Lento MH17 tunnetusti putosi Ukrainaan ilmeisen väkivallanteon seurauksena 17. heinäkuuta kuluvaa vuotta 2014. Koneen maahansyöksyssä kuoli 283 matkustajaa ja 15 miehistön jäsentä. Sitä ei kukaan kiistä, etteikö kuolintapa olisi ollut karmea. Ottaen huomioon millainen pettymys hollantilaistutkimuksen alustava raportti oli, aloin haeskelemaan mitä rungonpalasista tiedetään tavallisen nettikansan keskuudessa. Tahdonkin kuluttaa muutaman sanasen mitä eri keskusteluissa on tullut ilmi, ja millaisiin näkökulmiin on päädytty kun olen läpikäynyt useita fundeerauksia erikielisillä saiteilla. Tämä on vain karkea yhteenveto eri ihmisten mielipiteistä, enkä sen vuoksi esittele mitään lähteitä tai linkkejä sen kummemmin.

 

Rungon vauriot

Löydettyjen koneenpalasten ja niistä tehtyjen kuva-analyysien perusteella, on ilmeistä että kone on hajonnut ilmassa. Kymmenen kilometrin korkeudessa oleva paineistettu konehan on kuin ilmapallo jota tökätään neulalla, ja hajoamista kiihdyttää äkillinen putoaminen, joka rasittaa koneen runkoa.

 

MH17 palaset

Turmakoneen palaset rekunsroituna. Palaset putosivat laajalle alueelle joka ilmentää että se on hajonnut ilmassa

 

Selviä osumajälkiä on ohjaamon vasemmalla puolella, että myös ohjaamon katossa. Pidetään melko selviönä että kappaleet jotka ovat ohjaamoon osuneet, ovat myös lävistäneet ohjaamon, ja siksi on myös ulostulojälkiä vastaisessa kohdassa kuin sisääntulossakin. Toiset ulkopuolisen esineen aiheuttamat jäljet ovat koneen vasemmassa siivessä kuin myös ilmeisesti sen alla olevassa moottorissa. Siivessä oleva jälki on samalla korkeudella kuin koneen ohjaamon tuulilasi, joten tällä jäljellä on nähty selkeä yhteys ohjaamonkin tapahtumiin. Loput koneesta näyttäisi olevan pinnaltaan ehjää, joten osumat ovat selvästi keskittyneet ohjaamon kohdalle.

ohjaamo

siipi

 

Lähes kaikki osumajäljet rajoiittuvat koneen ohjaamoon ainoana poiikkeuksena vasemman siiven raapale.

 

osumakulma

 

Jäljet vasemmassa siiivessä ovat yhteneväisessä linjassa ohjaamon vasemman puolen reikien kanssa. Tämä on antanut syyn epäillä josko ohjus olisi räjähtänyt vasemman siiven takana ja ampunut sirpaleita ohjaamoon saakka. Sitä vastaan sotii että koneen vasen keskiosa on kuitenkin tiettävästi vailla jälkiä.

 

BUK-ohjus -teoria

 

Vallitseva länsimaissa yleisesti hyväksytty teoria lähtee separatistien ampumasta BUK-ohjuksesta. Yksistään konteksti eli ajatus siitä, että separatisteilla olisi ylipäätään ollut kyseinen ohjus, on kiistanalainen. Sillä kaikki todisteet ohjuksen olemassaolon puolesta ovat väärennöksiä. Toinen yleisesti kiistetty ajatus on heidän taitonsa käyttää kyseistä ohjusta ja vieläpä sekin, että pelkällä lavetilla ampuminen ilman tukevaa tutkajärjestelmää, olisi ampujan pitänyt olla todellinen tuhattaituri. Tilalle onkin tarjottu salaliittoteoriaa Venäjältä saapuneesta BUK-patterista joka sekin on jäänyt todisteiden puolesta hypoteesin tasolle.

On olemassa toinenkin BUK-ohjus –teoria, jota länsimaisessa mediassa ei ole käsitelty ollenkaan edes hypoteettisena mahdollisuutena. Sen mukaan Ukrainalaisilla – eli Kiovan joukoilla – oli seudulla 27 kpl Buk-lavetteja ja putoamishetkellä niiden tutkajärjestelmä aktivoitui. Luultavaa kuitenkin että koko BUK-teoria on kuollut ankka, epäillään sitten kumpaa puolta tahansa.

 

BUK-ohjus –teorian heikkous on ohjuksen voimakkuudessa. Käytännössä se on 70kg painoinen räjähde, joka silppuaa kaiken 40m säteellä, ja osuessaan olisi jo sirpaleidensa puolesta tehnyt koko koneen etuosasta emmental-juustoa. Ohjaamossa nähdyt jäljet ilmentävät kuitenkin pienemmän räjähteen olemassaoloa. Sen lisäksi – kuten asiantuntijat ovat sanoneet – räjähdysalueella on myös valtava kuumuus, jopa niin suuri että koneen olisi pitänyt käytännössä syttyä palamaan, ja tulla alas liekkimerenä, mutta palovaikutuksista ei ole minkäänlaista jälkeä.

Kolmas ongelma liittyy matkustajakoneen saapumisuuntaan ja oletettuun BUK-lavetin sijaintiin. Käytännössä ohjus ammuttiin koneen oikealta puolen, kun taas jäljet ovat kaikki koneen vasemmalla puolen. Päinvastoin kuin pitäisi.

 

Ilmasta-ilmaan –ohjus ?

 

Venäjän puolustusministeriön tutkadatan mukaan matkustajakonetta seurasi joko yksi tai kaksi ukrainalaista SU-25 –hävittäjää. Suhoi Su-25 aseistuksena on keulassa kaksiputkinen 30 mm konetykki, jonka tulinopeus on 3 000 laukausta/min. Suhoin normaali käyttökorkeus on 7500 metriä, mutta se nousee tarvittaessa 14 600m lakikorkeuteen, mikäli aseistuksena on yksinomaan em. tykki. Koneen nopeus 970 km/h ei ole ylivoimainen matkustajakoneen kintereillä pysymiseen.

Ottaen huomioon osumajälkien minimaalisen alueen, on ehdotettu pienempää ilmasta-ilmaan –ohjusta. Tällöin ongelmaksi on jäänyt raapale siivessä, koska se ei kulje räjäjdyssuunnan mukaisesti. Se on yritetty selittää sillä, että ohjaamon vasemmasta seinästä on irronnut räjähdyksessä palanen, joka on repinyt siipeen näkyvän jäljen. Pienempi räjähde on kuitenkin huomattavasti perustellumpi kuin isohko BUK-ohjuksen tekemä täystuho.

 

Konetykki –teoria

Perustelluin näkökulmista on ollut Suhoin ampuma konetykin sarja. Teoria lähtee siitä, että Suhoi-25 olisi väijynyt matkustajakoneen vasemman siiven takana ja avannut tulen kohti ohjaamoa. Ilmeisenä tarkoituksenaan osua koneen lentäjiin. Ammuksien lentorata olisi viistänyt myös siipeä, ja tikannut ohjaamon vasemman seinämän täyteen reikiä. Ohjaamon paineistus olisi tässä kohtaa pettänyt, ja matkustajakone muutenkin alkanut menettämään korkeutta nokan painuessa alaspäin. Tästä johtuen viimeinen sarja on ammuttu ohjaamon katon lävitse, lävistäen koneen lentäjän ja ammuksien tullessa ulos ohjaamon tuulilasin kehyksistä. Arvattavasti koko matkustamo on tässä kohtaa kirkunut kauhusta. Sitten kone olisi pudonnut jo näkyvästi, Suhoi –hävittäjä paennut paikalta ja itse matkustajakone alkanut hajota liian jyrkän putoamiskulman vuoksi. Muutama tunti tapahtuman jälkeen alkoikin sitten separatistien syytteleminen.

suhoi

 

Joskus yksinkertaisin selitys on paras. Ukrainalainen SU-25 tulittaa koneen ohjaamoa 30mm konetykillä ja yksi ammuksista osuu siiven yläosaan.

 

Keskustelu aiheesta käy vilkkaana, sillä konetykin ammukset muistuttavat – materiaalista riippuen – sirpaleiden jälkiä, joka jättää tilaa spekuloinneille. Toisaalta myös päinvastoin. Toisaalta on myönnettävä että valtaosa osumista on pyöreitä, osa jopa selviä luodinreikiä. Tähän tulokseen tulivat myös ensimmäisten joukossa paikalle saapunut etyj-tarkkailija, kuin myös myöhemmät vakavastiotettavat ilmailualan asiantuntijat. Asia voidaan tietenkin ratkaista sekä lentäjän ruumiinavauksen perusteella että myös ballistisin että metallurgisin tutkimuksin. Valitettavasti alustava raportti jätti nämä vastaamatta, vaikka jo tietäneekin totuuden, ja selvästi välttää kysymystä sirpale vai ammus. Kysymyksiä on toki muitakin avoimena, itse asiassa lukuisia, ja tiettävästi niihin ei ole haluttukaan vastata. Niinhän sitä sanotaan että maailmassa tehdään kahdenlaisia tutkimuksia, niitä joissa selvitetään ja niitä joissa peitellään.

mh17 bullet holes

Lähikuva ohjaamon seinämästä jossa kuvan vasemmalla laidalla erottuu ilmiselvä pyöreä ammuksen tekemä reikä

 

Minulla olisi paljonkin sanottavaa asian moraalisesta puolesta, mutta antaa nyt kerrankin faktojen puhua ilman erillistä alleviivaamista. Faktat kun tunnetusti eivät edusta minkäänsorttista propagandaa, ja ovat yksinomaan hyväksyttävissä tai kumottavissa. Samassa yhteydessä laajemmat poliittiset tarkoitusperät, tapahuman ympärillä kieppuneet väittämät, teon motiivit ym voidaan jättää myöhemmäksi, kuin myös kritiikki hollantilaistutkijoiden puolueettomuudesta ja itse tutkimuksen läpinäkyvyydestä tai sen puutteesta. Asian taustalla on suurvaltapoliittisia intressejä ja joskus ne vaativat että totuus uhrien kohtalosta joudutaan myymään laajempien poliittisten päämäärien saavuttamiseksi.

 

Piilota kommentointilomake