11:11

Tämä pienimuotoinen pakina kertoo varsin eriskummallisesta neuroosista, jossa numerot alkaavat jahtaamaan ihmistä. Siitä kärsii aina väliin joku, ja kuvaillaan nyt ilmiötä, jonka uhriksi voi joutua kuka tahansa milloin tahansa. Kyse on 11:11 ilmiöstä.

15:15

11-11_DigitalClockHyppään lahjomattomaan autooni, kiinnitän turvavyön ja hetkeä ennen kuin käännän virta-avainta, katse osuu kojelaudassa olevaan digitaalikelloon. Siinä lukee 14:14. Kun olen hoitanut asiani, kurvaan takaisin parkkiruutuuni, sammutan moottorin ja samalla kun olen irrottamassa turvavyötä, silmä osuu jälleen samaan kelloon. Siinä lukee 15:15. Itse asiassa nämä ilmiöt alkavat toistua toistumistaan; herään jostain syystä keskellä yötä, ja katson kelloa; 03.03. Jotenkin alkaa tulla tunne että aina kun katsoo kelloa, se on 16:16 tai 3:33, vaihtoehtoisesti 5:55 tai 11:11. Lisäksi kyse on puhtaasta sattumasta, kun kännykkä soi ja otan sen käteeni, ehdin katsoa sen kelloa joka ilmoittaa kellon olevan 19:19. Katson televisiota uutisia odotellen ja lintsaan otsikot teksti-tv:stä jolloin kellonaika ilmestyy kuvaruutuun: 20:20. Pian alkaa suorastaan pelätä kellon katsomista, sillä nämä numerot alkavat jo vainota. Väliin tulee kerättyä rohkeutensa ja sivusilmällä vilkaista aikaa, ja sydän jättää lyönnin väliin kun kellonaika onkin 13:13. Pelottavaa.

14:14

Vaan ilmiölle on oltava selitys. Ilmiö tunnetaankin 11:11 –ilmiönä, ja sitä on raportoitu ihmisillä joilla on stressaava työ tai elämänvaihe. Erityisesti tämä tuntuisi olevan pörssimeklarien ammattineuroosi, heillähän on erittäin stressaavat olosuhteet, jossa minuutinkin viivyttely voi maksaa tuhansia. Kun ihminen stressaa itseään riittävästi ajan kanssa, alkaa kello saada symbolisia merkityksiä. Näissä ammateissa kello on tietenkin tyrannian symboli, koska se kontrolloi täydellisesti omaa ajankäyttöä, ja kellotaulun ja ihmisen välille alkaa muodostua mystinen side, jota ulkopuoliset eivät voi enää ymmärtää. Näin varmasti onkin, sillä 11:11 –ilmiö on selvä neuroosi, ja neuroosien takana ovat aina ahdistukset ja ahdistus on sama kuin stressi. Kyse on siis stressioireesta. Tietenkään kukaan meistä ei voi kulkea elämänsä läpi stressittömästi, mutta onkin mielenkiintoista havaita, että ilmiö on loppunut samalla kun neuroosin voimakin katoaa. Näin ainakin nettisaittien mukaan.

13:13

Tietenkään kaikkea ei voi selittää näin freudilaisittain. En myönnä itselläni olevan mitenkään erityisen vaikea elämäntilanne, ja vielä vähemmän mitään mistä pitäisi olla huolissaan. On oltava jokin toinenkin selitys. Meillä kaikilla on omat päivärytmimme. Jos poistumme työpaikalla iltapäivän kahvitauolta, se tapahtuu työaikalain tuntien, enemmän kuin todenäköisesti klo 14:14. Jos menemme aamuseitsemään töihin, on luultavaa että nousemme ylös noin 5:55. Töistä pääsemme kotipihaan 16:16 tai jos olemme töissä viiteen asti, on kello ilmeisemmin 17:17. Ilmiölle on tätä kautta myös looginen selitys, joka selittyy luonnollisella päivärytmillämme. Jos koukkaamme Prisman kautta, pääsemme kotipihaan 18:18.Nämä ovat meille kaikille jokapäiväinen juttu jota tavallisesti emme edes huomaa. Toisaalta, jos päivärytmimme yhdistyy jollain lailla ahdistukseen joka liittyy ajankäyttöön, ilmiön pitäisi kaiken järjen mukaan alkaa vainoamaan. Sitten kun siihen kiinnittää erikseen huomionsa, ilmiöstä saattaa tulla hyvinkin kiusallinen.

12:12

Kun ilmiötä alkaa seuraamaan, seuraa jotakin metkaa. Sisäisen kellomme vaikutus. Totuus on, että ihminen osaa arvioida ajankulun minuutin tarkkuudella halutessaan, jopa ilman minkäänlaisia kelloja. Meillä kaikilla on sisäsyntyinen kellomme, ja taito on kaikilla, kenellä enemmän tai vähemmän piilevänä. Se koostuu monista alitajuisista signaaleista, jotka tavallisemmin liittyvät luonnonvalon määrään, sydänyön pimeyden syvyyteen tai valon tullessa tietystä kulmasta. Ihminen osaa tiedostamatta lukea kellonaikoja Auringon liikkeistä, vaikka tätä ei avoimesti tiedostakaan. Kun ja jos alkaa pelkäämään 11:11 –ilmiötä, sisäinen kello manipuloituu kiinnittymään nimenomaan näihin aikoihin. Alitajunnan ohjaamina katsomme kelloa juuri silloin, kun ei pitäisi, ja näin vahvistamme ilmiötä. Se että tuttavamme soittaa meille juuri eikä melkein 19:19, lisää uskoamme näiden numeromme kohtalonvoimaan.

11:11

Mikäli tosissaan uskoo että kyse ei ole sattumasta, vaan itse numerologian jumala haluaa viestittää jotakin, voi asian oikeastikin tutkia. Ei muuta kuin kynä ja lehtiö taskuun ja merkitsee kaikki kellonajat aina ylös, kun kelloa katsoo. Mikäli 11:11 –ilmiötä esiintyy poikkeuksellisen paljon, kannattaa ilmiötä tutkia enemmän. Mikäli taas se on yhtä yleinen kuin muutkin kellonajat joita vilkuilee, asialle löytyy luonnollinen selitys: vain näihin kellonlyömiin kiinnittää erikseen huomiota.
Joka tapauksessa kun ilmiö alkaa lähestyä kiusan rajaa, kannattaa ilmiöstä hankkiutua kokonaan eroon. Eräs tärkeä pointti on ymmärtää, että moista ilmiötä ei voi olla ilman digitaalikellojen aikakautta. Kannattaa vaihtaa kellot perinteisiin viisarimallisiin, niin ilmiö ei voi enää kiusata. Tietysti ilmiö jatkuu jonkinverran koska ympäröivät elektroniset laitteet omaavat aina digitaalikellon.

10:10

Ps. Kirjoitin tämän artikkelin käyttäen pohjana ajatusta, että 11:11 –ilmiössä on kyse vain yhdestä neuroosin muodosta, mutta ilmiötä ei ole oikeasti olemassa. Kännykkä soi kesken kirjoituspuuhani, ja vastatessani siihen katsoin käpälän digitaalista kelloa; siinä luki 10:10. Mitä tässä nyt pitäisi ajatella?


Piilota kommentointilomake