Tässä olisi pitänyt syksyn aikana ilmestyä parikin Hermeetikkoa jota ei ole näkynyt eikä kuulunut. Olette varmaan aavistelleet että jotain on pahasti vinossa – niin onkin. Totuus on, että jonkinlaisessa konkassa ollaan, jonka syyt on hyvin moninaiset. Lehti vaan tuli jollain tapaa tiensä päähän, vaan ei hätää. Raunioista on nousemassa jotain uutta. Sinikivi.
Ensimmäisen Sinikiven kansiUusi lehti, uudet kujeet. Nyt irtoo femmalla entisen kympin sijasta, ja toimitus seuraavaksi arkipäiväksi.

Juttuhan on niin että kun sitä tajusi ettei tässä saada aikaan enää numeron numeroa, niin ei se silti poista sitä tosiasiaa, että jäin velkaa tilaajille. Pälkähti vaan päähän että velkansa voisi kuitata tekemällä toisen lehden, joka olisi sisällöllisesti täyttä rautaa, vaikka muuten onkin halpis. Sivumäärää on typistetty rajusti, kokoa pienennetty ja paperi oli halvinta. Viimeksimainitussa tuli ehkä nuukailtua vähän liikaakin, ja se tilanne korjataan. Aattelin että tätä uutta lehteä jolle annoin nimeksi Sinikivi, tehdään ainakin pari numeroa vielä. Ainakin niin kauan että velat on kuitattu, aika sitten näyttää mitä lukijakunta siitä ajattelee. Tuleehan tämä vähän shokkina.

En kuitenkaan ala haukkumaan tai vähättelemään tätä uutta hengentuotetta, olkoonkin että se on manan majoille menneen Hermeetikon halpa korvike. Samaa yritystä ja hengen paloa löytyy tästäkin, vaikkakin olosuhteiden pakosta tätä nyt joutuu tekeen halpojen resurssien mukaan. Jos sille saa kaikupohjaa lukijakunnan tasolta, sitä tehdään ainakin maailmanloppuun 2012. Mitä siitä eteenpäin, en tiedä.


On siinä etunsakin. Ensinnäkin hinta putosi rajusti eli sitä saa vitosella, joka muuten sisältää hinnassaan postikulut. Näin halvalle voi reteästi panna selkeät ilmestymisajat (jotka muuten on helmikuu ja huhtikuu, ja jos jatkossa löytyy niin elokuu, lokakuu ja joulukuu). Tällä puheella. Tämä tarkoittaa myös ns. täytejuttujen jäämistä kokonaan ulkopuolelle, ei enää mitään puolivillaista johon joutui edellisen kanssa sekaantumaan, että sai sivut jotensakin täyteen – ja harvoin edes deadlinen puitteissa.

Tasossa tosiaan löytyy, ja ekana siinä on V.Rintalan tutkielma kuinka Tampereen Pyhäjärven rannalla on ihan oikea muinainen aurinkotemppeli. Häh? Niin minäkin sanoin kun aiheesta ekan kerran kuulin. Juttu on muuten niin hieno, että sehän pannaan tänne nettisivuillekin jossain kohtaa, uskallan sanoa sen olevan todella mullistava havainto mitä tulee käräjäympyröihin.

Sitten on varpujen käytöstä eri maiden armeijoissa. Moniko tiesi että Patton voitti Africa Korpsin Tunisiassa tilaamalla Yhdysvalloista kuljetuskoneella varpuja vesilähteiden etsimiseen?  Tai että Vietkongin tunneleita aikanaan etsittiin varvuilla, kuin myös vietkongin ansarakenteita `boobie-trapseja´. Uskokaa tai älkää, mutta Afganistanissa etsitään vieläkin tienvarsipommeja varvuilla.

Sitten meillä on viimeisenä – vaan ei vähäisempänä – millaisia aarteita tiedetään suomen maaperään kätketyn. Asiantuntija Kesäläinen neuvoo mihin kohtaan kannattaa piippari tökätä, jos elo sossunluukulla ei enää naurata.
Pari muutakin juttua, mutta niistä joskus toiste toisessa yhteydessä.

Eli taso on entisenlaisensa mutta kun on uusi lehti ja uudet kujeet, sisältöä kuljetetaan suuntiin joita ei voinut Hermeetikon aikana kuljettaa. Meinaan myydä mainostilaakin joka vanhan lehden kohdalla olisi ollut pyhäinhäväistys. En meinaan viitti toista kertaa joutua tyhmänylpeyteni takia taloudelliseen kurimukseen.

seppukun Jouduin vähän funtsaan korvatako tilaajille puuttuvat lehdet kokonaan uudella lehdellä, vai pyytää samurai-kaveria tekeen perinteinen seppuku. 

Piilota kommentointilomake