Vasta nyt pääsemme käsiksi niihin aihepiireihin joita kirjani Vaiettu Muinaisuus käsittelee. Kyse on todellakin vaietusta, sillä kun puhutaan maamme asutushistorian alkuhetkistä, siihen sisältyy monia tabuja ja suoranaisen kiellettyjäkin aihepiirejä. Mutta minäkös nyt sellaisesta viis veisaan.

Ironisintahan tiedoissamme asutushistoriassa on, että mitä pohjoisemmas mennään, sen enemmän näyttää siltä, että asutushistoria on käynnistynyt siitä suunnasta, vaikka kaiken logiikan mukaan asian pitäisi olla päinvastoin – asutuksen olisi kuulunut levitä etelästä pohjoiseen.

Varhaisin – joskin spekulatiivinen – asutushistoria liittyy Susiluolaan jossa neanderthalit olisivat pitäneet jöötä jo viimeisimmän interstadiaalin eli lämpöjakson aikana 30 000 vuotta sitten. Eli ennen viimeisintä kylmää kautta – nuorempaa Dryas-kautta – jota virheellisesti luullaan jääkaudeksi, vaikka kyse on tuskin muusta ollut kuin tundramaisemasta, joka on kesäisin omannut jotakin kituliasta elämää.
lapin Neanderdhalit
Vaiettu muinaisuus -teos on ensimmäinen joka käsittelee asustiko lapissa historiansa viimeisin neanderdhalin ihminen.  Kirjan kuvitusta.

Susiluola on valitettavasti kielletty aihepiiri, ja sen pelkkä mainitseminen tuntuu saavan erinäiset muinaistutkijat kiukun partaalle. Vaikka luolasta onkin löydetty alkeellisia työkaluja sekä dokumentoimattomia jälkiä poltetusta nuotiosta, on emotionaalinen muutosvastarinta silti tiukassa. Itse en osaa ottaa tähän kantaa, koska en ole pätevä puhumaan paleo-ajan työkaluista, mutta epäilen ovatko nämä vastarannan kiisket yhtään sen pätevämpiä.

Sen sijaan ollaan varmemmalla pohjalla kun puhutaan ensimmäisestä asutuskulttuurista joka on vaikuttanut jäämeren rantamilla jo 12 000 vuotta sitten. Se on nimeltään Komsan kulttuuri. Sen olemassaolo on tiedetty aina, ja aikanaan sen pohjalta kehitettiin ns. talvehtimisteoria, jonka mukaan varhaiset saamelaiset olisivat asustaneet jääkauden ajan eräänlaisessa lämpötaskussa Jäämeren rantamilla. Teoriasta on sittemmin luovuttu, koska saamelaisten varhaishistoria tunnetaan genetiikan kautta, mutta se jättää silti kysymyksen, keitä olivat komsan kulttuurin asukit?

Näyttää edelleen siltä että he eivät ole tulleet erityisesti mistään, vaan olleet siellä aina. Mitään orgaanista heiltä ei ole löytynyt joten alkukotia ei voi selvittää, mutta kivisiä työkaluja kylläkin. Erikoisintahan niissä on, että ne ovat identtisen näköisiä neanderthalin ihmisen kanssa, ja sen perusteella on vakavasti kysyttävä, asustiko lapissa neanderthal vielä kymmenen tuhatta vuotta sitten? Valitettavasti keskustelu sellaisesta jää laihaksi löytöpuutteiden vuoksi, mutta ajatusta voi silti tukea kontekstin kautta. Virallisesti viimeisin neanderthalin ihminen kuoli Portugalissa 30 000 vuotta sitten, mutta sittemmin on löydetty Venäjältä jäänteitä neanderthaleista, joka nuorentaa tuon ihmislajin katoamista 8000 vuodella. Viimeisin neanderthalin ihminen onkin kadonnut arktisella alueella. Tätä ovat paleontologit päätelleet aikaisemmin vedoten lajin arktiseen olomuotoon, mutta konkreettiset todisteet on saatu vasta hiljan. Komsan kulttuurin kohdalla asia on edelleen vahvistamatta tai kumoamatta.
neanderthalin ihmiset
Neanderdhalit olivat anatomisesti kiistattomasti laji, joka oli sopeutunut kylmään ilmanalaan. Yleensä he olivat punatukkaisia, ja nykyihmisen punatukkaisuutta koetetaan selittää myös lajin mahdollisellla risteymällä nykyihmisen kanssa.

Varmaa on sekin, että ensimmäinen nykyihminen tallusteli paikalle muutaman tuhat vuotta sen jälkeen. Fosnan kulttuuri oli kiistatta nykyihminen ja jonkinaikaa nämä kulttuurit asustivat lapissa rinnan. Asia jota on ihmetelty, että näiden kahden kulttuurin välillä ei ole tapahtunut ilmeisesti minkäänlaista tavaranvaihtoa, tietojen ja taitojen kulttuurikehitystä saati muutakaan yhteydenpitoa. Sitten vain Komsan kulttuuri ottaa ja katoaa yllättäen; PUF ja se on poissa. Jättäen jälkeensä liudan kysymyksiä, jotka edelleen ovat avoimia. Tärkein kysymys on tietenkin, oliko Komsan kulttuuri viimeisistä viimeiset neanderthalin ihmiset, joka todistaisi että tuo laji katosi viimeisenä sukupuuttoon Utsjoen kohdilla.

Tämä on asia jota kukaan ei ole tiettävästi aiemmin edes spekuloinut, tutkimisesta puhumattakaan, eikä kukaan sellaisia tutkimuksia rahoittaisikaan. Vallalla on asenne että siinähän joutuisi korkeintaan naurunalaiseksi, ja kuten Susiluolankin tapauksessa, ammattikollegojen hysteerisen raivon kohteeksi.

Jukkis

Piilota kommentointilomake