Maanviljely oli ihmiskunnan pahin virhe?

Lisää
26.09.2016 11:44 #33441 : Ansgarius
Ansgarius loi aiheen: Maanviljely oli ihmiskunnan pahin virhe?
**

Maanviljely oli ihmiskunnan pahin virhe,
historioitsija väittää – oli pakko kysyä, onko hän tosissaan



Ilman maanviljelyä ei olisi kolmiloikkaa, kuukävelyä eikä edamjuustoa.

Israelilainen Yuval Noah Harar sanoo menestyskirjassaan, että järjestäytynyt yhteiskunta huononsi ihmisten elämää vuosituhansien ajan.

Sunnuntai 28.8.2016 2:00 Päivitetty: 28.8.2016 21:15

Ville Similä HS


Noin kymmenen tuhatta vuotta sitten tehtiin suuri päätös. Ihmiskunta oli elänyt parisen miljoonaa vuotta metsästäjä-keräilijän elämää.

Yhtenä kauniina päivänä joku kuitenkin päätti, että nyt jäädään tähän, ryhdytään viljelemään maata eikä lähdetä enää mihinkään.

Kaikkihan me tiedämme, mitä siitä seurasi. Tähän tapaan maanviljelyn vallankumouksesta kerrottiin jo alaluokilla:
Maanviljelys oli tuottavampaa kuin metsästäminen, ja siksi ihmiskunnan koko kääntyi nopeaan kasvuun. Ammatit eriytyivät, kun ihminen saattoi asettua paikoilleen. Elämä oli helpompaa, turvallisempaa ja parempaa.

Ilman maanviljelyn aloittamista emme olisi nyt tässä, lämpöisessä sohvannurkassa, vaan kiertelisimme sateisessa loppukesän metsässä etsimässä hirveä ja pelkäämässä tulevaa talvea.


Ei olisi tiedettä, kulttuuria, yhteiskuntaa, Shakespearea, teoreettista filosofiaa, Einsteinia, sosialidemokraattista puoluetta, kuukävelyä, Juice Leskistä, kolmiloikkaa, edm-musiikkia, edamjuustoa eikä Lucky Luke -sarjakuvia.

Olipa onnekas päätös!


Ei ollenkaan, sanoo historioitsija Yuval Noah Harari. Hänen mukaansa maanviljelyyn siirtyminen oli kauhea virhe. Jos ihminen olisi ymmärtänyt, mihin maanviljelyn aloittaminen johtaa, hän ei ehkä olisi ryhtynyt koko hommaan.
Maanviljely tarkoitti huonompaa ja yksipuolisempaa ravintoa, pakotti tekemään enemmän työtä ja altisti kulkutaudeille. Se ei muuttanut elämää turvallisemmaksi, vaan usein päinvastoin.

Lähes kaikki, mitä meille maanviljelyn siunauksellisuudesta on kerrottu, on Hararin mukaan väärin.

Mitä ihmettä?

Yuval Noah Harari (s. 1976) on israelilainen historioitsija. Hän on keskiajan tutkija, mutta menestyskirjassaan Sapiens – Ihmisen lyhyt historia hän kertoo lajimme tarinan noin 70 000 vuoden ajalta.


Yuval Noah Harari on kirjoittanut ihmiskunnan historiasta menestysteoksen.
Alun perin vuonna 2011 julkaistu kirja on käännetty jo 30 kielelle, ja JaanaIso-Markun suomennos ilmestyi keväällä.

Kirjan kiehtovin jakso on se, jossa Harari kutsuu maanviljelystä ihmiskunnan suurimmaksi petokseksi.

Onko Harari tosissaan vai härnääkö vain? Sitä on kysyttävä häneltä suoraan.
”Teoria on kirjoitettu aivan vakavissaan”, Harari vastaa sähköpostissaan ja lisää, ettei kyse ole hänen päähänpistostaan. Aiemmin ajatusta ovat kehitelleet evoluutiobiologi Jared Diamond ja antropologi Marshall Sahlins.
Mutta mitä järkeä siinä on? En todellakaan aio lähteä metsästämään jäniksiä.
Tässä ei olekaan kyse meistä.
”Teoria kuulostaa kaukaa haetulta nykysuomalaisen mielestä, jonka elämä on varmasti mukavampaa kuin muinaisilla metsästäjä-keräilijöillä. On kuitenkin väärin arvioida historiaa ja erityisesti maanviljelyn vallankumousta nykypäivän länsimaalaisten näkökulmasta”, Harari sanoo.

Harari ei tarkoita sitäkään, että metsästäjä-keräilijän elämä olisi ollut paratiisia. Kaikkea muuta: elämä oli ankara ja yleensä lyhyt.

Maanviljely ei kuitenkaan muuttanut elämää helpommaksi, Harari väittää.


Tuhansien vuosien ajan elämä oli monin tavoin paljon ankeampaa kuin metsästäjä-keräilijöillä.


Harari kehottaa miettimään asiaa muinaisen egyptiläisen tai 1800-luvun kiinalaisen maanviljelijän näkökulmasta.
”1800-luvun Kiinassa, muinaisesta Egyptistä puhumattakaan, maanviljelijät tekivät enemmän ja rankempaa työtä kuin metsästäjä-keräilijät. He saivat huonompaa ruokaa, olivat paljon alttiimpia nälänhädälle ja tappaville tartuntataudeille, ja he kärsivät paljon enemmän poliittisesta epätasa-arvosta ja riistosta”, Harari sanoo.

Toki meillä nyt vuonna 2016 on lokoisat oltavat. Mutta se on vasta viimeisten parin sadan vuoden aikaansaannosta, Harari sanoo. Tuhansien vuosien ajan miljoonat ihmiset kärsivät raa’asta työnteosta, nälänhädistä ja kulkutaudeista.

Heitä ei olisi yhtään lohduttanut, että viidensadan vuoden kuluttua Pohjoismaissa voidaan hyvin.

Miten maanviljelykseen siirtyminen sitten vaikutti ihmiseen? Onko Harari oikeassa? Kysytään muiltakin.
Bioantropologi Markku Niskanen on tutkinut muinaisten metsästäjä-keräilijöiden ja varhaisten maanviljelijöiden luita ja luurankoja.

”Merkitys terveyteen oli valtava”, Niskanen sanoo.

Maanviljelykseen siirtyminen siis heikensi ihmisten terveyttä, Niskanen tarkentaa.

Myös hänen mukaansa ihmiset alkoivat voida huonommin muun muassa siksi, että ravinto oli liian yksipuolista.

Niskanen on mukana kansainvälisessä suurtutkimuksessa, jonka tulokset ovat jo selvät:


Kun maanviljely alkoi, ihmisten keskimitta lyheni ja luumassa heikkeni.


Maanviljelyyn siirtyminen alkoi jo muovata ihmisiä pullamössöksi.


Paikalleen asettuminen toi ihmiskunnan elämään aivan uudenlaisen vitsauksen, työn. Hararin mukaan metsästäjä-keräilijän ”työpäivä” oli usein yllättävän lyhyt, ehkä vain kuutisen tuntia.


Maanviljelyyn siirtyminen kaksinkertaisti työmäärän. Ja työ oli ihmiselle huonosti sopivaa.

Metsästäjä-keräilijöiden elämäntapa oli liikkuva, joten jo pienet lapset kävelivät hurjia matkoja ja jopa kantoivat ällistyttäviä kuormia.

Ja se on ihmisen luumassan kehittymisen kannalta välttämätöntä, Niskanen sanoo.

Metsästäjä-keräilijän elämä oli vaarallista, totta kai, ja ravinto saattoi olla ajoittain hyvin niukkaa.

Toisaalta miljoonien vuosien evoluutio oli muovannut ihmisen lajiksi, jolle liikkuva elämäntapa sopi mainiosti.

”Kehomme ja mielemme ovat sopeutuneet kauriiden perässä juoksemiseen, omenapuihin kiipeilemiseen ja metsissä sienien perässä samoilemiseen”, Harari sanoo.


”Maanviljelijän elämä taas vaati pitkiä työpäiviä paahtavassa auringossa kyntäen, kylväen, joesta vesiämpäreitä kantaen ja maissintähkiä noukkien. Se oli haitallista selälle, polville ja nivelille ja tylsistytti mielen.”


Työ on aivan viime aikoina hieman helpottunut.

Mutta tämäkin koskee vain ohutta etuoikeutettua osuutta ihmiskunnan jäsenistä.


”Tänäkin päivänä satojen miljoonien ihmisten elämä kehitysmaissa on kovempaa ja julmempaa kuin kivikautisten metsästäjä-keräilijöiden”, Harari sanoo.


Ajatellaan vaikkapa bangladeshilaisia hikipajatyöläisiä. He voivat asua taloissa ja katsella generaattorivoimalla televisiota. Silti he raatavat valtaosan elämästään 12-tuntisissa vuoroissa seitsemänä päivänä viikossa. Työ on erittäin kuluttavaa, ja silti se riittää juuri ja juuri elättämään työläisten perheet.

”En usko, että työläisten kivikautiset esi-isät olisivat kovin kateellisia, jos näkisivät heidän elinolonsa.

Mieluummin he varmaankin menisivät metsään etsimään sieniä ja metsästämään kauriita”, Harari sanoo.

Mutta Bangladeshin 11 miljoonan asukkaan Dhakasta ei enää kaurismetsälle lähdetä.

Valinta on jo tehty. Hararin sanoin: ansa on napsahtanut kiinni.


Maanviljelyn pirullisimpia ansoja oli se, että se asetti ihmisen koko elannon yhden korren varaan.


Varhaisimmat merkit maanviljelyksestä on löydetty Varsinais-Suomesta, jota on kutsuttu Suomen vilja-aitaksi. Salossa ohra alkoi olla valmista puitavaksi elokuun puolivälissä.

Aivan näinä päivinä täsmälleen 150 vuotta sitten, elokuussa 1866, tilanne alkoi selvitä kaikessa karmeudessaan.
Alla oli jo yksi huono satovuosi. Kevät 1866 oli huolestuttavan pitkä: Järvistä jäät lähtivät vasta kesäkuussa. Alkukesä oli sateinen, ja peruna mädäntyi peltoon.

Varautuminen oli aloitettu jo keväällä. Viinanpoltto kiellettiin, kansalaisille opetettiin sienien valmistusta ravinnoksi, ja senaattori J. V. Snellman alkoi tilata ulkomailta viljaa.

Toivo eli elokuuhun asti.

Silloin saapui halla, ja pakkaset tulivat syyskuussa. Ensin tyhjenivät varastot ja sitten torpat, kun nälkä ajoi ihmiset kerjuulle. Ja tästä painajainen vasta alkoi, sillä seuraavakin sato oli surkea.


Alkuvuodesta 1868 nälkä otti omansa. Kuolintilastot näyttävät hyytävällä tavalla, kuinka julmia kevätkuukaudet olivat. Uhrien määrä nousi tasaisesti tammikuun noin 8 000 kuolleesta toukokuuhun, jolloin nälkään kuoli 25 500 suomalaista.


Vuonna 1866 Suomessa oli ainakin kolmentuhannen vuoden kokemus maanviljelystä.

Silti suuret nälkävuodet tappoivat arviolta kahdeksan prosenttia Suomen väestöstä, kenties 150 000 ihmistä.


Pula-aikana metsästäjä-keräilijä oli maanviljelijää paremmassa asemassa, koska ravintolähteitä oli paljon.

Jos jostakin ravintolähteestä oli pulaa, sen saattoi korvata toisella.


Kun maanviljelyyn siirryttiin pysyvästi, ihminen unohti miljoonien vuosien perinnön nopeasti. Vuoden 1866 suomalaiset yrittivät lykätä tuhoa opettelemalla epätoivoissaan sienien syömistä.

Toki Suomessa on viljelyn ohella aina käyty metsällä ja kalassa. Mutta maanviljelyn myötä väestö oli kasvanut niin suureksi, että riista ei enää millään riittänyt pelastamaan ihmisiä nälkäkuolemalta.

Kuka Suomessa kantaa poliittisen vastuun maanviljelyn aloittamisesta?

Syyllisiä voidaan etsiä Turusta, Ristiinasta tai Karjaalta.

Näiltä paikkakunnilta on löydetty muinaisia ohranjyviä, jotka on kylvetty aikaisintaan noin 1800 eKr. ja viimeistään noin 1000 eKr. Varmuudella niitä ei kuitenkaan voi laittaa ikäjärjestykseen, kertoo arkeologi Santeri Vanhanen Helsingin yliopistosta. Myös Itä-Suomessa on merkkejä varhaisesta maanviljelystä, Vanhanen sanoo.

Hän tutkii muinaisia jyviä ja siemeniä ja valmistelee varhaisesta maanviljelystä väitöskirjaa.


Arkeologi Santeri Vanhanen löysi viereisen hiiltyneen ohranjyvän Lepinjärven pohjoispuolelta Raaseporista. Se on ajoitettu pronssikaudelle noin 1400–1250 eKr ja on yksi vanhimmista Suomesta löytyneistä viljakasvin jyvistä. Se löytyi kuopasta, jossa oli keramiikkaa ja palanutta luuta. Alueelta on löydetty liesiä, keittokuoppia ja auranjälkiä.


Vanhanen huomauttaa, että muinaissuomalaiset viljelivät enimmäkseen ohraa eivätkä kaikkein epäterveellisintä viljaa eli vehnää.


Vuonna 2013 tutkijaryhmä teki mullistavan löydön. Huhdasjärveltä nykyisen Kouvolan alueelta löytyi tuhansia vuosia vanha siitepölyhiukkanen, joka osoittautui tattariksi. Huhdasjärvellä on siis mahdollisesti ollut jonkinlainen tattariviljelmä noin 5300 eKr., siis yli seitsemäntuhatta vuotta sitten.

Nämä muinaiskouvolalaiset eivät missään nimessä olleet maanviljelijöitä, sanoo tutkimusryhmän johtava arkeologi Teemu Mökkönen.


”He eivät välttämättä viljelleet takapihallaan”, hän sanoo.

Tattarin istuttaneet ihmiset eivät siis ehkä olleet asettuneet aloilleen.

Joka tapauksessa kesti vielä monta tuhatta vuotta ennen kuin viljely alkoi vakiintua.

Ilmeisesti suomalaiset siirtyivät maanviljelijöiksi hyvin hitaasti.

”Ohran viljely alkoi viimeistään pronssikaudella eli 1500–500 eKr., ja sitä oli monin paikoin eteläistä Suomea”, Vanhanen sanoo.


Pääelinkeinoksi maanviljely tuli Suomessa vasta 500–1200 jKr., Vanhanen sanoo.

Historiankirjoitus kuvaa menneisyyden pikakelauksella, loogisesti eteenpäin puksuttavana jatkumona.

Mutta ei se välttämättä niin mene. Viljely on voinut alkaa hetkeksi, loppua välillä ja alkaa taas uudestaan. Näin on voinut käydä vuosituhansien aikana ties kuinka monta kertaa.

”Suomi on maanviljelyn kannalta aika äärirajoilla”, Teemu Mökkönen sanoo.


Suomi onkin yksi niistä paikoista, joissa ihmiset ovat jatkaneet metsästäjä-keräilijän elämäntapaa hyvällä menestyksellä uskomattoman pitkään. Suomessa viimeiset saamelaiset asettuivat aloilleen vasta 1980-luvulla.


Lähes kaikki alkuperäiskansat Pohjois-Amerikan intiaaneista Grönlannin inuiitteihin ovat lopulta liittyneet moderniin yhteiskuntaan.

Eikö tämä kerro siitä, että metsästäjä-keräilijän elämä on ihmiselle kuitenkin liian kovaa?

”Yleensä metsästäjä-keräilijöillä ei ole ollut paljon valinnanvaraa”, Harari vastaa.

Ihmiskunnan historioitsija kertoo tästä melko tuoreen esimerkin. Kun englantilainen kapteeni JamesCook saapui Australiaan huhtikuussa 1770, alkuperäiskansa aboriginaalit pärjäsivät mainiosti metsästäjä-keräilijöinä.

”Aboriginaalit eivät todellakaan kutsuneet Cookia Australiaan, jotta he pääsisivät töihin pelloille ja tehtaisiin”, Harari sanoo.
”Eurooppalaiset kolonialistit ajoivat aboriginaalit ikiaikaisilta mailtaan ja orjuuttivat ja tappoivat heitä.

Lopulta yli-innokkaat lähetyssaarnaajat ja rasistinen valtio alisti heidät.

Nykyään heidän ei enää ole mahdollista elää metsästäjä-keräilijöinä.”

Maanviljely ja aloilleen asettuminen eivät voittaneet siksi, että ne pidensivät ihmisen elämää.

Metsästäjä-keräilijätkin saattoivat elää hämmästyttävän vanhoiksi, jos onnistuivat väistelemään karhun hampaat ja kanssaihmisten kirveet. Ihminen saattoi elää jopa 80-vuotiaaksi.

Se oli kuitenkin erittäin harvinaista. Lähes joka toinen kuoli jo ennen 15-vuotispäiväänsä, Markku Niskanen sanoo.


”Moni ajattelee, että metsästäjä-keräilijät olivat kukkaislapsia ja hippejä, mutta yhteisöjen sisäinen ja välinen väkivalta oli joka kolmannen aikuisiän saavuttaneen kuolinsyy. Etenkin nuoret miehet tappoivat toisiaan”
, Niskanen muistuttaa.


Useimmiten entisajan maanviljelijäyhteisöt olivat Hararin mukaan vähintään yhtä väkivaltaisia kuin metsästäjä-keräilijöiden. Järjestäytynyt yhteiskunta tarkoitti myös yhä järjestäytyneempää tappamista.


Antiikin roomalaiset ja keskiajan eurooppalaiset olivat Hararin mukaan todennäköisesti väkivaltaisempia kuin useimmat metsästäjä-keräilijöiden yhteisöt.

Suomessa muistetaan puukkojunkkarien aikakausi 1700-luvun lopusta 1800-luvun puoliväliin. Silloin Etelä-Pohjanmaata riivasi jengiväkivalta, joka nosti henkirikosluvut pahemmiksi kuin Sisiliassa.


Maanviljelys ei juuri vähentänyt ihmisten kuolleisuutta, mutta syntyvyyttä se lisäsi räjähdysmäisesti.


Vilja ruokkii monikymmenkertaisen määrän ihmisiä.


Olennaista on sekin, että maanviljelijät halusivat lisääntyä. Lapsethan merkitsivät pelloilla kaivattua työvoimaa.
Sen sijaan metsästäjä-keräilijöille ”ylimääräiset” lapset olivat taakka. Syntyvyys pysyi alhaisena, koska rasvaprosentti oli usein niin alhainen, että naisten kuukautiset jäivät pois.

Jonkin verran syntyvyyttä alensi myös se, että lapsia imetettiin pitkään. Metsästäjä-keräilijöille syntyi lapsia ehkä noin kolmen ja puolen vuoden välein ja pula-aikoina harvemminkin. Lapsiluku pysyi luonnollisesti alhaisena.

Markku Niskanen huomauttaa ihmiskunnan historian kenties aliarvioiduimmasta suurinnovaatiosta. Se on puuro!

Kun maanviljely alkoi, vauvoja saattoi alkaa syöttää vellillä tai puurolla. Puuro vapautti äidin resursseja, kun äiti saikin omaan käyttöönsä rasvan, jonka oli siirtänyt maidossa vauvalle. Äitien rasvaprosentti nousi, ja uudestaan raskaaksi saattoi tulla nopeammin.


Väestö räjähti kasvuun, joka ei ole päättynyt. Ihmislaji onnistui valloittamaan maailman.


On vielä aivan liian aikaista sanoa, oliko tämä ihmislajille yksinomaan hyvä asia.


Olisiko ollut mahdollista napata parhaat puolet molemmista? Olisiko ihmiskunta voinut kehittää jonkinlaisen modernin yhteiskunnan ilman aloilleen asettumista?

”Ei, se on täysin mahdotonta”, Harari sanoo. ”On mahdoton luoda yhteiskuntaa, jossa on valtio, poliisivoimat, kehittyneet markkinat ja tiedelaitos, asettumatta aloilleen. Metsästäjä-keräilijöiden yhteisö ei voi päästä lähellekään fysiikan, kemian ja biologian kaltaisissa tieteissä.”

Näillä siis mennään, ja tähän on tultu. Voidaanko kirkkain silmin sanoa, että maanviljelykseen siirtyminen oli virhe?
”Kyllä voi sanoa, että se oli ihmisen terveyden kannalta virhe”, Oulun yliopiston Markku Niskanen sanoo.

”Toisaalta ei olisi varmaankaan voinut syntyä esimerkiksi tiedettä. Olen ihan tyytyväinen siihen, että voin tutkia ammatikseni. Ja vaikka metsästäminenkin on ihan hauskaa, on ihan kiva, että sitä ei tarvitse tehdä koko vuotta.”
Voi olla niin, tai voi olla näinkin. Takaisin emme enää pääse.

Ja siinä piilee Hararin kirjan olennainen pointti, jota voi olla vaikea sisäistää.

Ihminen kun suhtautuu menneisyyteen vaistonvaraisen omahyväisesti.

Ajattelemme menneisyyttä nykyisyyden näkökulmasta. Siksi tuntuu, että olemme tehneet usein parhaan mahdollisen valinnan.

Mutta aina olisi voinut valita toisin, ja monesti olisi voinut valita viisaammin.

Se, että osa ihmiskunnasta nauttii nyt järjestäytyneen yhteiskunnan mukavuuksista, ei tarkoita, että maanviljelykseen siirtyminen oli oikea ratkaisu, jos se monille tarkoitti huonoa elämää ja kärsimystä tuhansien vuosien ajan.

Seuraava suuri askel oli teollistuminen.

Nyt se tuntuu siunaukselliselta, ainakin jos on hyvinvoiva keskiluokkainen eurooppalainen eikä bangladeshilainen työläinen.


On kuitenkin liian varhaista arvioida, oliko teollinen yhteiskunta alkuunkaan hyvä ajatus.

Jos ilmastonmuutos osoittautuu peruuttamattomaksi ja olemme joukkotuhon kynnyksellä, höyrykone ei ehkä tunnukaan niin hyvältä keksinnöltä.

**

Lainaus:
www.hs.fi/sunnuntai/a1472181623552

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
26.09.2016 17:23 - 26.09.2016 17:55 #33443 : juppe
juppe vastasi aiheeseen: Maanviljely oli ihmiskunnan pahin virhe?
Maanviljely alko siitä, että päihdehörhöt alko kasvattaa kaiken maailman hassuheiniä, ettei ne päässy loppuun kesken. Ruokaa ne oppi kasvattaan vasta myöhemmin.

Tää näkyy edelleen siinä, että ne on päihteiden perään ja tarvii kepulaista alkoholipolitiikkaa ja pontikkapannuja ettivää nimismiestä. Jos ne saa itte päättää niin niistä on kohta suurin osa deekiksellä.

Missään vaiheessa nää ei oo ollu kaikkein fiksuinta porukkaa ja on aika uus idea, että ne päästetään muuttaan kaupunkeihin, koska on kätsympää antaa niitten elää maalla kuin pellossa, ettei ne tuu sotkeen muiden asioita.

Älykkäin porukka on aina viettäny vaihtelevaa elämää ja muuttanu paikasta toiseen, ja kaikkein vähiten se on viihtyny maatalousyhteiskunnassa, missä mesoava juoppo on kingi.

Pohjois-Korea on aika puhdas heinäkenkien valtio ja tyhmempää maata saa ettiä. Päihdekulttuuri on omalaatuinen ja normaali ihminen vetää metamfetamiinia samaa tahtia kuin jotkut juo liikaa kahvia. Mikään ei oikein kehity, koska maalaisien osuus maataloudenkin kehittymisessä on tavannut olla muutosvastarinta.

Tästä ei oo hirveän kauan kun meilläkin oli kiertäviä kattilan paikkaajia ja sen sellasia, koska monessa torpassa ei osattu tehdä paljon mitään itte.

Kirja, joka mullistaa käsityksesi Suomesta ja suomalaisuudesta. Lataa omasi jo tänään ja jaa sitä kavereillekin.

pohjolangalapagos.wordpress.com/
Viimeksi muokattu: 26.09.2016 17:55 : juppe.
Seuraavat käyttäjät sanoivat kiitos: Ansgarius

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
26.09.2016 18:43 #33444 : Juhnu
Juhnu vastasi aiheeseen: Maanviljely oli ihmiskunnan pahin virhe?
Ei hätää, kyllä Eu tulee lopettamaan maatalouden.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
26.09.2016 20:40 - 26.09.2016 20:46 #33446 : Antero
Antero vastasi aiheeseen: Maanviljely oli ihmiskunnan pahin virhe?

juppe kirjoitti: Älykkäin porukka on aina viettäny vaihtelevaa elämää ja muuttanu paikasta toiseen, ja kaikkein vähiten se on viihtyny maatalousyhteiskunnassa, missä mesoava juoppo on kingi.



Tarkoitat varmaan mustalaisia, nojoo onhan siinä porukassa monenlaisia valopäitä. Sikäli "metsästäjä keräilijät" ovat joutuneet kehittämään monenlaisia tekniikoita saaliin perässä kulkiessaan, aina aseista ansoihin ja veneistä rekipeleihin. Melko varmasti ovat pyöränkin keksineet, kun taasen paikoilleen jämähtäneillä kehitys on ollut perittyä isältä pojalle tyyliin, aina näin on ennenkin tehty ja tehdään vastakin.


Tähän täytyy kertoa tarina Haka-Rahanaaston Vihtorista, joka oli akkunasta kattellut kun lauma mustalaisia pölähti pihaan. Samaan aikaan Vihtorin emäntä oli leipomassa leipää ja taikina oli juuri tiinussa kohoamassa. Vihtori sanoi emännälle, jotta haeppa valakoonen lakana ja levitetään se tiinun päälle. Pian porstusta alkoi kuulua kolinaa ja tuvan oveen koputettiin, Vihtori huikkasi "jaa" ja samassa tupaan asteli pari tummaa. Toinen heistä samantien kysymään saisiko talosta hevosille heinää ja lapsille leipää? Vihtori vastasi siihen jotta kyllähän heinää ja leipää saa, jos teitä ei haittaa kun talon vanha emäntä kuoli viime yönä ja viittasi kädellään lakanalla peitettyä leipätiinua kohden. Siinä samassa tummat kääntyi kannoillaan ja juoksivat hippulat vinkuen pihalle hypäten kärryihinsä, karauttaen koko suku tiehensä ja vauhdilla.

Tästä ei oo hirveän kauan kun meilläkin oli kiertäviä kattilan paikkaajia ja sen sellasia, koska monessa torpassa ei osattu tehdä paljon mitään itte.



Kerronpa toisenkin tosi tarinan samaisesta isännästä. Vihtori oli teurastanut lampaan ja emäntä sitä keitteli, kun tupahan astui tinuri. Tämä alkoi jo oven suussa haistelemaan ilmaa ja totesi hyvältä haisevan. Kysyi onko talossa tinattavia pannuja ja astioita, olihan niitä ja tinattuaan astiat sai palkkion lisäksi lammassoppaa syödäkseen. Siitä tinuri totesi talon isännälle jotta hänpä jää tänne viikoksi kortteeria pitämään ja kiertää samalla kylän muutkin talot tinaamassa. Aamulla tinurin lähdettyä kierrokselleen, Vihtori sanoi emännälle jotta nyt syörähän vain pelkkää vesivelliä. Illalla tinurin tullessa hän sai vesivelliä syödäkseen, aamulla herättyään taas vesivelliä ja päivällä kierroksen tehtyään illalla taas vesivelliä. Aamulla tinuri lopulta totesi, hänpä taitaa tästä jatkaatkin matkaa muualle, kun tuo vellinkin syönti ottaa jo koville.
Viimeksi muokattu: 26.09.2016 20:46 : Antero. Syy: tekstin fiilausta

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
26.09.2016 22:31 #33449 : Jukkis
Jukkis vastasi aiheeseen: Maanviljely oli ihmiskunnan pahin virhe?
Mulle ei suoraan sanoen avautunu tän jutun pihvi. Se on selvää että tietynlaisen kehityskaaren viljely ihmiskunnalle loi, mutta onko se nyt sit virhe, sitä on paha sanoa.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
26.09.2016 23:45 #33450 : Antero
Antero vastasi aiheeseen: Maanviljely oli ihmiskunnan pahin virhe?
Ei se mikään virhe ole, edesmennyt velipoikani oli sitä mieltä, että ilman maajusseja ei liioin ole muitakaan ammatteja saati tuotantoa. Kaikki vain nivoutuu alkutuotantoon, oli se sitten koneenrakentaja, poliitikko, eu-tarkastaja, elintarviketyöläinen, kemisti jne.

Metsästäjilläkään ei mee ainakaan täällä hyvin. Muutama vuosi sitten ampuivat kahdessa vuodessa yli 500 hirveä ja siitä riitti 250 hirvimiehelle jaettavaa. Viime vuonna hirvet loppui ja muistaakseni 25 hirvestä ei enää riittänyt lihaa pakastimiin. Metsästyksessäkin on oltava kohtuullinen eikä tyhjätä pajatsoa kerralla.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
27.09.2016 07:17 - 27.09.2016 11:45 #33451 : juppe
juppe vastasi aiheeseen: Maanviljely oli ihmiskunnan pahin virhe?
Karjatalous on selkeesti vaikuttanu kanssa maalaisiin, koska ne ei oo silleen niinku normaaleja ihmisiä. Kaupungistuminen meinaa levottomia aikoja kaupunkeihin kun maalaiset ei vaan sopeudu vaan tuo kylätappeluperinteet mukanaan.

Politiikassa näillä on hyvin samanlaine tapa ymmärtää sanat, vaikka ne miten olis olevinaan niin erilaisia, että se riittää syyks sisällissotaan. Kun kepulainen tai demari puhuu oikeudenmukaisuudesta, se tarkottaa vaan, että mulle enemmän ja vitut seurauksista. Mitä enemmän näitä siirtyy muihin hommiin, sitä enemmän työmarkkinapolitiikka alkaa muistuttaa heimosotia, joista on pitkällä aikavälillä pelkkä haittaa kaikille.

Maalta muuttanet ottaa kanssa eläimet kumman henkilökohtasesti. Se on niinku ihmisoikeuskysymys, että jotain turkiseläimiä kohdellaan huonosti, ja tää viittais vahvasti siihen suuntaan, ettei nää tajua ihmisiä ja turkiseläimiä eri lajeiks vaan kohtelee kaikkia samalla tavalla.

Osaaminen on selkeesti jakautunu sen mukaan, että se on kevyt matkatavara, ja maalaisien politiikassa se nähdään lähinnä lypsykarjan ominaisuutena. Ne pyrkii muodostaan kunnallismafian tapasen valtarakenteen, missä ylimpänä on jotain taliaivoja, jotka osaa polttaa saunan ympäripäissään ja muut sitten ihailee niitä kun ne osaa ja uskaltaa.

Oli nää mitä poliittista kansaa tahansa niin jutuissa toistuu samat uroteot, niin kuin tää, että joku on kirjautunu hotelliin väärällä nimellä ja pannu lähtiessään huoneen päreiks. Uskovaisista en osaa sanoa, mutta kyllä nekin sen mafiapuolen hallitsee.

Kerran oli yhen puolisokeen maalaisisännän kyydissä ja kyllä se aika hyvin osas liikennemerkit arvata, vaikka pari kertaa joutu kyseleen.

Näitten puuhista on helppo päästä perille, koska ne on kovia paneskeleen ympäriinsä. Jos ei tuu juttuun vaikka punikkien kanssa yleensä ottaen, tulee kumminkin juttuun sellasen kanssa, josta on puolet kepulaista, ja päinvastoin. Äijät puhuu, että niitten toisien akoilta saa pimperoa tosi helposti, mutta jotenkin ei tuu mieleen, että omat akat olis ehkä huomannu, että niitten äijiltä saa mulkkua tosi helposti.

Tän takia sisällissota alko perheriitoina ja päätty mykkäkouluihin.

Kunnallismafioson lehtolapsen oloinen tyyppi saa vedellä paljaaltaan akan puoluekannasta riippumatta, koska siinä on niinku sitä jotain mitä miähisyydeks kutsutaan. Ei haittaa, vaikkei se onnistuis edes pitään työpaikkaa, ja voihan tää olla tärkee johtajaominaisuuskin. On ainakin helpompi polttaa se sauna jos ei oo kovin hyvä keskittyyn.

Maapläntiin sidotun porukan ei selkeesti tarvii osata pitää huolta ihmissuhteista, koska elämä pitää järjestellä uusiks jos lähtee lätkiin. Täytyy löytää uus maaplantti ja sitten ottaa oman aikansa ennen kuin sillä pystyy elään, ja apuväkeäkin pitäis ehkä löytää.

Toinen mikä ylittää helposti puoluerajat on se kun joku on lähdössä Viroon, koska luokkavihollisenkin tuoma viina pitää viinahampaan tyytyväisenä.

Lääkäreistä nää ei pidä ollenkaan ennen kuin oma terveys pettää. Sitten ei enää kirotakaan niitten ohjeita vaan sitä, ettei niitten ohjeet oo tarpeeks hyviä. Siihen saakka lääkäri on suunnilleen automaatti, millä voi käydä panemassa ittsensä kasaa. Se antaa jotain verenpaineeseen ja siltä saa tabuja, jotka auttaa alkoholismin huonoihin puoliin, jotka tunnetaan nykyään koodinimellä "masennus". Kun on muutamankin päivän ryypänny, niin se ei enää oo kivaa jos ei saa jotain lääkettä tähän masennusvaivaan.

Masennusta poteva julkkis ei yleensä oo muuta kuin maalaisien johtajahahmo, joka olis antabuskuurin tarpeessa, mutta ne on hyvin pidettyjä kun niiden avulla puistokemistienkin jutut muuttuu uskottavammiksi. Menee vaan itkeen lääkärille masennusta ja niin saa semmoiset tropit, että pystyy taas pitään pitkiä putkia.

Nää sankarit sitten keksii kilpaa miten maalaiset pääsis hyötyyn muista ja se näkyy kaikkialla ihan saatanan tyhmänä politiikkana, joka lähinnä kiihdyttää osaamisen pakenemista maasta, ja tilalle otetaan jotain ns. pakolaisia, jotka muistuttaa enemmän karjaa, koska ne on suunnistanu tänne yhteiskunnan tukien mukaan. Ne saa houkuteltua hymyileen ja toistaan maalaisien puheita kun niille tarjotaan etuisuuksia. Tule ja tuo perheesikin. Näistä maalaiset sitten tykkää, vaikka kaikesta näkyy, että ne tulee vaan käymään kalliiks.

Maalaisien suunnittelukyky on selkeesti sillä tasolla, että kylvetään peltoon viljat ja höpöheinät niin kuin edeltävätkin sukupolvet ja satoa odotellessa hoidetaan lehmiä. Heti kun on kyse tän vaikeemmista asioista, ne saa kaiken leviään reisille.

Kirja, joka mullistaa käsityksesi Suomesta ja suomalaisuudesta. Lataa omasi jo tänään ja jaa sitä kavereillekin.

pohjolangalapagos.wordpress.com/
Viimeksi muokattu: 27.09.2016 11:45 : juppe.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
27.09.2016 07:57 #33452 : Juhnu
Juhnu vastasi aiheeseen: Maanviljely oli ihmiskunnan pahin virhe?
Voihan sen sikäli ajatella olevan virhe, koska se on mahdollistanut kaupungistumisen. Vai oliko se pää virhe, kun yleensä on alettu elättämään niitä jotka eivät hanki itse ruokaansa metsästämällä tai viljelemällä. Linkola voisi olla ainakin samaa mieltä.
Seuraavat käyttäjät sanoivat kiitos: Antero

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
27.09.2016 10:49 #33458 : Ansgarius
Ansgarius vastasi aiheeseen: Maanviljely oli ihmiskunnan pahin virhe?
Edes viisaimmat eivät näe loppuun saakka, eri mantereilla olleita: maanviljelykseen pohjanneita korkeakulttuureita on ollut jonkin verran, jotka tietyn rajan jälkeen ovat hävinneet.

Tapahtuuko eurooppalaisen/länsimaisen kulttuurin romahdus myös viel?

Linkolan Pentti on tätä varmasti ajatellut.. maailmassa kun on jengii aika rajusti liikaa, maapallo ei kestä.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
27.09.2016 15:00 - 17.10.2016 19:56 #33463 : Ansgarius
Ansgarius vastasi aiheeseen: Maanviljely oli ihmiskunnan pahin virhe?
Jukkiksen kirjoituksesta poimittu, sinikivi.com/sinikiven-paakirjoitukset/337-nero-on-poissa


'' Proto-Saturn- teorian mukaan maapallo oli Saturnuksen kiertolainen vielä 17 000 vuotta sitten. ''

'' Mistä asti sitten maapallo onkaan saapunut nykyisen keltaisen auringon lähistölle, kai jostain jousimiehen tähdistöstä saakka, mutta yhtä kaikki silloin elettiin ajatonta ”punaisen valon” aikakautta. Olisimme siis Saturnuksen kuun Titanin sisarplaneetta. Kun sitten sähkömyrskyssä keltainen aurinko sieppasi maapallon itselleen, syttyi valo – Fiat Lux – jolloin punainen taivaankansi katosi ja ensimmäistä kertaa ihmiskunnan historiassa tähtitaivas alkoi näkymään. ''


'' Noin kymmenen tuhatta vuotta sitten tehtiin suuri päätös. Ihmiskunta oli elänyt parisen miljoonaa vuotta metsästäjä-keräilijän elämää. '' -hs:n ylläolevasta kirjoituksesta.

Maanviljelys on syntynyt karkeesti n. 10 000 vuotta sitten Lähi-idässä.

Juutalaisten oma näkemys on, ett maapallo olisi n. 6000 vuoden ikäinen?
(tarkoittaen heidän oman asutushistoriansa alkamista maapallolla?)

Ihmisen tulo maapallolle, nykymuodossaan olisi keltaisen valon aikakauden -alkamisen ''ansiota'', jos sitä enne elettiin punaisen valon aikakautta.


Eli theoreemassa: neandertal, ''alkuihmiset'' olivat olleet jo ''punaisen valon'' aikana maapallolla rientämässä, parisen miljoonaa vuotta metsästäjä-keräilijän roolissa.

Eli joku taho olisi opettanut/saannut maanviljelyksen alkamaan Lähi-idässä n. 10 000 vuotta sitten ja ihmiset kaksoisvirran maiden alueella alkoivat kukoistamaan?
Viimeksi muokattu: 17.10.2016 19:56 : Ansgarius. Syy: korjaus

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
03.10.2016 17:11 #33516 : Ansgarius
Ansgarius vastasi aiheeseen: Maanviljely oli ihmiskunnan pahin virhe?
Juutalaisten pyhä päivä:

'' Sapatti (hepreaksi ‏שבת‎, šabbat) on juutalaisuudessa viikoittainen lepopäivä, jota vietetään juutalaisen viikon viimeisenä päivänä, lauantaina ''

lainaus:
fi.wikipedia.org/wiki/Sapatti

Lauantai on englanniksi: Saturday = Saturnus -päivä.

Kristinusko on omaksunut sunnuntai päivän omaksi pyhäksi päiväkseen, voittamattoman auringon päivän.


'' Oletteko koskaan ihmetelleet miksi kristittyjen (ja muiden monoteistien) rukoukset päätetään sanalla "aamen"?

Mitä se tarkoittaa?

Jos kysyt asiaa kritityltä papilta, saat vastaukseksi ekosoteerisen selityksen: Se tarkoittaa "totisesti", "niin olkoon" tai "tämä on tosi".


Aina löytyy joku sopivan harmiton eksoteerinen selitys, jolla peittää esoteerinen totuus tavalliselta kansalta. Aamen-termin esoteerisesta tasosta kirkko vaikenee, koska se olisi liian selkeä osoitus siitä, että kristinusko on todellisuudessa Aurinko-kultti. Toisaalta se olisi myös liian selkeä osoitus siitä, että kristinusko pohjautuu hyvin pitkälti druidismiin - omalla korruptoituneella tavallaan. ''

'' Aamen viittaa Egyptissä vaikuttaneen druidistisen koulukunnan auringonjumala Ameniin (Amen Ra, Ammon, Amun) ja tarkoittaa aurinkoa. Vaikka amenistit olivat olleet Aton-kultin kantaisä faarao Akhenatonin aikakaudella atonistien verivihollisia, se ei estänyt myöhempiä atonisteja käyttämästä tätä aurinkoon viittaavaa termiä omassa teologiassaan. Atonisteille kristinuskon luomisen motiivit oli enemmän poliittisia kuin hengellisiä. ''

Lainaus:
eliitinesoteerisetsymbolit.blogspot.fi/2016/03/astro-teologia-osa-31-aamen.html

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
03.10.2016 19:23 #33524 : Kuutar
Kuutar vastasi aiheeseen: Maanviljely oli ihmiskunnan pahin virhe?
Mä olen luullut että aamen tulee Hindujen OM-tavusta josta käytetään myös AUM-muotoa.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
05.10.2016 11:42 - 05.10.2016 12:15 #33535 : Ansgarius
Ansgarius vastasi aiheeseen: Maanviljely oli ihmiskunnan pahin virhe?

Kuutar kirjoitti: Mä olen luullut että aamen tulee Hindujen OM-tavusta josta käytetään myös AUM-muotoa.


Mielenkiintoinen ajatus, ehkä :)

AUM -sanasta tulee mieleen, ett mieli kun lukee sanan molemmin päin nin: aum = mua.

P.S. Suomen mua on ilmeisen ikivanha.
Viimeksi muokattu: 05.10.2016 12:15 : Ansgarius.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
05.10.2016 13:44 - 05.10.2016 13:46 #33536 : Antero
Antero vastasi aiheeseen: Maanviljely oli ihmiskunnan pahin virhe?
Intialaisille lehmä on pyhä, olisiko lehmän ääntelyllä tekemistä aum äänteen kanssa... AUMMUUU. Kesäyönä kun naapurin joku yksittäinen itikka ammuu, äänessä on jotakin kumman aavemaista jota vielä kaikukin korostaa ja ääni kantaa kauas.
Viimeksi muokattu: 05.10.2016 13:46 : Antero. Syy: tekstin fiilausta

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
06.10.2016 13:37 #33545 : Ansgarius
Ansgarius vastasi aiheeseen: Maanviljely oli ihmiskunnan pahin virhe?
Metsästäjäkeräilijä muuttuu kohta kyborgiksi – historioitsija: tulevaisuudessa vain köyhät kuolevat


Kansainvälisessä menestysteoksessaan israelilainen historian tohtori Yuval Noah Harari käy läpi ihmiskunnan suuret muutokset ja niihin vaikuttaneet tekijät. Maailman hallitsemisen kannalta tärkeitä askelia ovat olleet kielitaito, sitten maanviljelys ja lopulta tiede.

Tulevaisuuden suurin muutos on, kun ihmisestä tulee kyborgi ja ruumiinosia korvataan laitteilla.

Hararin mukaan muutos tapahtuu jopa 50 vuoden aikana.

17.3.2016 klo 19:38 päivitetty 18.3.2016 klo 18:37 ; Markku Sandell / Yle

Israelilaisen historiantutkija Yuval Noah Hararin mukaan ihmiskunnan edessä on suurin muutos kautta aikojen.

Mistä on kyse?

Israelilainen historioitsija Yuval Noah Harari kuvaa ihmiskunnan kehittyneen kolmen suuren muutoksen kautta.
Tulevaisuudessa Homo sapiens saattaa korvautua kyborgeilla, joissa on vain osia elävästä ihmisestä.
Ihmisen keho ei ole kehittynyt paljoakaan metsästäjäkeräílijä ajasta.


Oxfordissa väitellyt Yuval Noah Harari (s.1976) sanoo kirjoittaneensa Sapiens – Ihmisen lyhyt historia -teoksensa, koska halusi ymmärtää paremmin globaaleja ongelmia. Sama halu on ollut sadoilla tuhansilla ihmisillä ympäri maailmaa. Kirja on käännetty pian 40 kielelle ja sitä on ylistetty arvioissa vähän joka puolella. Yhdysvaltojen-myynti lähti kiitoon, kun Facebookin perustaja Mark Zuckerberg suositteli sitä tuhansille seuraajilleen.


Tietyssä iässä ihminen kaipaa laajempaa tietoa oman kansallisen historian lisäksi. Et ymmärrä isoja maailmanlaajuisia ongelmia, jos et tunne planeetan ja ihmislajin kehityshistoriaa laajemmin, Harari sanoo Yle Uutisten haastattelussa.


Ihmislajin kehityksen varhaisvaiheissa maapallolla vaelsi useita eri lajeja, mutta Homo sapiens syrjäytti lopulta kaikki muut. Silti meissä kaikissa on neandertalilaisen geenejä muutama prosentti perimässämme afrikkalaisia lukuunottamatta. Hararin mukaan Homo sapiensin sosiaaliset taidot ja etenkin kyky kommunikoida kielellisesti olivat ne tekijät, jotka soivat lajille nykyisen valta-aseman.


Kehityksen vallankumoukset

Harari käy ihmiskunnan historiaa läpi nimittämällä suuria muutoksia vallankumouksiksi.

70 000 vuotta sitten tapahtui kognitiivinen vallankumous. Hararin mukaan ihminen oppi tuolloin käyttämään kiletä ja hallitsemaan suuria yhteisöjä. Neandertalilaiset eivät tähän pystyneet.

Toinen suuri hyppäys oli maanviljelyn aloittaminen. Noin 10 000 vuotta sitten ihminen kesytti kotieläimet ja oppi viljelemään viljaa.

Tämä mahdollisti isot yhteisöt ja kuningaskunnat. Se ei ollut hyvä muutos eläimille, kuten lehmille ja kanoille, ne kärsivät hirvittävästi, mutta ihmisen voima kasvoi, Harari kertoo.

Kolmas merkittävä vallankumous on Hararin mukaan tieteen läpimurto 500 vuotta sitten. Tämä kehitys jatkuu edelleen.

Ihmisestä tuli luonnon valtias, sillä hän ymmärtää paremmin biologia, kemiaa, ja fysiikka toimii. Tämä antoi mahdollisuuden manipuloida maailmaa, toteaa tohtori Yuval Harari.

Suuri muutos edessä

Tieteen kehittyminen on antanut yhä uusia mahdollisuuksia ja seuraavaksi on edessä kehitys, joka saattaa Hararin mukaan johtaa koko Homo sapiensin sukupuuttoon. Hänen mukaansa jo nyt Piilaaksossa puhutaan sujuvasti ikuisesta elämästä, jonka saattaa saada jo lähimmän 50 vuoden aikana. Ihmisen osia voitaisiin korvata keinotekoisilla elimillä, jos alkuperäinen sydän tai maksa pettää.

Voimme päivittää itseämme bioteknologian avulla yhä uudelleen. Homo sapiens ehkä katoaa kokonaan ja korvautuu kokonaan uudella olennolla, joka eroaa meistä yhtä paljon kuin me aikanaan neandertalilaisista, kuvailee Harari.

Kuulostaa hieman kuvitteelliselta tieteiskirjallisuudelta, mutta Harari on tosissaan. Hänen mukaansa asialla on vakavasti otettavia tiedemiehiä. Kyborgiksi muuttuminen tai ikuisen elämän hankkiminen ei kuitenkaan ole jokamiehen oikeus. Vain harvalle upporikkaalle voidaan suoda tämä mahdollisuus.

Syntyy hirveä kuilu rikkaiden ja köyhien välille. Aiemmin kuolema teki kaikista ihmisistä tasavertaisia, kuningaskin joutui kuolemaan, Harari mietti.

– Mutta sadan vuoden kuluttua ehkä vain köyhät ihmiset joutuvat kuolemaan. Rikkaat jatkavat elämää kauniina, nuorina ja hyvävoimaisina vuosisatoja. Tämä synnyttänee hirveän vihan köyhien joukossa. Myös rikkaat joutuvat pelkäämään enemmän. Jos joku terroristi räjäyttää sinut, silloin kuolet eikä kukaan voi herättää sinua henkiin, maalailee historioitsija tulevaisuutta.

Jos ihmiset ajattelevat elävänsä ikuisesti, he eivät silloin Hararin mukaan ota minkäänlaisia riskejä, joten se ei silloin ole välttämättä mikään hyvä elämä.

Tulevaisuudessa siis alamme hallita paitsi ympäristöämme myös omaa kehoamme entistä enemmän. Aivotkin saattavat olla suoraan yhteydessä tietojärjestelmiin, jolloin emme enää tarvitse kommunikointiin kuulo- tai näköaistia.

Kehomme elää edelleen kivikautta


Maanviljelyksen aloittaminen ei tehnyt hyvää ihmisen keholle. Ankara ponnistelu pelloilla ja veden noutamisessa ei oikeastaan ole lainkaan ihmiselle tyypillistä. Metsästäjäkeräilijät olivat tottuneet tuhansia vuosia kiipeilemään puissa ja etsimään syötäviä kasveja, metsästämään ja kalastamaan. Maanviljelys sitoi ihmisen rankkaan ja yksitoikkoiseen työhön. Tuloksena selkäkipuja ja rasitusvammoja, joista kivikautinen vartalon rakenteemme edelleen kärsii.

Myös ruokavalio yksinkertaistui maanviljelyn myötä. Tavallisille ihmisille oli tarjolla vain yksinkertaista ja yksipuolista ruokaa aiempaan verrattuna.

Metsästäjäkeräilijät söivät tusinoittain eri lajeja sieniä, kalaa, lihaa, pähkinöitä ja kaikkea monipuolisesti. Keskiverto kiinalaisen maanviljelijän ruokana oli ja on riisiä aamulla, riisiä lounaaksi ja riisiä illalliseksi, sanoo Harari.

Ihmisen onnellisuuden kehittyminen ei välttämättä ole sujunut samaa vauhtia muun kehityksen kanssa. Harari epäilee metsästäjäkeräilijöiden eläneet varsin onnellisina.

Voi hyvin kuvitella, että keskiverto metsästäjäkeräilijä nautti elämästään enemmän kuin keskiverto kiinalainen tehdastyöläinen.
Yuval Noah Harari, israelilainen historian tohtori

Tänään sadat miljoonat ihmiset heräävät aamulla ja jos asuvat Kiinassa tai Bangladeshissa, niin viettävät päivänsä saastuneessa tehtaassa. Työskentelevät 10–12 tuntia joka päivä yksitoikkoisesti. Käyttävät koneita, palaavat sitten kotiin täysissä junissa tai busseissa pieneen asuntoonsa ja seuraavana päivänä sama uudelleen, uudelleen seitsemänä päivänä viikossa koko vuoden ajan, vertaa israelilainen historioitsija.

Voi hyvin kuvitella, että keskiverto metsästäjäkeräilijä nautti elämästään enemmän kuin keskiverto kiinalainen tehdastyöläinen, kuittaa Harari.


Onko tiede hyvä vai paha?

Tohtori Yuval Harari pohtii paljon tieteen merkitystä ihmiskunnan kehittäjänä. Hän sanoo, että etenkin 1800-luvulla tiede oli hyvin sidoksissa kapitalismin kehitykseen ja edelleen tutkijat ovat hyvin tiukasti rahoittajien ohjauksessa.

Geeniteknologian, tekoälyn ja jopa historian tutkiminen maksaa paljon rahaa. Tutkija saa rahansa joko valtiolta tai liike-elämältä. Ne eivät rahoita tiedettä hyvästä sydämestään ja hyväntekeväisyyttään, vaan yleensä siksi, että kuvittelevat saavansa tieteestä jotain hyötyä, Harari sanoo.

Monet tutkimustulokset voidaan hyödyntää, mutta tutkijat eivät koskaan ole päättäneet miten lopulta käy. Ydinvoiman kehittäjät eivät päättäneet lopputulokseksensa eli tuhoavan ydinpommin käytöstä ja sama asetelma on bioteknologian ja geeniteknologian kehittäjien yhteydessä. Tuloksia voidaan käyttää hyvään tai pahaan. Harari vertaa aiempia keksintöjä, joitka ovat mullistaneet maailmaa.

Autoja ja rautateitä voi käyttää monella tapaa, voi rakentaa kommunistisen yksinvallan, fasistisen yhteiskunnan tai liberaalin demokratian. Junat ja radiot eivät kerro itse, mitä niillä pitää tehdä. Kaikki riippuu meistä, pohtii Harari.

Tieteen ja kapitalismin liitto on edelleen Hararin mukaan olemassa, vaikka tutkijat siitä harvemmin puhuvat.

Uudet uskonnot

Mikään suuri ihmisyhteisö ei toimi ilman järjestelmää ohjaavaa ideologiaa tai uskontoa. Aiemmin ihmisiä uhkailtiin jumalan rankaisulla. Nyt tilalle ovat tulleet suuret ideologiat, kuten kommunismi, liberalismi tai ihmisoikeudet. Hararin mukaan niissä kaikissa taustalla kuvitteelliset tarinat, joihin uskotaan.

– Aiemmin ihmisiä uskoteltiin, että jumala rankaisee kuoleman jälkeen. Tämä ei ole totta, sillä ei ole mitään jumalaa. Nyt sanotaan, ettet saa tehdä jotain, jos se on vastoin ihmisoikeuksia. Tämäkään ei ole totta, sillä ihmisellä ei ole mitään biologisia oikeuksia, Harari väittää.
Kapitalistit uskovat markkinoiden näkymättömiin käsiin.
Yuval Noah Harari, israelilainen historian tohtori

Samanlainen suuri ideologinen harha sisältyy väitteeseen vapaasta markkinataloudesta. Harari naurahtaa kuvaillessaan poliitikkoja, jotka haluavat jättää asioiden hoidon markkinoiden vastuulle.
Kapitalistit uskovat markkinoiden näkymättömiin käsiin. Todella vapaita markkinoita ei ole olemassakaan, sillä mikään markkina ei toimi ilman ohjailevia hallituksia, kuninkaita tai muita tahoja. Jos kaikki on myytävissä, niin silloin voit ostaa ja myydä oikeutta, turvallisuutta, jopa oikeusistuimia ja poliiseja, sanoo Harari.


Maapallon rauhan aika

Vaikka historioitsija Yuval Harari maalailee varsin synkkiä kuvia ihmiskunnan historiasta ja tulevaisuudesta, hän pitää kuitenkin toisen maailmansodan jälkeistä aikaa varsin rauhallisena. Suurvallat eivät ole sotineet keskenään ja pienimmissä konflikteissa on kuollut varsin vähän ihmisiä.

Ydinaseiden käyttö mahdollisessa kolmannessa maailmansodassa tuhoaisi koko ihmiskunnan ja tämän ovat suurvaltojen päättäjät Hararin mukaan tajunneet.

Suuremmat uhat tulevat nyt muualta.

Itsemurhiin kuolee enemmän ihmisiä kuin sodissa, terrori-iskuissa tai rikosten uhrina. Näin ei ole ollut koskaan aiemmin historian aikana, Harari todistelee.

Samaan aikaan ihmisiä kuolee enemmän ylensyöntiin kuin väkivaltaan. Tämäkin ensi kertaa historian aikana. Länsimaissa jokaista terroristin uhria kohden kuolee tuhat ihmistä liikalihavuuteen ja diabetekseen, joten McDonalds on suurempi uhka kuin al-Qaida, israelilainen historioitsija päättää haastattelun.

Tarkennettu 18.3. klo 18.36 neandertalilaisten geenien ja ydinvoiman kehittäjien osalta.


Lainaus:
yle.fi/uutiset/3-8751406


P.S. Nyt vetää jo aika kovaa ja korkeelta tää ylen uutisointi! Toki, ihmiskunnalla on kyllä kriittinen hetki tavallaan.. tekniikan kehitys voipi olla älyttömän nopeeta, ellei sitten joku isompi sota jarruta kehitystä ja joudutaan menemään elämän perusteisiin, sodan aikana/jälkeen. Onko esim. keinoälyn kehitys oikea suunta?

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

ykskertayks
Sivu luotiin ajassa: 0.385 sekuntia