Tämän asian esitteleminen on aina jotenkin jäänyt puolitiehen, joten aattelin että nyt voisi esitellä edes jotenkuten mistä tässä kuppikarttateoriassa on kysymys. Kuppikivet ja –kalliot ovat rautakaudella kiveen tehtyjä pieniä koloja, joiden merkitystä ei tunneta. Hämmästyttävää kyllä, vaikka ne ovat keskeisiä ja näkyviä muinaiskohteita, ei niitä ole Suomessa tutkittu ensinkään. Tiettävästi ainoa tutkimus on kotimaan kuppikivistä on tehty virolaisen tutkijan Anders Tvaurin toimesta joka on oikonut monia niihin liittyviä myyttejä.

 

Koska aihepiiri on neitseellistä kun mikä, kiinnostuin aikanaan aiheesta itsekin. Ensimmäinen oivallus oli, että voisivatko nuo kivissä olevat kuppimaiset syvennykset olla jonkinlaista koodia – muinaista kirjoitusta. Sehän se vasta pommi olisikin kun yllättäen rautakaudella olisi kirjoitustaito joka edelleen olisi tulkittavissa. Tiedä mitä kaikkia sanomia se sisältäisi. Lähdin siitä että monet kupit tuntuivat muodostavan geometriselta vaikuttavia kuvioita ja jokainen voisi olla oma aakkosensa. Aikaa myöten tuli selväksi että teoria ei kanna. Joissakin kivissä tuntuivat kupit menevän mielivaltaisesti vailla säännöllisyyttä ja toisissa oli liian paljon peräkkäin samoja merkkejä. Vaikea kuvitella sanaa jossa menisi vaikka neljä samaa konsonanttia tai vokaalia peräkkäin. Kaikessa hiljaisuudessa luovuin näkökulmasta.

 

Jotakin kuitenkin jäi tästä käteen. Taisin olla ensimmäinen kuppikivitutkija joka ikinä oli keskittynyt kuppikivien sijaintien, kuppimäärien ym sijasta puhtaasti kuppien keskinäisiin asetteluihin kivellä tai kalliossa. Se johti ajan kanssa kasvavaan havaintoon, että kupeissa olevat aukot, kiemuraiset reitit ym tuntuivat lähes poikkeuksetta vastaavan alueen topografiaa järvenrantoineen ja muinaisine maanteineen. Ne olivat karttoja, mutta mitä karttoja? Loogisesti päätellen ne kuvastavat joitakin tiettyjä kohtia maaperässä ja silloin syntyi ajatus kuppikunnista.

rapolan kuppikunta

Esimerkki miten kuppikivet voivat olla karttoja. Rapolan Hirvikallion kuppikivi siirrettynä topografikartalle

 

Kyseessä täytyy olla liuta muinaisia asuinsijoja. Taloja, jotka ovat saman suvun hallussa. Asiaa voisi verrata vaikkapa karttaan johon ei ole merkitty ensimmäistäkään maastonmuotoa saati maantietä tai jokea, järveä jne vaan yksinomaan asuintaloja. Pelkkiä asuintaloja. Nyt aletaan olla lähellä kuppikiven ideaa. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä, vaan karttaan on merkitty vain ne talot, joiden haltijoilla on omat sukunimensä. Talot joiden isäntä on niemisiä on merkitty karttaan. On valmistettu toinenkin kartta johon on merkitty kaikki ne talot joissa virtaset asuu jne. Nyt jos tämän oivaltaa, oivaltaa myös kuppikarttojen syvemmän merkityksen.

retulansaari

Retulansaaren kuppikiven kupit siirrettynä topografikartalle. Kuppimuodot tuntuvat noudattavan tielinjaa.

 

Kartan haltija on suvun päämies jonka pihamaalla kivi on seistä jököttänyt. Jokaisella hänen sukulaisellaan on oma kuppinsa joka samalla ilmentää myös omistusoikeutta. Tästä voikin päätellä että jos yhden tuollaisen savun asukasmäärä on tietty määrä – vaikkapa 5-12 henkeä, voidaan kuppikivien osalta suorittaa myös rautakautista väestönlaskentaa. Siis ainakin peltoviljelijöiden osalta

lempaala kupit pieni

Lenpäälässä on kaksi kuppikiveä, tai oikeastaan kolme josta kolmas omaa vain yhden kupin, mutta nämä kaksi aseteltuna kartalle ilmentää että Lempäälää on rautakaudella asuttanut kaksi kantasukua.

Erikoista että sinisten pisteiden alla on oikeasti ollut rautakautisia talonpohjia.

 

Kävin myös Pälkäneellä katsomassa sen kahta tunnettua kuppikiveä ja Äimälän kiven muodot olivat sen verran pitkulaisia, että niitä ei ollut vaikea asettaa kartalle.

palkane kupit

Pälkäneellä oli toki toinenkin kuppikivi Lassilan puolella jota aikani haeskelin, kunnes se löytyi yhden maatalon pihasta. Sen muoto oli kimpalemaisempi ja sijoittelu karttaan huomattavasti tulkinnallisempaa. Mikäli kuppikiven ajattelee olevan yksi kupeista - suvun päämiehen asuintaloa - niin silloin kuppikartan voi sijoittaa Äimälän niemelle seuraten vanhoja tieuria.

palkane1 kupit

Pälkäneen toinen kuppikivi ja sen kupit maastoon aseteltuna. Onko jokaisen alla rautakautisen rakennuksen pohjia, olisi hyvä tietää.

 

Otetaan tähän vielä muutama vähän eksoottisempikin esimerkki. Toinen on Kokemäellä sijaitseva kuppikallio jossa kuppeja sitten piisaakin ja sitten toisena Leikkimäen kuppikallio. Kun näiden muodot tutkii ja koettaa asetella ne kartalle, huomaa että ne istuvat oivallisesti kokemäenjoen muotoihin. Seutuhan on sama josta on kuiskittu Teljän muinaiskaupunkina, ja kuppien määrästä päätellen, rautakaudella siinä on tosiaan ollut asutustihentymä jonka kohdalla voi jo puhua muinaiskaupungista. Myös Hämeenlinnassa muuten on kuppikivi jossa on yli sata kuppia, ja vaikka sen asettelu kartalle onkin ollut haasteelllista, se ilmentää että maassamme on ollut kaupunkimaisia kokonaisuuksia jo 500-600 -luvuilla.

telja kupitKokemäen kupit piirrettynä kartalle. Kuppien väliset aukot tuntuvat istuvan hyvin joen kiemuraisiin muotoihin.

 

Viimeisin vaan ei vähäisin on muutama kuukausi sitten löytynyt Helsingin Korkeasaaren kuppikivi. Sehän on muotona varsin erikoinen koska sen keskellä on yksi kuppi ja loput kupit tuntuvat etenevän kiven reunoja pitkin. Karttaan verraten kuvio on ilmiselvä. Keskellä oleva kuppi symboloi korkeasaarta itseään ja sen ympärillä oleva tyhjiö merta.

korkeasaaren kuppikivi pieni

Mikäli tätä pitää lähtökohtana niin silloin kun yksi kupeista on asemoitu karttaan, voidaan saada esiin loppujenkin kuppien sijainti kartalla. Mikä sinänsä todistaa että jos ja kun karttateoria pitää vettä loppuun saakka, on ennen Helsinkiä sen alla ollut vieläkin varhaisempi Helsinki. Sellainen tuntematon Helsinki jonka olemassaolosta ei kukaan tiedä, mutta se on voinut olla olemassa jo 200-300 jkr aikana. Paikka on sittemmin hylätty 400-luvulla ja asutus on siellä alkanut uudelleen vasta keskiajan puolella, kunnes 1500-luvulla Kustaa Vaasa antoi kylälle nimen. Ihmiset - vaikka väliä on yli tuhat vuotta - tuntuvat löytävän samat paikat aina uudelleen.

korkeasaaren kuppikartta 2

Tältä näyttää nykyhelsingin alla ollut muinaishelsinki jonka olemassaolosta ei ole muuta todistetta kuin korkeasaaren kivi.

 

Yhteenvetona voi sanoa että kaikki kuppikivet jonne olen eksynyt, karttateoria tuntuisi pitävän vettä. Valitettavasti, vaikka aihe on kiintoisa kuin mikä, sitä ei voi koskaan absoluuttisesti todistaa. Osittain siksi että kuppikivet on aikanaan tehty tieten peltojen viereen, ja peltomuokkausten, laajentumisen yhteydessä niitä on siirrelty. Mikäli kuppikiven karttapohjoinen on käännetty vaikkapa 90 astetta, on sen rekunstoiminen karttapohjaan aina subjektiivista toimintaa. Silt kehtaan väittää että taidan olla muinaistutkimuksen tällä saralla pidemmällä kuin kukaan toinen on ikinä päässyt. 

Jukkis

Piilota kommentointilomake