Kysytäänpä asia näin päin: mitä hyötyä kirjan Muinaissuomalaisten kadonnut kuningaskunta sisältämistä tiedoista oikein on? Kyllä, olen tuossa uhonnut miten sitä voi hyödyntää aarteenetsinnässä, jos sellaista puuhaa rakastaa. Itse olen vähän laiska kaluamaan metsiä, mutta jos on teoreettinen mahdollisuus löytää muinainen kivijalka jonka alle vainolaisia pakoon lähtenyt piispa jemmasi pussillisen kultakolikoita niin kyyyllä.. myönnän olevani aavistuksen kiinnostunut. Kyllä minua kiinnostaa jonkun merovingikunkun kuninkaanhautakin, ainakin jos ei ihan tyhjätasku eläissään ollut. Mitä? Minäkö hautarosvo?

Ilman pitkää, turhaa ja aikaavievää puhetta mennään suoraan asiaan. Jos teille ei tämä homma aukea, niin sitten vaan kahlaamaan tästä aiheesta aiempia kirjoituksia, tai sitten tilaamaan kirjaa tai jotain. Kyse on yksinkertaisesti siitä, miten 33,3 km mittoja voi hyödyntää kadonneiden paikkojen etsimisessä. Jotta opetan vähän tätä metodia, teemme nyt ajatusleikin ja lähdemme pohtimaan millaisia paikkoja voisimme etsiä ja mistä.

Urjalan puukirkko 1400-luvun alusta.

Urjala oli kappeliseurakunta jo paljon aiemmin, ennen kuin Urjalankylän kivisakasti rakennettiin. Tämä tarkoittaa että seudulla on ollut varhain puukirkko, joka on purettu kun Urjalankylän sakasti rakennettiin. Välttämättä se ei ole sijainnut juuri uuden rakennelman päällä. Oletetaan hypoteettisesti että se olisi sijainnut Hiittinen-Messukylä –ley-linjan päällä. Näin se Aimalankin kadonnut kirkko löytyi samalta linjalta Vesilahden ja Lempäälän välistä. Mahdollisesti myös Humppilan aiempi kirkko on sijainnut tätä linjaa lähempänä lähes hipoen. Ei siis pöhkömpi valinta ottaa ley-linja pääteemaksi. Koska Urjala on kuulunut Sääksmäen hallintoalueeseen, on luontevaa hakea 33.3 km mittaa ensimmäiseksi Sääksmäen kirkosta. Toinen navigointipiste on sitten 33.3 km Iittalan kirkosta ja kolmas 33.3 km mitta Ypäjän pappilasta, jossa kuulemma Ypäjän ensimmäinen kirkko aikanaan sijaitsi. Näin saamme määritettyä tarkan pisteen kolmesta suunnasta, ja se paikka olisi tässä:

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/koordinaattihaku.html?y=6779967&x=3311196&srsName=NLSFI%3Akkj&e=406643&n=7195132&scale=8000000&tool=siirra&styles=normal〈=fi


Ehkä kannattaisi hyödyntää sitäkin, että tästä pisteestä on matkaa Tammelan kirkkoon 33.8 km – hivenen kylläkin liikaa – ja tietty on huomoitava, että kirkkoja ei ole voitu rakentaa ko. kallion pohjoispuolelle ym yksityiskohtaista tietoa. Jossain tuossa mäellä se kuitenkin on ollut, jos tästä teoriasta johonkin on. Kyllä, ajattelin kuitenkin käydä keväällä nuuskimassa – ihan vaan varmuuden vuoksi.

Mielenkiintoinen piste

Laitilan Hautvuoren linnavuori on synkeä paikka. Sen lähellä sijaitsee kuitenkin varsin erikoinen piste josta olisi sama 33.3 km matka peräti viiteen eri pisteeseen. Oheisesta karttalinkistä näkee että piste on raivattu pelloksi aikaa sitten, eikä sieltä varmastikaan enää mitään löydä. Jos siellä on jokin merkkinä toiminut kuppikivi tms ollut, on sen joku koskelan jussi peltoa raivatessaan jyrännyt tieltään. Olemme nyt vuosikymmeniä myöhässä.

rautasuo

Tarkka paikka olisi suurinpiirtein tämän näköinen:

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/koordinaattihaku.html?map.x=31&map.y=235&e=218379&n=6758886&scale=16000&tool=siirra&styles=normal〈=fi&tool=siirra〈=fi

Santolvi

Mielenkiintoisin paikka on Santolvi Lappi TL:n ja Eurajoen välissä, jo yksin historiallisesti. Paikalla on saattanut seistä kirkko jo vuosisata ennen kuin piispa Henrik edes rantautui. Ainoa maininta aiheesta tuntuu tulevan tästä linkistä: http://www.evl.fi/srk/eurajoki/200_vuotias_kirkko.htm Vaan missä on ollut Santolvi? Sammalahdenmäen läheisyys takaa että erinäisiä kivikasoja löytyy seudulta joka lähtöön, ja paikanimiä ”Vanha Hautamaa” tai ”Ylinen Hauta” jne on pitkin ja poikin. Olisi kuitenkin oletettavaa että oli paikka missä vaan, siitä on ollut 33,3 km Köyliönsaareen. Itse olen aivan vakuuttunut että Santolvi on saattanut sijaita aavistuksen Santolvinkalliosta etelään, ja mahdollisesti itäänkin. Ihan vaan sen takia että se saattaa asettua Lauhanvuoren (rajapyykki) ja Laitilan Untamalan muodostamaan ley-linjaan. Tällä linjallahan on neljä viisi kirkkoa tyystin samalla linjalla, ja kai siihen Santolvin kirkkokin mahtuisi.

pomarkun_linjaOutoja linjoja lähtee Lauhanvuorelta

En sano että näissä paikoissa oikeasti on jotakin. Sanon vaan että tämä on metodi jonka avulla näitä muinaisia kadonneita paikkoja voi etsiä. Tai näin minä ainakin etsin. Jos joku jo pyyhkii pölyä metallinpaljastimen päältä niin tutkikoon näitä menetelmiä ja arvioikoon itse onko niistä mihinkään, pitääkö niitä kehittää tai ottaa toisenlaiset tarkastelupisteet. Parhaassa tapauksessa ei tarvitse ottaa kuin navigaattori käteensä ja kävellä suoraan potentiaalisen muinaiskohteen päälle. Ei siis mitään etsintöjä, vaan suoraan oikeaan paikkaan, eikä siinä kaikki. Uskon että kirjani opettama systeemi ei paljasta muinaiskohteita sieltä täältä, vaan ne kaikki ja yhdellä kertaa. Nämä aarteet ovat kylläkin tarkoitettu vain niille, jotka ymmärtävät mistä on kyse ja toimivat sen mukaan. Systeemi vaatii perehtymistä, mutta onko se sitten vaivan arvoista. Kysykää sitten kun käytte pudottaan Museoviraston pöydälle sen päivän saaliinne.
Piilota kommentointilomake