Se että olen edes hetkellisesti innostunut juoksemaan pitkin pöpelikköjä, ei voi olla paha asia. Piti siis käydä bongaamassa yksi jalkakivi jonka tiesin sijaitsevan pienellä Ruutanajärvellä. Nimestään huolimatta paikalla ei ole mitään tekoa itse Ruutanan kanssa vaan se on kaueampana Jyväskylän suunnassa. Ajetaan Talviaisen kylän läpi kohti Ristijärveä ja jossain kohtaa käännytään vasemmalle. Kun tulee järvi ja uimarantaisen näköinen paikka, ollaan perillä.

 

Eikä se sitten vaikea ollutkaan löytää. Ihan tien vieressähän se. Vinkin sain geokätköilijöiden sivuilta ja parin metrin päässä kai sellainenkin olisi. Minua kiinnosti kivi. Vaikka paikallepääsy oli helppoa kuin heinänteko, valokuvan ottaminen sitäkin haastavampaa. Selvästi se oli nostettu kahden irtokiven päälle – ei kolmen kuten yleensä - joten se ns. lepäsi etutassuillaan. Ainoa kohta josta olisi saanut säällisen kuvan, siihen oli sitten männyn- tai kuusennäre tehnyt pesänsä.

ruutanan jalkakivi 1

Komea jalkakivihän se mutta vaikeasti kuvattavissa

 

Ihan vieressä oli tälläinen lepuuasennossa. Ei ole kyllä luonnontekosia mutta voi olla jokin modernin ajan kilometripylväskin. Tuntuis kyllä olosuhteet huomioiden että  voi olla myös  ajalta ennen kristinuskoa. Voi olla jokin muinaisaikainen pöytäkin jonka päällä on parkittu kaiken maailman nahkaa siihen tahtiin että  kivestä on tullut sileä.  Voi olla kaatunut menhir  -kivikin.

 

ruutanan menhir 3

Menhir, kilometripylvään jäänne vai isännän rajakivi -kuka sen tietäis?

 

Toinen jalkakivi löytyi vähän matkan päästä ja sitten vielä kolmaskin. Eivät kovinkaan kaksisen näköisiä mutta säälistä nyt otin tämän kuvan. Loput jätän tässänäyttämättä. menee vähän keräilymerkkien puolelle.

 

jalkakivi 2

Jalkakivet on aikas tyypillinen epävirallinen muinaismuisto

 

Sitten jostain mystisestä syystä aloin kävellä metsän sisään, ja vastaan tuli töyräskivi. Polttaa…polttaa.

 

toyraskivi 4

Valokuvat ei oikein ikinä annan näille oikeutta. Huomaatte että kun ottaa poliisilaitoksenkin suosiman etu-ja sivukuva, ei niitä  samoiksi edes  tunnistaisi.

 

Seuraavana pyramidikivi jonka teräväkärkisyydelle ja kolmiomaiselle habitukselle tämä kuva ei tee ollenkaan oikeutta.

pyramidikivi

Pyramidikiviä esiintyy muinaispaikkojen yhteydessä varsin useinkin, mutta ne lienevät  myös vaikeimmin kartoitettava megaliittityyppi

 

Sitten, ei pöytäkivi vaan kivipöytä. Näköalat oli huimat ja koko alueelta kyllä näki niin pitkälle kun vaan maailmaa piisaa.

kivipoyta

Pöytäkiviä olen tavallisimmin tavannut jätinkirkkojen yhteydessä mutta poikkeus näemmä vahvistaa säännön

 

Täytyy sanoa että se mikä paikassa kiehtoi ja loi jännitystä, oli se alitajuinen vaisto että täällä on jokin ikään kuin väärin. Väistämättä tuli mieleen että tämä on jonkinsortin kulttipaikka. Jotenkin kaikki kivet olivat aina jonkinmuotoisia, ne olivat vähän kuin peräkkäin tai sitten puolikaaressa. Huomiota kiinnitti myös että kaikki kivet olivat jotenkin epäluonnollisessa asennossa. Paikan mystisyyttä lisäsi että yllättäen puusta lähti iso lintu siivet havisten ja ehdin sekunnin ajatella että taisin herättää pöllön, mutta ihan selvä maakotkahan se oli. Täällä ei taida olla paljoa ihmisiä häiritsemässä?

maisema 1

Joku menhir -tyyppinen kivihän se siinä

 

Kivetkin oli kaikki vähän sillain pystykivimäisiä menhir-tyyppisiä. Osa vaatimattomia mutta niiden muotokin oli sellainen ettei sitä oikein osaa selittää.Koko paikassa oli ihan selvästi jotain pielessä jos sitä aattelee pelkkänä mettänä. Maaperä oli jotenkin liian tasainen,kivet epäluonnollisesti ja sillain kummallisesti niinku aseteltu peräkkäin. Ei tälläistä  oikein osaa selittää.

maisema 2

Kun jokin maisemassa kiusaa...

 

Kapusin sitten vasemmalla olevan harjanteen päälle ja vanha tuttu hattukivihän se siinä tuli vastaan. Tämä on sitten satavarmuudella ihmistekosia.

hattukivi

Hattukivet ovat irtokiviä jotka on nostettu maakiven päälle. Varsinkin saamelaisten seitakivien yhteydessä  nämä on tyypillisiä

 

Täällä tuli taas se ihmeellinen tunne, että kaikki ei ole kohdallaan. Jotenkin jättimäiset maakivetkin tuntuivat muodostavan ympyrän kuin stonehengessä ikään. Ei se kuitenkaan ympyrä ollut vaan jonkinlainen ihmeellinen spiraali jonka muodon olis voinut saada selville jos olis piirtänyt ne paperille kartaksi.

kivi maisema

Maakivet ja irtokivet muodostaa ikään kuin jättimäisen ympyrän jonka keskelle jäi iso litteä  maakivi. Jos tälläisistä alitajuisista havainnoista saa näissä paikoissa outoja fiboja, niin ei sitten missään.

 

Erikoisin oli itse järvi sillä harvoin – oikeastaan koskaan –näe kirkasvetistä järveä jonka pohjan erottaa selvästi usean metrin syvyyteen. Tästä päättelin että jollain tavalla olen törmännyt metsälappalaisten pitkäikäiseen uhripaikkaan ja tämä pikkujärvi on jonkinlainen saivo - paikka jonka pohjassa asuu maanalaisten väkeä. mutta jos muutkin joskus tänne eksytte, niin varmaankin vaistoatte saman.

ja kuten aina näissä käy. Viimein tämäkin paikka on kristillistetty – kuten kuiva oksa kertoo – ja paikka sittemmin hylätty. Eikä sitä taida kukaan tietääkään.

kristinusko

Paikka on wirallisesti kristillistetty. Amen.

Ihan loppusanoiksi että nämä on muinaiskohteita. mutta ne on silti kaiken kartoituksen ulkopuolella. Niistä vaistoaa sitä "jotain" mutta konkreettisten löytöjen puutteessa näitä ei mihinkään luokitella. Toisaalta,  olen kenties sitä mieltä  että se ensimmäinen jalkakivi vielä saattoi olla kalliomaalauskultturin tekosia siinä järven rannalla, mutta loput on jotenkin epäilyttävän saamelaistyyppisiä joka viittaa enemmän myöhemmän ajan metsälappalaisiin. Joka tarkoittaa sitäkin että metallinpaljastin saattaisi jotakin kertoa, mutta aika näyttää. ja mistä sen loppujen lopuksi tietää mitä kaikkea näissä metsissä  oikein piileksii. Nehän on isoja erämaita joissa kaikissa  paikoissa ei välttämättä ole ihmisjalka edes käynyt tuhansiin vuosiin

Jukkis the eränkävijä  (autolta 600m)

Piilota kommentointilomake