan. Päällä kasvaa puita jotka ovat sen muodon jonkun verran rikkoneet.



Seuraavan kummun pohjatyöt tehtynä, jäi jostain syystä käyttämättä.


Samanlaisia tiedän eteläisestä Hämeestä montakin lisää, osa on rekisteriportaalissa, osa ei. Kovasti ovat samanoloisia kuin rusi-haudat Olhavanjoen suussa, Laatokan etelärannalla. Siellä sentään on riittänyt resursseja pitää paikat kunnossa.
Seuraavat käyttäjät sanoivat kiitos: hiidenhirwi, Antero

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
31.07.2013 16:15 - 31.07.2013 16:38 #19731 : Antero
Antero vastasi aiheeseen: Hämeen kuninkaat
Ilmari Kosonen kirjoitti Ilmajoki-lehteen 4.7.2013 että Nopankylä onkin "kummunkylä". Ihan kaikesta en ole samaa mieltä mutta "Noppa" nimessä on kyllä perää kumpujen suhteen. Niitä on 6,66 km säteellä useita ja lienenkö edes kaikkia nähnyt.
Lainaan hänen tekstiään:

Ilmajoen ennen selittämättömänä pysyneessä kylän nimessä alkuosa Nopan- on ruotsin sana knoppa tarkoittaen "kumpu, mäki". Tarkoittaen siis sitä korkeaa, koulun, kylätaajaman ja Hakolankallion mäkikumpua, jolla kyläkeskus on.


Mielestäni se ei ole aivan näin vaikka nimi hyvinkin osuu kumpuihin. Nopan alueella maastossa on selittämättömiä kumpuja useita, niitä ei ole edes museovirasto tonkinut saati rekisrteriportaaliin laittanut. Syynä siihen saattaa olla se, että alueen asutus on voimakkaasti keskittynyt Kyrönjoen varrelle ja sarkajärjestelmän myötä Noppaa on pidetty pelkkänä takapajulana, metsäkylänä jossain "kaukana" ja poissa mielistä.

Nopankylässä on arveltu, että kylän nimi olisi peräisin Ylöjärveltä, jossa on talo Noppa, on järvessä Nopanniemi ja on kyläkunnan nimenä Nopanperä. On arveltu, että sieltä on tullut Ilmajoelle asukkaita ja että he ovat tuoneet samalla paikannimensä Nopankylään. Mutta Nopankylän nimelle löytyy tarkka selitys ruotsinkielen sanastosta.


Näin varmasti on mutta eri syystä, kuin Kosonen kirjoittaa. Jatketaampa...

Hyvin paljon löytyy kautta Etelä- ja Keski-Pohjanmaata ruotsinkielistä sanastoa ja paikannimissä. Aikoinaan seutu on ollut rannkikkoruotsalaisten nautinnassa ollutta eräaluetta. He ovat jättäneet sanastoaan seudun paikannimiin.


Minä en tierä, pitäisikö itkeä vai nauraa, vaikka omastakin sukujuurista löytyy Skoonelaisen lautturisuvun esi-isä.

Mutta suomenkielinen tiedemaailma vain ei ole suostunut suomalaiskiihkoisena tunnustamaan, että nykyisen suomenkielisen Suomen alueella on merkittävä kerros ruotsinkielistä paikannimistöä. Joka pitäjässä.


Tässä kirjoituksessa unohtuu nyt yksi pieni, mutta merkittävä seikka. Ilmajoen papisto käytti ruotsinkieltä ja paikalliset vanhat kartat piirrettiin ulkomaalaisten toimesta. Vaikeat suomenkieliset nimet korvattiin Ruotsinkielisillä nimillä tai kirjoitettiin "päin persettä". Toinen vaikuttava seikka oli ruotusotaväki, joka korvasi esimerkiksi esi-isäni vaikeammaksi kokemansa Yli-Kauppila sukunimen ruotusotanimellä "Wiik". Hänkin oli kolmas jolle Wiik sukunimi otettiin käyttöön kahden edeltäjän kuoltua rivistä pois. Myös Hiivanainen nimi olisi ollut "Glad", mutta ruotusotamiehen asettuessaan asumaan taloon, hän suomensi sen "Riemuksi".

Ruotsinkielen sana "Knoppa" esiintyy ruotsalaisrannikollamme noin 60 paikannimessä, joista monet on peruskartoilla. Nimet liittyvät usein sellaisten rantapaikkojen nimiin, jotka rantapaikat ovat suhteellisen korkeita ja jyrkkiä muodoiltaan. Kysymys on vain luonnonpaikkojen nimistä eikä noissa ole merkittäviä paikkoja, ei esimerkiksi kylännimiä ollenkaan. Tutkijat mainitsevat, että nuo paikannimet ovat vanhaa ruotsalaismurretta. Sanan Knopp(a) rinnakkaisäännemuotona ruotsalaisseuduillamme on joitakin Knupp-nimiä. Nopan nimi on siis sukua "suomalaiselle", mutta kuitenkin ruotsalaisperäiselle nimitykselle (pää)nuppi. Ruotsalainen kielentutkija Rietz esitti jo vuonna 1867, että ruotsinkielen sana knobblug tarkoittaa pattinen, epätasainen.


Nopan mykkävelekset olivat taitavia kärryseppiä, Könnin koulukuntaa. Könnillä opetettiin aikoinaan vaskenvalamista ja tehtiin paikallisiin kirkkoihin upeita messinkisiä kynttiläkruunuja, joilla kirkko valaistiin. Vasken valamisen taito levisi nurmon pelttareille, mutta Nopassakin taito osattiin. Hevoskärryin tarvittiin knuppeja, jolla jalkapeite eli "fuutmantteli" kiinnitettiin nahkasoiroilla joissa oli viiltoreikä näihin kärryissä oleviin "knuppeihin". Nopassa näitä knuppeja valmisti ainakin kaikki Könnin koulukunnan sepät, Saari, Frikooli, Noppa ja Mäkysten muori. osia hankittiin myös Nurmon pelttareilta.

Kuhmoisten kunnassa on sikäläisten ruotsalaiskartanoiden peruina hämmästyttävän paljon ruotsin sanastoa paikannimissä. Kun tarkastelee edellä mainitun Ylöjärven Nopanniemen maastoa peruskartalta, niin sielläkin maasto on kumpuja. Nimi on siis maastoperäinen.


Aivan, maastoperäinen ja paljon mahdollista että nimi on periytynyt ruotusotaväestä mieheltä, joka asuu paikassa jossa on paljon kumpuja eli näitä knoppia.

Ilmajoen ruotsin sana knoppa on joskus tullut myös talon- ja sukunimeksi Noppa. Ilmajoella sukunimi on muutamalla henkilöllä, mutta koko maassa kaikkiaan 95 ihmistä kantaa sukunimeä Noppa.


1700-luvulle saakka Nopankylän vanha nimi on ollut Nenättömänkylä ja jossa on ollut Nenättömänjärvi. Nykyisin nimi on unohdettu kaikissa muissa yhteyksissä, paitsi Nenättömänluoman nimenä. Kurikkalaisten mukaan nimi olisi tullut nenättömältä mieheltä. Tapio Piirron mukaan se on maastosta mutta mistä, sitä hänkään ei osannut sanoa. Aikoinaan Nenättömänjärvi eli nykyinen Kalajaisjärvi on ollut laajempi käsittäen Vitiäisjärven, Rajalammen, Paskoolammen ja Vuorusjärven. Maan kohoamisen ja kuivausten myötä historiallinen Nenättömänjärvi on "kuivunut" kasaan. Tämä maastollinen erikoisuus josta Nenättömänkylä - järvi ja - luoma on nimensä, saanut löytyi sattumalta Rajalammesta. Rajalampi on 80 metriä syvä, mutakerros ulettuu 30 metrin päähän lammen pinnasta. Noin 40 vuotta sitten, Palomäen Tanee hyppäsi veneestä lampeen uimaan ja samalla tunsi kipua kyljessänsä. Keskellä lampea on yksinäinen 80 metriä pitkä kivipaasi pystyssä, jonka nenä jää veden pinnan alle piiloon. Nenättömän nimelle löytyi sen maastoperäinen nimi.

Milloin Nopankylä sitten on saanut tuon Ruotsalaisperäisen nimensä? Tätä eivät mitkään historiankirjoituksen dokumentit pysty kertomaan. Kun Ruotsin herrat asuttivat enemmän ruotsinkielistä väestöä rannikoillamme 1200-luvun puolivälistä alkaen, seudun asumattomina olleet jokivarret ovat tavalla tai toisella olleet rannikolla asuneiden ruotsinkielisten eräalueita. Ja jo silloin aika korkea Hakolankallion tienoo on saanut tuon Knoppa-nimityksensä. Ja siitä paikannimi on sitten saanut suomalaisen äännemuodon Noppa, Nopankylä.


Rajalampi on kuulunut aina Rahnaston taloon ja joka on ollut Ilmajoen Kyrönjokivarren taloista numero yksi. Talo on kuulunut Nenättömänkylään ja kun 1700-luvulla isojaoan aikana Nenättömänkylä katos kartalta, sen tilalle tuli Kokkolankylä. Nykyinen Nopan talo on 1700-luvun kartalla Kalajaisten talo Kokkolankylässä ja se on kuulunut Rahnaston taloon torppana. Torppa sai talon oikeudet korvaukseksi viriilin vanhan isännän toimesta ja mahdollisesti Noppa nimenä on tullut talon nimeksi vasta tuolloin ruotusotanimestä ja joita nimiä kylässä on muitakin. Tai sitten nimi viittaa kärrynknupeihin...

Ohessa kylän "knuppeja" 3,33 km säteellä. Nenättömänluoman varrella on historiallisen Kalajaisten äijän talon "knuppeja" nykyisen Nopan talon mailla:



Korkean kummun päällä oleva knuppi ison piilipajun vieressä:



Kummussa olevaan kuoppaan on parkkeerattuna vanha pösöö:



Nopan urheilukentän vieressä on painikämppä ja sen takana on knuppi:



Urheilukentältä Hakolankalliolle lähtevän polun varressa on toinen knuppi:



Kalajaisten talvihauta on kummuista suurin 3,33 km päässä Hiivanaisenkivestä ja sen lähellä on "Latomatin" ja Pukkilan knupit:



Teemun isäntä oli yrittänyt kaivaa hietaa kummusta mutta ne on ladottu kivillä niin tiiviisti, ettei kauha ollut pystynyt niihin. Oli löytänyt jotain vanhaa "rahaa" niistä. Kalajaisten talvihauta on niin pitkä, että sen kokonaan kuvaan saamiseksi pitää pidättää lähes 500 m päähän siitä:



Museovirasto on lasermitannut hautakumpuja Teerinevalle josta kuva. Ennen Kalajaisjärveä on Jurvantien varrella yksi iso, myös Rajalammella sellainen löytyy.



Lähellä Kurikan Viitalankylää koivistontien varrelta, kartalle on merkittynä lähellä Rypölän torppaa oleva muinaishauta ja jonka päässä on kumpu. Matkaa sinne on Hiivanaisesta 5 km:



Paulaharjun paappa asui Rypölään menevän tien varrella, mutta nykyisin tupa on autio. Tie joka kääntyy muinaishaudoille, sen päässä on kumpu jonka tutkaileminen jäi pintapuoliseksi, koska heinikko oli pitkää ja kivellä loikoili maan matonen auringossa paistatellen:



Koivistontien varrella lähellä Sahankylää 6,66 km päässä on pellolla kumpu, jossa on syvä kuoppa ja kiviä:



Sahankylään ajetaan Nenättömänluoman yli ja sen jälkeen tien risteyksessä käännytään vasemmalle. Tie noudattaa 6,66 km sädettä hiivanaasenkiveltä mitattuna ja sen varrella on kumpuja. Edelleen jarketaan matkaa Noppaan ja "Nenättömänkylään" eli Panttilaan ja Jouppilaan menevän tienristeyksen yli Rommelinmäentietä ja ajetaan Kiljunmäkeen. Kiljunmäen nimi on nuorempaa perua ja johon palaan myöhemmin, nimeen kun liittyy herkullinen tarina. Kiljunmäessä on 33 metriä halkaisijaltaan oleva kivikehä ja sen vieressä taas piitkä kumpu:



Jurvantiellä ennen Kaatajanvuorta on varsinkin talvisin ja kevättalvella selkeästi tielle näkyvä kumpu:



Kumpu on noin 50 metriä pitkä ja 20 leveveä:



Vastaava hyvin suurikokoinen kumpu 6,66 km päässä Hiivanaasesta on Huissilla ja näkyy hyvin Vaasaan menevältä tieltä.

Toivottavasti jaksatte lukea, pahoittelen pitkää aineiston määrää. Nyt pitänee kaahia katolle pruuttaamaan kun sääkin suosii maalaamista.
Viimeksi muokattu: 31.07.2013 16:38 : Antero. Syy: kuvan lisäys

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
01.08.2013 16:55 #19737 : Jukkis
Jukkis vastasi aiheeseen: Hämeen kuninkaat
Mietin tuossa kumpaan ketjuun tää kuuluis, kun tässä oli tarkoitus esitellä miksei satakunnan alueella sanottavammin kuppikiviä ole. toisaalta tää taas liittyy olennaisesti itse Tavastiaan ja sen mekanismeihin, että pannaas tänne ja kattotaan alkaako keskustelu haarautuun.

Tän olis ehkä kirjassa voinut paremminkin esittää, jossa vaan ylimalkaisesti tuli heitettyä, että rautakauden kohdalla ei pitäis ajatella suomea suomena modernissa mielessä, vaan monenlaisena tilkkutäkkinä. Yksi tilkkutäkkihän liittyy tohon rannikkoseutuun.
Oikeastaan kuvio on tuttu kaikista siirtokunnista ja –maista. Yleensä niistä otetaan pieni kaistale, ja varsin usein vallataan jokilaakso ja tässä mielessä kotomaamme länsirannikko ei muodosta poikkeusta. Saman ilmiönhän näkee esim afrikan länsirannikolla ja tietenkin Yhdysvaltain itärannikolla, silloin kun ekat puritaanit niihin saapui. ne on sellaisia kakunpaloja. Viipaleita rannikosta.
tein äkkiseltään aiheesta tälläisen kartantapaisen josta toivottavasti saa jotain selvää...?



Olen tässä merkannut erikseen ns. hiittisen viipaleen alimmaksi josta sittemmin kasvoi viikinkien etappitie. Seuraava viipale on sitten Rikalan (Salon) alue joka ilmeisemmin on tämä kuulu hämäläisten satama, ja näin ollen myös Tavastian itsensä oma rannikkoalue.
Aurajoenlaakso lienee kertomattakin tuttu.
Sitten tulee tämä kuulu kalannin alue eli vakkasuomi. Hyvin omaleimainen kulttuurialue, jota on yleisesti arveltukin omaksi siirtokunnakseen. aika erikoista että alkuperäisellä vakkasuomella ei juurikaan ole kuppikiviä.
Sen sijaan kuppikiviä löytää seuraavasta kaistaleesta eli untamalan alueelta. sen rautakautinen pakana-alue suorastaan hyppää silmille. Tämä lienee muuten toistaiseksi ainoa alue, jossa kuppikivet menee arkeoastronomisena linjana.
Sitten tulee Eurajoen alue, josta kuppikiviä on turha hakea. Syy saattaa olla että ko. kaistale on alkujaankin kristillinen, sillä monet seikat viittaa että kelttikristittyjä olisi ollut alueella jo niinkin varhain kuin 500-luvulla.
Lopuksi on sitten kokemäenjoen laakso, joka myös on monenlainen sulatusuuni eli kulttuurisekoite.
Pohjoisempana alkaa sitten legendaariset Kyrön metsät, mutta pohjanmaan rautakautista asutusaluetta voi myös pitää yhtenä viipaleenomaisena asutuskeskittymänä.

Tietty on näin, että jokaista näistä pitäis tarkastella omana kokonaisuutenaan. Joissain on kuningashautoja, joissain ei. Oikeastaan jos tätä jatkaisi niin huomaisi että näiden viipaleiden ja varsinaisen Tavastian välillä on vielä ollut puskurivyöhyke kuten suur-hollola, urjala, suur-pirkkala, ja toisessa suunnassa sysmän ja hartolan kuppikivialueet.
Nää on kaikki omalla tavallaan omia autonomisia alueitaan, ja niissä jokaisessa on varmuudella ollut omat pitäjäkuninkaansa ja hallintonsa.
Liitetiedostot:

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
01.08.2013 18:54 #19740 : Jukkis
Jukkis vastasi aiheeseen: Hämeen kuninkaat
Vähän parantelin karttaa ja nyt kun se näyttää joltakin, voidaan tarkemmin puhua varsinaisista jokilaaksoista. Kuten kuvasta näkyy, olen ottanut vapauden tulkita Tawastian rengasmaisesti. Sillä tosiaan on keskusta (kantahäme) jota ympäröi uloimmat reuna-alueet. Luultavasti kymenlaakso kuuluisi mukaan tähän sarjaan? Laskisin kyllä joukkoon vielä hartolankin joka on toiminut puskurina metsälappalaisten suuntaan.
Kuvasta on myös helppo nähdä että suur-hollolan laskujokena on toiminut porvoonjoki, muinais-urjalan Uskelanjoki ja pirkkamiesten laskujokena kokemäenjoki. Sen sijaan itse ydin – kantahäme – ei omaa autonomista vesireittiä mihinkään suuntaan.



Oleellistahan on tajuta itse jutun logiikka. rantaviivalla on monenlaista viipalemaista siirtokuntaa joista kaikilla lienee ollut omat liittolaissuhteensa jonnekin. kuka tunnustaa tanskan värejä, kuka svealaisten ja kuka minäkin haaran kristinuskoa. Näitä viipaleita rajoittavat sisämaassa sitten nämä muinaispitäjät jotka on ryhmittyneet varsinaisen ytimen eli Tawastian ympärille.

mutta noista rannikon viipaleistakin näkee, että niillä kaikilla on ollu omat keskuspaikkansa; muinaiskaupungit. Hiittisten viikinkikaupunki, Salon Rikala, Lieto, Kalanti, Untamala, Eura, Teljänä tunnettu Kokemäki jne. Ilmeisesti oli alkujaan sääntö että jokisuuhun ei saanut rakentaa ja sitä kautta salvata se muilta. ajan saatossa tämäkin sääntö petti sillä nämä turut, ulvilat ja raumat pykättiin vaan härskisti tukkiin muilta kulku.

Vaikka mikään oikea historia ei näitä mun kuviointeja tunnustakaan, myönnän että se on antanut melkoisen etulyöntiaseman muinaiskohteiden tutkimisessa. Joillain alueilla on kuppikiviä ihan jumalattomasti, ja naapurikaistalla ei ensimmäistäkään. Joissain on kartanoita, ja naapurustossa myös kartanoita mutta linnavuorien kera. Jossain ei oo linnavuoria ensinkään, mutta 33-mittaa piisaa. Jossain ley-linjamaista arkeoastronomiaa, ja jostain tuntuu puuttuvan lähes kaikki.
Vielä kun osaamme ajoittaa kunkin muinaiskohteen omaan aikajanaansa, saadaan melkoisen tarkka ja yksityiskohtainen kuvaus sen ajan kulttuurista. ja mitä pidemmälle tätä oppii tunnistaan, sen paremmin ja tarkemmin esim noita kuningashauta-kumpuja on sijoitella ajallisesti ja kulttuurisesti omiin vyöhykkeisiinsä. Ihmettelen muuten ettei tätä haastetta kukaan toinen ole aiemmin ottanut vastaan, homma kun on rekunstroitavissa edelleen.
Liitetiedostot:

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
02.08.2013 08:31 #19743 : larmis
larmis vastasi aiheeseen: Hämeen kuninkaat
Kanta-Hämeen vesireitti on oletettavasti mennyt Raaseporiin. Se on vain nykyään vaikeampi hahmottaa, koska liettymisen ja maannouseman takia se on tänä päivänä hyvin erilainen ja paljon huonompi seilata kuin 1000-1500 vuotta sitten. Sitä kun tänään katselee, miten ne kaikki ojat kulkevat Vanajan suuntaan, on vaikea tajuta että se on joskus aikoinaan ollut ihan oikea, hyvä ja käyttökelpoinen kulkureitti.

Esim Raaseporin linna oli vielä keskiajallakin saari, mutta nykyään se on pelkkien peltojen keskellä, ja Raaseporinjoki on vain vähän ojaa suurempi.

Raaseporin linnassa on aina kiinnostanut mm. se, että kun se oli 1200-1300 luvulla rosvojen hallussa, niin olisiko kuitenkin niin, että nämä "rosvot" olisivatkin olleet alkuperäistä hämäläistä linnoitusväkeä, joka olisi jatkanut taistelua valloittajaa vastaan, ja olisi sitten temppeliritarikunnan kanssa liitossa olleen Ruotsin kuninkaan palkoilla olleiden historiankirjoittajien papereissa leimattu rosvoiksi?

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

ykskertayks
Sivu luotiin ajassa: 0.467 sekuntia