Hämeen kuninkaat

Lisää
02.08.2013 12:19 #19746 : Jukkis
Jukkis vastasi aiheeseen: Hämeen kuninkaat
No jos mun pitäis itteni arvailla, mistä kohtaa kulki varsinaisen Tawastian vesireitti merelle, niin pitäisin Kirkkonummea potentiaalisena paikkana. laskettuna tietenkin 33-mittojen avulla, sillä hämeenlinnan keskiaikaisesta kylästä Hätilästä kirkkomittoja laskien 33.3 km välein, päästään merelle. Linjana Hätilä-Loppi-Vihti-Kirkkonummi.
Tämä linja on aina ihmetyttänyt, sillä se on lähes viivasuora ja selvästi tarkoituksellinen. Toisaalta taas uudellamaalla ei näitä mittoja kauheasti ole muutenkaan.
Mikään historiallinen tosiasia ei tietenkään puhu kirkkonummen puolesta, mutta onhan sitä paljon muutakin josta ei mitään tiedetä.

Liitetiedostot:

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
04.08.2013 13:08 #19753 : Jukkis
Jukkis vastasi aiheeseen: Hämeen kuninkaat
Nyt vasta alkaa hahmottua miten innovatiivinen tuo Jannen tarjoama karttaportaali onkaan.
fba.evvk.com/geo/kulttuuriymparisto

Koetin sen avulla selvittää metsälappalaisten reviiriä, ja se avasi kokonaan uudenlaiset ovet avattaviksi, ja olenkin niiden parissa viettänyt muutaman päivän. Metsälappalaisethan ovat meille suht koht mystinen porukka josta todetaan vaan että väkäsivät jotain lapinraunioita, ja olivat niinku saamelaisia. Jälkimmäiseen en usko, saamelaiset tuskin on koskaan olleet näin etelässä, vaan koko teoria on lainaa Yhdysvaltain historiasta, jossa valkoiset pyssymiehet työntää intiaaneja edellään. Ihan samaa populaa ne metsälappaisetkin on olleet, ruokavalio vaan vähähiilarisempaa kun peltoviljelykulttuureilla. mutta asiaan…

Kun laitoin esiin pelkät lapinrauniot, silmille hyppäsi jotain ilmiselvää jota en toistaiseksi tiedä kenkään edes huomanneen. Ainakin se että metsälappalaiset on eläneet vaan ja ainoostaan kolmen vesistön alueella. Läntisin on seikkaillut yksinomaan vanajavedeltä näsijärven pohjukoihin ulottuvalla alueella, toinen päijänteellä ja kolmas saimaan pohjoisosissa. Onhan noita lapinraunioita satunnaisesti muuallakin, mutta ne lienee tulkintavirhe.



En osaa vielä sanoa tästä tarkempaa. mutta luulen että alkujaankin metsälappalaisten reviiri on ollut näiden vesistöjen mittainen, ja sitten peltokulttuurit on vallanneet niiden eteläosat. loogisempaa kun ajatella että niitä olis työnnetty pohjoiseen.

Minä tykkään tästä sen takia, että metsälappalaisten historia menee pronssikaudelle saakka, ja nyt kun pronssikaudelta tunnetaan yhden kulttuurin tarkka asuinalue omine kulttuurisine asuinalueineen, ei liene vaikea sovittaa toisetkin kulttuurit samaan palapeliin. esim hiidenkiukaat on sitten rannikoiden juttu, vaikka on luultu että ne olis samaa perimää, näkee että asialla on ollut kaksi eri kulttuuria. Vielä koettaa se päivä kun pronssikausikin voidaan nivottaa samanlaisiksi erillisiksi ”kansakunniksi” kun mitä tässä oon tehny rautakauden kohdalla. Kivikausihan mulla onkin jo plakkarissa. Kirjassa on pieni alustuskin saamelaisten alkuperästä (josta nyt vaan kasvoi puolen kirjan mittainen).
On tää vaan hienoo…
Liitetiedostot:

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
04.08.2013 15:14 #19756 : Antero
Antero vastasi aiheeseen: Hämeen kuninkaat
Tierä onko tästä mitään hyötyy mutta tulipa mieleen, olin Ähtärissä 1987 paikkeilla yhtä kauppaa sisustamassa ja kävimme sitten pitkälti yli 60 vuotiaan työkaverin kanssa paikallisessa krouvissa syömässä. Siinä ruokaa odotellessa ukko katseli ympärille ja ikkunasta ulos kun ihmisiä kulki edestakaisin. Tuumasi että -"Kattoppa näitä täällä asuvia, ovat aivan eri heimoa kuin me. Niiden piirteistä näkee aivan selvästi, että täällä asuu lappalaisten jälkeläisiä"...

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
04.08.2013 18:37 #19757 : Jukkis
Jukkis vastasi aiheeseen: Hämeen kuninkaat
Joo, olin tossa havaitsevinani että rautakautinen peltokulttuuri on aikas onnistuneesti kyennyt tunkeutumaan lapinraunioita rakastavan kulttuurin että merenrannalla eläneen hiidenkiuas –kulttuurin väliin. Se on jotenkin luikerrellut sisään siitä ainoasta aukkokohdasta josta se on ollut mahdollista.

Tätä systeemiä ja kulttuurinvertailua voi mennä kummasta suunnasta haluaa. voi edetä tosiaan nuoremmasta vanhempaan mutta myös vanhemmasta nuorempaan. laitanpa tähän kuvan ihan toisesta päästä eli alkujen alusta. Jo yksin tästäkin erottuu niin selkeästi sekä jätinkirkko-kulttuuri että kalliomaalaus-kulttuuri ettei tosikaan. Mikä tarkoittaa että jo kivikauden suomessa on elänyt kaksi toisistaan radikaalisti eroavaa kansaa. Kolmantena vihreällä laitoin sen varsinaisen saamelaisalueen, jolla ei liene ollut tekoa kummankaan kanssa. Kuvasta puuttuu ihan etelärannalla elänyt askolan kulttuuri, joten kokonaispakettina kivikauden suomessa on elänyt peräti neljä toisistaan eroavaa kulttuuria.
Pronssikauden suomessa kuva on tietenkin jo ihan toisennäköinen, ja rautakaudella jo entistä enemmän pirstaloitunut.



Ihan kuriositeettina että esim mainitsemasi hiivanaisenkivet asettuu johonkin kulttuurivyöhykkeeseen. Kun saa kulttuurin selville, saa selville aikakauden, yleispiirteet jne. Tuntuu muuten kummalta ettei kukaan ole aiemmin suorittanut näitten asioitten tiimoilta tarkempaa maantieteellistä rajausta?
Liitetiedostot:

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
05.08.2013 01:40 - 05.08.2013 01:53 #19765 : Antero
Antero vastasi aiheeseen: Hämeen kuninkaat

Jukkis kirjoitti: Joo, olin tossa havaitsevinani että rautakautinen peltokulttuuri on aikas onnistuneesti kyennyt tunkeutumaan lapinraunioita rakastavan kulttuurin että merenrannalla eläneen hiidenkiuas –kulttuurin väliin. Se on jotenkin luikerrellut sisään siitä ainoasta aukkokohdasta josta se on ollut mahdollista.

Tätä systeemiä ja kulttuurinvertailua voi mennä kummasta suunnasta haluaa. voi edetä tosiaan nuoremmasta vanhempaan mutta myös vanhemmasta nuorempaan. laitanpa tähän kuvan ihan toisesta päästä eli alkujen alusta. Jo yksin tästäkin erottuu niin selkeästi sekä jätinkirkko-kulttuuri että kalliomaalaus-kulttuuri ettei tosikaan. Mikä tarkoittaa että jo kivikauden suomessa on elänyt kaksi toisistaan radikaalisti eroavaa kansaa. Kolmantena vihreällä laitoin sen varsinaisen saamelaisalueen, jolla ei liene ollut tekoa kummankaan kanssa. Kuvasta puuttuu ihan etelärannalla elänyt askolan kulttuuri, joten kokonaispakettina kivikauden suomessa on elänyt peräti neljä toisistaan eroavaa kulttuuria.
Pronssikauden suomessa kuva on tietenkin jo ihan toisennäköinen, ja rautakaudella jo entistä enemmän pirstaloitunut.


Mielestäni Hiivanaasenkivet liittyy jollain tavalla jätinkirkko kulttuuriin ja ajalle, kun rannikko on ollut huomattavasti korkeammalla sisämaassa ja mahdollinen maayhteys olemassa mm. Lauhavuorelta Pässilään 100 metrin korkeudella. Esimerkiksi Pässilässä on olemassa laituripaikka yli 150 metrin korkeudella ja alueelta löytyy mereen tai järveen viittaavia simpukoita. Itse näkisin että muinaiset ihmiset ovat seuranneet pakenevaa rantaviivaa sen mukaan, kun maa on paljastunut esiin ja he ovat jättäneet oman, aikaan ja planeettoihin liittyvän kalenterikulttuurinsa jälkeensä tänne "lähes sisämaan" puolelle. Hyvinkin Hiivanaasen alue saattaa olla rannikon jätinkirkkojen ensimmäisiä alueita, minne niitä on pykätty ja ajan saatossa se on unohdettu tai tultua hylätyksi kokonaan alueen jäätyä korkeammalle ja rantaviivan kadottua, kuin alempana rannikolla olevat esim. noin 45 km päässä Närpiössä oleva jätinkirkko on.

Kyrön ja Närpiön joki- ja järvireitin lisäksi myös maatamyöden oleva vanhempi kulkureitti on ollut olemassa Lounais-Suomeen ja Turun suuntaan. Tunnetumpi niistä on Pohjankyrön tie Etelä-Suomesta Kauhajoelle ja siitä Kyrönjoki vartta Ilmajoelle ja edelleen Ylistaroon, Isokyröön ja Vaasaan.

Kysyin tiestä keväällä Piirron Tapiolta ja hän kirjoitti näin:

Turuntiehän, "Landswäg till Åbo och Helsingfors" on oikeastaan säilynyt näihin päiviin. Tulee Ylistarosta Peltoniemeen, sieltä kirkolle ja nykyisen tien kohdalla Koskenkorvalle, Korvalta 3-tietä Hautaojanpohjaan josta on noustu mäki ylös ja jatkettu Koivistontietä kohti Kurikkaa. Isonjaon (1770-luvulla) aikaiseen karttaan on jopa merkitty tien kilometripylväs siihen mäen päälle kun noustaan 3-tieltä Hautaojanaharet ylähä.

Katto: www.netikka.net/tapio.piirto/origo/Ilmajoki1691.PDF siinä se Turuntie, eli maantie, vuonna 1691 ruskialla värillä.


Tämä tie kulkee suurinpiirtein 60 metrin korkeudella merenpinnasta Kurikkaan saakka seuraten Kyrönjoen vartta. Vanhemmasta tiestä kertoi Valohannu jonka suvussa se on kulkenut perimätietona. Hänen äitinsä isä jota sanottiin "Kettu-Vihtoriksi", lähti tätä toista vanhempaa reittiä pitkin Turkuun. Matkaan meni kaksi viikkoa kun matkalla piti käydä kettuansat läpi. Epäilin aluksi että tuollainen reitti on ollut mutta kun näin Suupohjanradan korkeuskäyrän ja mieleeni tuli, että kun täältä Nopasta lähdetään Kalmoon tai Koirivuoren tietä Niinistönmaahan ja Jurvan tai Norinkylän suuntaan sekä sieltä edelleen Kauhajoelle, josta edelleen nousua Lauhavuorelle, kuljetaan koko matkan lähes 100 - 120 metrin korkeudella merenpinnasta.

Mielestäni myös Ridderstadin kirjoitus hyvinkin kuvaa alueen olemusta. Tästä tuli mieleeni kuun liike tänä kesänä täydenkuun aikana juhannuksena ja heinäkuussa.

"Aubrey Burl (1995) esitti, että Callanishin megaliittiympyrän (3000–2000 eaa.) rakentajat pitivät kuun taivaanrantaa pitkin kulkevaa liikettä merkityksellisenä: jumalan eli kuun uskottiin näin laskeutuvan maahan tietyin väliajoin. Pohjanmaan korkeudella kuun liike ääripisteissään ei mahdollista rakennusten suuntauksia, mutta sen sijaan vastaava ilmiö on auringon osalta mahdollinen."


Liitetiedostot:
Viimeksi muokattu: 05.08.2013 01:53 : Antero. Syy: tekstin fiilausta

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
05.08.2013 16:12 #19771 : JanneK
JanneK vastasi aiheeseen: Hämeen kuninkaat

Jukkis kirjoitti: Nyt vasta alkaa hahmottua miten innovatiivinen tuo Jannen tarjoama karttaportaali onkaan.
fba.evvk.com/geo/kulttuuriymparisto


Se on hieno työkalu. Varoituksen sana kuitenkin. Työkalu käyttää rekisteriportaalin vajavaista aineistoa. Rekisteriportaalissa ei todellakaan ole kaikkia tunnettuja kohteita, laiskoja ovat sitä täydentämään. Lisäksi lajittelu on perverssi ja täysin samanlaisia kohteita on rekisteröity eri alaluokkiin.

Metsälappalaisethan ovat meille suht koht mystinen porukka josta todetaan vaan että väkäsivät jotain lapinraunioita, ja olivat niinku saamelaisia. Jälkimmäiseen en usko, saamelaiset tuskin on koskaan olleet näin etelässä, vaan koko teoria on lainaa Yhdysvaltain historiasta, jossa valkoiset pyssymiehet työntää intiaaneja edellään. Ihan samaa populaa ne metsälappaisetkin on olleet, ruokavalio vaan vähähiilarisempaa kun peltoviljelykulttuureilla.


Olen samaa mieltä että metsälappalaisten liputtaminen kategorisesti saamelaisiksi on väärin. Osa heistä kuitenkin on ollut saamelaisia, sillä saamelaisia toponyymejä on ihan eteläisintä Suomea myöten, esimerkkinä nyt vaikkapa Nuuksion kansallispuiston nimi Espoossa. Nuuksio on suomenkielistys ruotsinkielisestä nimestä Noux, joka puolestaan on väännös saamenkielisestä termistä njukča, joutsen. Nimi on ollut alueen suurimmalla järvellä. Eli silloin kun ruotsalaisia on etelä-rannikolle tullut, 1200-luvulla, on alueella vielä elellyt saamenkielisiä metsälappalaisia. Pieni vähemmistöhän ne on olleet maanviljelijöiden suurperheiden puristuksessa. Hämeessä on myös joitakin saamenkielisiä toponyymejä ja joitakin aivan suomenkielisiltä kuulostaviakin on epäilty saamelaisperäisiksi. Tällaisia ovat esimerkiksi suhteellisen kryptiset siilin- alkuiset toponyymit. Miksi ihmeessä siilin mukaan olisi nimetty soita jne. Jossain vaiheessa sydänhämäläisissä murteissa on tapahtunut T:n muljahtaminen L:ksi, jolloin siilin- nimiset paikat olisivat lapinkylien, eli siitojen mukaan nimetty. Hauholla vieläkin jotkut vanhat ihmiset puhuvat puun lalvasta eivätkä suostu uskomaan että kyllä se latva on.

En osaa vielä sanoa tästä tarkempaa. mutta luulen että alkujaankin metsälappalaisten reviiri on ollut näiden vesistöjen mittainen, ja sitten peltokulttuurit on vallanneet niiden eteläosat. loogisempaa kun ajatella että niitä olis työnnetty pohjoiseen.


Eikös niitä tuossa juuri työnnetä pohjoiseen ?

Yksi mahdollisuus rinnakkaiselolle rautakautta ja vielä varhaiskeskiaikaa myöten voisi olla maanviljelyn, etenkin siis sen kaskimuodon kehittymättömyys. Työkalut ei vaan antanut periksi kuin viljellä kevyitä rantalehtoja. Honkametsät jäi siis lappalaisten käyttöön. 1500-luvulla sitten opittiin huuhtakaski ja honkametsätkin alkoi palaa pelloksi. Metsälappalaiselle ei jäänyt muita vaihtoehtoja kuin joko liittyä maanviljelijöihin tai sitten pakata leiri ja lompsia pohjoista kohden. Nykyinen lapin ja lannan raja kulkee jossain Pellon korkeudella. Tätä vauhtia tuntereilla viljellään parin sadan vuoden kuluttua ja lappalaisten täytyy muuttaa Huippuvuorille.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
06.08.2013 12:01 #19782 : JanneK
JanneK vastasi aiheeseen: Hämeen kuninkaat
Yksi kuva lisää Etelä-Hämeen kumpuhaudoista. Nämä eivät ole rekisteriportaalissa, eikä niitä ole koskaan inventoitu.



Kummut ovat rivissä jokivarressa. Etummainen on aika selkeä, takimmainen puskee puuta joten muotoa ei näe niin helposti. Nämä kummut on 5-6 kilometriä etelään noista mitkä postasin aiemmin.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
06.08.2013 14:13 #19785 : Jukkis
Jukkis vastasi aiheeseen: Hämeen kuninkaat

Rekisteriportaalissa ei todellakaan ole kaikkia tunnettuja kohteita, laiskoja ovat sitä täydentämään. Lisäksi lajittelu on perverssi ja täysin samanlaisia kohteita on rekisteröity eri alaluokkiin.


Mulla on tullu mielikuva että koko rekisteriportaali on syntyny sen takia, että ihmiset ilmoitteli niille samoista löydöistä kerta toisensa jälkeen. eikä ne viittiny puhelimessa ottaa vastaan sadatta kertaa ilmoitusta samasta kivikasasta joten keksivät sitten panna juttuja nettiin että telefooni hiljenis.

Eikös niitä tuossa juuri työnnetä pohjoiseen ?


Joo, tarkennan tätä että tarkoitin tietty että ennen peltoviljelyn saapumista paikalla näkyi olevan sekä metsälappalaisten alue että rannikolla oma hiidenkiuas-tyyppinen alueensa. Jälkimmäinen on ajoitettu pronssikauden puolelle, mutta luultavasti sen asukkaat vielä oli paikallaan. Näiden kahden väliin tämä peltojuttu iski kiilana. suoraan idästä länteen kun tikarinpisto. Lapinraunioita rakastava kulttuuri katosi pohjoisempaan, jonnekin sinne päijänteen ja näsijärven latvavesiin. oikeessa olet. mutta rannikkokulttuuri näyttäis jääneen aikas piankin kokonaan rautakautisen kulttuurin alle. Tai uudellamaallahan koko asutus katosi kertaheitolla.

Kummut ovat rivissä jokivarressa.


Mulla ei valitettavasti ole asiantuntemusta tähän puoleen mutta mielenkiinnolla luen kaikkee kertomaasi

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
06.08.2013 16:43 #19788 : Antero
Antero vastasi aiheeseen: Hämeen kuninkaat

Jukkis kirjoitti:

Rekisteriportaalissa ei todellakaan ole kaikkia tunnettuja kohteita, laiskoja ovat sitä täydentämään. Lisäksi lajittelu on perverssi ja täysin samanlaisia kohteita on rekisteröity eri alaluokkiin.


Mulla on tullu mielikuva että koko rekisteriportaali on syntyny sen takia, että ihmiset ilmoitteli niille samoista löydöistä kerta toisensa jälkeen. eikä ne viittiny puhelimessa ottaa vastaan sadatta kertaa ilmoitusta samasta kivikasasta joten keksivät sitten panna juttuja nettiin että telefooni hiljenis.


Piti tästä uutisesta mainita jo aikaisemmin kun se tuli luettua ajat sitten kaupan pihalla kännykällä ja unohtui sitten:

HS-analyysi: Tutkijat älähtivät – haluaako Museovirasto eroon luista? Arkeologit älähtivät Museoviraston pääjohtajalle

Helsingin yliopiston arkeologian lehtori Antti Lahelma arvosteli maanantain Helsingin Sanomien Vieraskynä -palstalla Museoviraston roolia aineellisen kulttuuriperinnön suojelijana.

"Yliopistomaailmassa on herännyt vakava huoli siitä, onko Museovirasto enää uskottava asiantuntijavirastona", hän pohti ja arveli, että virastossa on kokonaan unohdettu, "miksi aineistoa kerätään".


Hieman samanlainen tunne, sen ainoan kerran kun olen asioinut koko viraston kanssa...

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
14.08.2013 02:14 - 14.08.2013 02:21 #19845 : Antero
Antero vastasi aiheeseen: Hämeen kuninkaat
Viimme pyhänä tulin tehneeksi sepänpaja kierroksen kahden Kurpanseppien jälkipolven kanssa, Matkaa kertyi viitisenkymmentä kilometriä ja yli 50 kohdetta käytiin läpi. Pelkästään Nopassa on hevosajokaluseppiä ollut yli 30, nikkareita parikymmentä, maalareita ja toppareita kymmenkunta. Moni heistä ovat Könnin koulukuntaa, vaikka eivät kaikki kelloja ole tehneetkään. 1800-luvulla Tampereelle syntynyt konepajateollisuus nieli loput, sanovat pohojalaisten toisen ameriikan olleen siellä. Suomen suurimman ajokaluteollisuuden kukoistuskausi kesti larvakylissä lähemmäs sata vuotta ja siinä sivussa syntyivät, vielä toistaiseksi hengissä pysyneet Suomen ensimmäinen osuuskauppa, osuuspankki ja osuusmeijeri.

Kierroksella tuli juttua myös Kalajaasten talvihaudasta. Se mitä olen itse kuvitellut Kalajaasten talvihaudaksi, onkin viimeisen sadan vuoden aikana ollut läheisen Rajalan talon perunakuoppa jolla on harvinaislaatuisesti pituutta 275 metriä ja leveyttäkin kymmenkunta metriä. Tästä hieman kauempana Huissin suuntaan, sijaitsee Kalajaisten talvihauta. Tämä perunakuopan pättäre on myös samankaltainen ja rakennettu samalla tavalla. Lisäksi ne ovat kytköksissä jonona toisiinsa ja myös muihin, joista osa on kadonnut vilelyksien alle raivattuna. Perunakuopan pättäreeseen tulee paskaprunnin kohdalle 3,33 km mitta Hiivanaisen kivestä. Mitta olisi tullut sen tieltä ammuttuun 7x7x2 kokoiseen ja täysin kantikkaaseen kiveen, mutta se on ammuttu kolme vuotta sitten pois. Kalajaisten talvihaudan sivut on hyvin tiiviisti ladottu kivistä, mutta sen keskiosa on täytetty hiekalla jolloin rakennelman päälle on tehty tie. Satuinpa sattumoisin löytämään pienen kuvaelman niistä, tosin muualla tutkituista:


Megaliittiväki rakensi suuria keinotekoisia kumpuja, joiden keskellä olevaan mega-kokoisista kivistä rakennettuun kammioon johti käytävä. Kumpu reunustettiin irtomaan valumisen estämiseksi samankokoisten kivien kehällä, kuten kuvan bretagnelaisessa kummussa. Voidaan olettaa, että muinaiset ihmiset tunsivat nämä kummut samalla nimellä, mitä he käyttivät Jumalattarestaan. Vuosituhansien aikana kummut ovat joutuneet kulumisen ja tuhon kohteeksi. Monet tunnetut dolmenit ovatkin irtomaasta paljastuneita kammioiden rakenteita, kuten viereisissä kuvissa Walesistä ja Bretagnesta, jossa perinne lienee kaikkein vanhinta.


Keväällä tiedustelin Piirron Tapiolta tietääkö hän "Kalajaisten talvihautaa":

Ei Kalajaasis mitää talavihautoja oo ollu, siis sellaasia johonka ihimiset olis väliaikaasesti talavella haudattu. Kyllä ne Kalajaastenki kuolleet vietihin kirkkomaahan haurattaviksi melekeen saman tien, se väliaika rumihia pirettihin saunas.
Peräseinäjokisillaki on "varma tieto" sikäläästen talavihauroosta, mutta kyllä nekin torellisuures on haurattu Ilimajoen kirkkomaahan viikon-kaharen sisällä kuolemasta. Ei niitä mihinkää talavihautoohin oo Peräseinäjoella väliaikaasesti haurattu.


Tämä pitää paikkansa Ilmajoen emäkirkon suhteen, että vainajat on siirretty viikon parin sisällä Ilmajoelle haudattavaksi ja sen ajan mitä ovat orotelleet, riihes tai saunas ovat maanneet.

Kalajaisten talvihauta on vanhempaa perua ja menee ajassa aina vuoteen 1200 tai kauemmas:

Isonkyrön kirkon varhaisvaiheet peittyvät suurelta osalta tarujen hämäryyteen. Perimätiedon mukaan kirkon paikalla on aikaisemmin ollut pienempi puukirkko, jonka rakensivat nykyisen pappilan paikalla olleen luostarin munkit. Kertomus liittää rakentamisen keskiaikaan, jota kansan keskuudessa pidettiin "luostarimunkkien" aikana. Todellisuudessa ensimmäisen puukirkon rakensi Isonkyrön seurakuntayhteisö. Vuosilukua 1304 pidetään tämän puukirkon rakentamisvuotena, mutta se voi olla myös 1200 -luvun loppu.


Ilmajoen kappelia ja kirkkoa ei ollut kun Nenättömänkylästä Isoonkyröön kuljetettavat ruumiit ajettiin talvella odottamaan Kalajaisten talvihautaan ja sinne oli hevosella mentävä tie joka meni "pättäreiden" päällä. Kevään aikana ruumiit siirrettiin Isoonkyröön haudattavaksi.



Niin joo, kertovat että museovirsto tai kuka lie senaatti-kiinteistö on pistänyt nyt lopukkin Suomen arvorakennuklsista, kuten talonpoikaismuseo Yli-Lauroselan Ilmajoella ym. vastaavia haisemaan. Lauroselan saisi ostaa könninkelloineen ym. halavalla.
Liitetiedostot:
Viimeksi muokattu: 14.08.2013 02:21 : Antero. Syy: tekstin fiilausta

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
15.08.2013 08:41 #19859 : Antero
Antero vastasi aiheeseen: Hämeen kuninkaat
Tulipa mieleen että näitä kumpuja pitkin meneviä teitä kutsutaan "tipulin teiksi". Vanhalla Pohjankyröntiellä Vittingillä Ylistarossa on risteys, josta alkaa "tapulintie" josta tuo tuli mieleen.

Lakeuden moottorikelkkailijoiden sivulta bongasin tälläisen 3,5 tunnin ohjeen:

Ilmajoen suunnasta lähdettiin Luokajan kautta Kurikkaan, sieltä Niinistöä kohti. Hiekkamonttujen jälkeen Sikakallion metsätietä pitkin Niinistöntielle. Jurvantien yli ja "reittiä" pitkin Kalmontietä Vihtiäisjärven kohtaan asti. Maamerkkinä se tielle tullut vesi. Sieltä löytyy rastia Vihtiäsijärven kautta Kalajaisten Jurvantien yli ja siitä laavun kautta Havintielle. Hiekkamonttojen kohdalla käännös vasempaan reitille metsäpala, ja pian oot 3-tien varres, Pala reunaa pitkin ja yli Tipulintielle. Reitti kääntyy tieltä oikealle, mutta jos missaat kohdan niin reitti tulee uudelleen Tipulin tielle palasta matkaa. Sieltä Kalipääntielle ja Varvenkylän kautta kohti Ilmajokea.


Kalajaisten talvihaudalta reitti näyttää menevän Pärethöyläntietä pitkin Hiidenhaudan maalle ja Tipulinkalliolle Tervahaminaan Huissille, jossa on muinaishautoja.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
15.08.2013 17:56 #19869 : Jukkis
Jukkis vastasi aiheeseen: Hämeen kuninkaat
Mua on aina kans kiinnostanu varsinainen megaliittikulttuuri eli tää siviilisaatio Yksi. Omalla tavallaanhan se liittyy väkevästi myös saamelaisten alkuperään. Juttu on kuiteski niin että voidaan nähdä megaliittikulttuurin kehtona olleen Doggerlandin, ja sen vajotessa aaltojen alle, kulttuuri oli renkaana sen ympärillä. Laitoin sen tähän karttaan.



Syy miksi vastaavaa kulttuuria löytää myös etelä-euroopasta on varsin yksinkertaista. Doggerlandin asukit – ja myös megaliittikulttuurin luojat – oli baskeja, joista valtaosa vaelsi etelään.
Sivumennen sanoen myös proto-saamelaiset pohjaavat baskeista joten he ovat se toinen ryhmittymä joka vastaavasti lähti kohti pohjoista. Tai jos se näin halutaan sanoa; proto-saamelaiset loi aikanaan Siviilisaatio Yhden.

Toi oli hyvä rinnastus toi dolmenien ja tumulusten yhdistäminen. Itse asiassa nää englantilaisproffat on aikas pitkälle sitä mieltä, että tumulusten sisässä asustanu pikkuväki olis käytännössä sama kun merisaamelaiset. Se on melko selkee vihjaus niitten rakentajista, ja yhtäläisyyksiä on nähty myös kielitieteen ja kulttuurin kohdalla, mutta näistähän tossa mun uutuuskirjassa jaanataan kyllästymiseen asti. Sen sanoma on selvä, että saamelaiset asutti britanniaa vielä ajanlaskun alussa, ja yllättävää kyllä – ogam-riimu oliskin merisaamelaisten kirjoituskieli.
Sen toki tiedostan miten pitkällä nuo brittiproffat on näissä muinaistutkimuksissa. meidän kulmillahan nää stoorit on niin vastoin tätä jäyhää ilmapiiriä ettei toivoakaan saada tätä keskustelun alle kun jossain fantasia-osastossa. mutta oon tainnu ennenkin todeta että suomalaiset ei vielä ole henkisesti valmiit katsomaan historiaansa avoimesti ja vailla muutosvastarintaa.

mutta muuten noi tumulukset on hyvin pysyneet kelkassa. Niitähän tehtiin vielä rautakaudella saakka
Liitetiedostot:

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
15.08.2013 20:36 #19870 : VesQ
VesQ vastasi aiheeseen: Hämeen kuninkaat
Tarvaalan Aumamäki..., Voisiko tuo mystinen kukkula olla tumulus? Ei sitä ole moni uskaltanu ääneen sanoa mutta ajatus kiehtoo. Näkemisen arvoinen paikka.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
16.08.2013 12:44 #19875 : Jukkis
Jukkis vastasi aiheeseen: Hämeen kuninkaat
Jeps, nuo tienoot ovat yksi vanhimpia korkeakulttuurisia seutuvia joiden historia menee komeasti jo tuonne kivikauden puolelle. Tietääkseni siinä suunnassa on ihan lahjakkaita paikallistutkijoita, joten panen heihin toivoni. mutta ennen kuin lähestymme aihetta yhden kummun osalta, pohditaan asiaa hetki laajemmin:

muinaisuutta pitäisi lähestyä strategisesti. Asiaa kai ihan luonnostaankin lähestytään muinaiskohde-tyyppien kautta, mutta nyt tulee sitten se jutun negatiivinen pointti. Meillähän ei ole opittu vielä edes tunnistamaan kaikkia muinaiskohteita.
Yksi tunnistamaton on nuo tumulukset.
mutta näin maallikkotasolla olis nähtävissä että niitä on väsätty aikakaudesta toiseen. On tämä vanhimmista vanhin muoto eli megaliittikulttuurin tumulukset.
Toisena tulee varhais-pronssikauden kumpuhaudat. Käsittääkseni monet tutkijat mielellään nivouttavat nämä kaksi yhteen, ja koettavat nuorentaa megaliittiajan monumentteja pronssikauden puolelle.

Sitten on vielä tämä po. rautakautiset kuningas/ylhäis –haudat joita tapaa varsin usein kartanoiden pihoista tai lähistöiltä. Näitä taitaa olla eniten bongattavissakin. penteles kun en ittekään ole vielä päässy tohon Viikin kartanolle kattoon tota junkkarinmätästä, mikä lienee jonkun Pirkkalais-kenraalin hautakumpu.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
16.08.2013 13:31 #19877 : julsei
julsei vastasi aiheeseen: Hämeen kuninkaat
Ainaki yhden kiviröykkiöhaudan tiedän raisiosta..pernon kartanon vierestä..funktiot edelleen haussa..

777 x 12.92 x 777

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

ykskertayks
Sivu luotiin ajassa: 0.295 sekuntia