Ei tämä pohdintani varmaan edusta minkäänlaista virallista kantaa, kunhan haluan vaan aikani kuluksi lässyttää Pohjanmaan kastelleista. Yllättävän vähän niistä netissä löytää tavaraa, vaikka aihe on ollut tapetilla jo vuosia. Eikä minua tarvitse vakavissaan ottaa, vaikka juttu on tietenkin näin kuten sanon. Tiedemaailman epäkiitollinen tehtävä on vaan laahata meistä hermeetikoista kymmenkunta vuotta jäljessä, joten todistustaakka tulee perässä jos on tullakseen.

Megaliittikulttuuri

Kuvassa Pesuankangas PohjanmaallaPesuankankaan kastellista saa paremman kun vetäisee sen kaivinkoneella hemmettiin ja lanaa loput tiepohjaksi. Koko komeuden voi kruunata täyttämällä kastellin maa-aineksella.
Alkuun ne luuli, että sivistyksen kehto on jossain siellä sumerissa ja egyptin pyramidit on kaiken sivistyksen alku. Vuosikymmen sitten ne alkoi tajuta, että todellisuudessa korkeakulttuurinen osaaminen onkin tullut alkujaan pohjoisesta, ja nämä pyramidit – mittasuhteineen – vaan jäljittelee aiemman kulttuurin ideoita. Tämä historiansa ensimmäinen korkeakulttuuri oli nimeltään megaliittikulttuuri, ja se käynnistyi niinkin aikaisin kuin 6000 eaa. ja loppui vasta kun ilmasto alkoi kylmetä siinä n. 2500 eaa. Vasta sitten tuli näiden välimerenkulttuurien vuoro oikein kunnolla.

Megaliittikulttuuri jätti paljon monumentteja jälkeensä, ja kuuluisimpia lienevät nämä Stonehenget, olkoonkin että ne on rakennettu vasta megaliittikulttuurin illankoitossa. Pohjanmaan mykät kastellit ovat vähintään tuhat vuotta vanhempia, ja niin paljon kuin Stonehengen mittasuhteita ja kalenterimaista olotilaa onkin tutkittu – aiheesta on sen tsiljoona tutkimusta – eivät nämä pohjanmaan jutut heikoimmiksi jää. Raahen jätinkastelli on Stonehengen edeltäjä, ja ihan samat jutut siinäkin on jemmassa. Jos aihetta googlaa, niin varmasti ainakin kotimaisen Marianne Ridderstadin nimi nousee esiin, hänhän oli ensimmäinen joka todisti porttiaukkojen olevan suhteessa tasauspäivien auringonnousuihin ja –laskuihin.

Megaliittimitat

Harva on tullut ajatelleeksi, että nämä tunnetut mitat, mailit, jaardit, kyynärät, jalat ym ym on todella ikivanhoja mittoja. Niitä on löydetty pyramidienkin mittasuhteista, ja harva edes tietää, miten kauas historiaan pitää mennä, että näiden mittojen alkukoti löytyy. On monia tutkijoita, jotka sanovat niiden pohjaavan jo megaliittikauden vanhimpaan päähän. Siis näihin samoihin jannuihin, jotka Pohjanmaalle nuo kiviset kastellitkin pykäsi – ja ilmeisesti tarkkojen mittasuhteiden säännöillä. Eletään siis ihmiskulttuurin aamunkoittoa siellä pohjanmaalla, hetkeä jolloin kvartsi-iskokset vaihtuvat navigoinnin, mittatieteiden ja astronomian salaisuuksiin.

Ei uskoisi että siellä Toholammen ja Ylivieskan suunnassa, jossa nykyisin on vaan lippispäisiä maajusseja, ihmiskunnan korkeakulttuuri kerran otti ja ponkaisi. Mielenkiintoisin näistä 7000 vuoden takaisista on megaliittimaili. Brittiläiset tutkijat ovat päätelleet, että se on englantilainen maili kertaa 2.7272 tai vain pyöristäen 2.715. Megaliittimaili on siis nykymitoissa 4.368 km ja esim Stonehengen ja Silbury hillin välinen etäisyys on tarkat kuusi megaliittimailia. Vaan mikä tämä suhdeluku 2.715 oikein on? Se on puhtaasti astronominen määre:

Aurinkovuosi on 365.242 199 päivää
Kuuvuosi on 354.367 päivää
Näiden kahden välinen ero on 10.87519
Kuun kausi eli kuukausi on 29.53059 vrk ja nyt seuraa taikatemppu:
29,53059/10,87519 = 2.7154091 ts. sama kuin mailin ja megaliittimailin välinen ero.

Saman voi ajatella niinkinpäin että Maapallon halkaisija on 7920 mailia kun taas Kuun halkaisija on 792 megaliittimailia. Aika huimaa eikö?

brantbackeniBrantbackenin kastellistakin saa aurinkosuuntaukset paremmin esiin, kun vetää metsäkoneella parikytä kertaa päältä.


Pohjanmaan megaliittimailit

Megaliittimailia löytää toki Pohjanmaaltakin. Monien jätinkirkkojen etäisyydet on tehty tähän mittaan, esim Kukkolanvaaran Metelinkankaan ja Pukansuon kastellien väli on 4,368 km eli megaliittimaili. Samaa juttua kuin mitä on löydetty Britanniasta, löytää Pohjanmaaltakin yllättävän vaivattomasti. Tosin sillä varauksella että ajoituksesta näkee, että näitä mittoja on lähinnä opetettu eteläisimmille kansoille, joten polkua seuraamalla tajuaa, ettei tätä britteinsaarilla keksitty ole.

Mainitaan sekin, että vastaavasti paikkakunnan komein nähtävyys, Raahen Pattijoen Jätinkastellista on matkaa Kettukankaan mystiselle asuinsijalle tasan puolitoista megalittimailia. Tai siis teoriassa olisi, koska joku hyväkäs on vienyt kaivinkoneella puolet Kettukankaan kastellista mukanaan. Kokonaan tutkimaton – suorastaan neitseellinen – aihepiiri sen sijaan olisi tutkia itse kastellien kokoja megaliittijaardin valossa. Megaliittijaardin ja jaardin suhdehan on sama 2.715 eli sen mitta nykymitoilla on 0.829m.

Jos mittaisi kastellien seinämät ja vaikkapa kivisakasteina tunnetut röykkiöt, paljonko näitä mittoja voitaisiin rekunstroida? Ainakin Kansalaisen karttapaikan perusteella nämä kiviröykkiöt muuten tuntuvat menevän oudon suorissa linjoissa, ja vielä kummempaa, että joistakin kastellien porttiaukoista suuntaus tuntuisi olevan toiseen kastelliin – joka saattaa olla kilometrien päässä. Samaahan Britanniassakin on todettu, ei Stonehengekään mikään yksinäinen kummajainen ole, vaan isomman kokonaisuuden yksi osa.

kastelliUNESCO:n maailmanperintöluetteloon pyrkivät kastellit on muuten pirun hyviä makkaranpaistopaikkoja.

Yksin tässä on riittävä syy miksi jätinkirkkoja pitäisi tutkia intensiivisemmin. Niihin saattaa kätkeytyä – ja kätkeytyykin – kivinen koodi, jollaisesta emme ole olleet edes hämärällä hajulla. Ottaen huomioon megaliittisen ajanjakson, ei ole edes liioittelua puhua tieteiden alkukodista, sen syntysijasta, sen syvimmästä ytimestä ja sydämestä, josta kaikki on saanut alkunsa. Kaikki tämä on saattanut nähdä päivänvalonsa nimenomaan pohjoisella pohjanmaalla, sehän edustaa joka tapauksessa megaliittikulttuurin vanhempaa aikakautta. Oma veikkaukseni on, että Ridderstadin aurinkosuuntaus-havainnot ovat vasta alkusoittoa vielä syvemmille salaisuuksille, joita nuo kiviset monumentit kätkevät mittasuhteisiinsa.

Kuvista: Kyseisistä kastelleista oli isoa juttua 4/09 Tähdet&Avaruus-lehdessä otsakkeella ”Tässä metsässä on Suomen Stonehenge”.  Kuten kuvista ilmenee, ne ovat tuhottuja ja niistä ei tätä nykyä ole paljoakaan jäljellä.  Enemmän kuin todennäköistä, että seuraavan 10-15 vuoden päästä kaikki kastellit on tuhottu koneellisen metsänhoidon ja rakentamisen seurauksena. Olipa kerran korkeakulttuuri meilläkin.

Jukkis


Ps. megaliittikulttuuri jos kiinnostaa, niin suositaan kirjaa Cibolan seitsemän kaupunkia. Se lienee toistaiseksi ainoa joka sivuaa aihetta suomenkielellä.


Piilota kommentointilomake