Viimeksi taisin valottaa jokimittojen periaatetta ja nyt on sitten vuorossa maamitat – ja itseoikeutetusti lähdemme liikkelle satakunnasta sillä siellä jos missä kirkot on tehty aina 33.3 km välein. Haluan tietenkin sanoa että nyt tulee sellaista asiaa joka ei ole helppo ymmärtää vaikka koetankin olla kansantajuinen eli suomeksi sanottuna olla jaarittelematta liikoja.


Yläne kirkko
Tähän heti alkuun kuva Yläneen kirkosta joka on eräs cooleimmista mitä olen nähnyt.
Se kuka on lukenut kauan sitten loppuunmyydyn teoksen muinaissuomalaisten kadonnut kuningaskunta on saattanut hätkähtää yhtä sen kuvaa. 33-mittoja kun risteää melkoisella tavalla. Ainakin se selventää että kyse ei ole sattumasta. Sattumalta eli summamutikassa matkamitat, mitataan sitten asuintaloja, huoltiksia tai pesäpallokenttiä, niitä esiintyy 33.3 km välein toisistaan sattumamitalla eli karkeasti ottaen 0.1% todennäköisyydellä. Jo yksin tästä kuvasta voi päätellä että tämä suhdeluku ylittyy moninkertaisesti.

satakunnan kirkkomitat

Se on asian hyvä puoli mutta sitten huonoihin: mitä järkeä tässä on? Loogisesti verkosto liittynee maanmittaukseen ja –omistamiseen mutta miten tuollaista sekasotkua voi kukaan tulkita? Viivathan menevät toinen toisensa päältä, risteävät, sojottavat kaikkiin ilmansuuntiin eikä logiikkaa ole samalla tavalla kuin jokimitoissa. Jos kuvioissa ei ole päätä eikä häntää, niin eihän ne silloin voi olla tarkoituksellisiakaan. Todellisuudessa tässä kuviossa – tai pikemmin verkostossa – on logiikka jos sen vain osaa kuoria kuin sipulin. On vain löydettävä kaiken alku.

Selittelemättä miten olen päätynyt Köyliön saareen, tiedän että se on varhaisin paikka josta näitä kuvioita on alettu rakentamaan. Köyliönsaaresta on kolme mittaa; köyliön kirkolta Alastaron kirkkoon, Nakkilan kirkkoon sekä Irjanteen kappeliin – kaikkiin on 33.3 km matkaa. Jos haluaa, voi nähdä yhden mahdollisen mitan Kiikan Ruotsilan kartanoon jossa on saattanut sijaita kappeli, mutta tälle ei ole pahemmin perusteita.

koylio mitat

Riippuen tietenkin mistä päin köyliönsaarta haluaa mitata. Saaressa on ollut muinaisia mahtimiehiä asustelemassa ja hovia pitämässä jo roomalaiselta rautakaudelta saakka jostain ajanlaskun taitteen tienoilta. Me hurmahenget puhumme tietenkin mahtipontisesti satakunnan kuninkaista tai kuninkaasta, mutta ne oikeat tutkijat ja proffat puhuu vähemmän suuruudenhullusti vain mahtimiehistä. Yhtä kaikki – sama asia. Kuin sekin on varmaa että köyliönsaari on alusta saakka ollut erityinen paikka, jonka kielii jo yksin saarella olevien kalmistojen sisältö.

Joku kaukainen Lallin esi-isä on aloittanut tän 33- härpäkkeen – ilmeisesti viimeistään 400-luvulla. Sitähän ei kukaan tiedä koska kristinusko on ottanut saarella ensimmäisiä kulttuurisia jalansijojaan mutta mahdollisesti jo 500-luvulla, ja viimeistään 700-luvulla – näin se vaan on.

kiviportaat koylio
Salaperäiset kiviportaat - joiden ikä jää avoimeksi - eivät oikein vastaa kivikirkon ideaa - onko nykyisen Köyliönkirkon paikalle ammoin yrittänyt joku tuntemattomaksi jäänyt mahtimies/muinaiskuningas rakentaa kivilinnaa tai mahtihovia?


Kirkkoja saaressa tiedetään olleen lukuisia ja ne ovat kaikki sijainneet kartanon mailla. Yhden mainitaan olleen töyräällä ja lopulta kaatuneen järveen, ja toinenkin ollut. Nykyinen kirkko ei ole puukirkkona kovin vanha mutta luultavasti sen kohdalle on yritetty rakentaa jo 1400-luvulla kivikirkkoa. Ainakin kirkon alta löytynyt ns. lallinkellari viittaisi tähän suuntaan mutta kivikirkkohan on vain teoria. Mehän emme tiedä vaikka joku olisi yrittänyt rakentaa sinne ehtaa kivilinnaa tms. Kuninkaanhovia.

Köyliön 33-mitta näihin kolmeen muuhun kirkkoon on suljettu järjestelmä eli mitat eivät jatku mihinkään. Irjanteelta, Nakkilasta kuin Alastarostakaan mitat eivät jatku mihinkään eli eivät muodosta verkostoa. Johtuu siitä että järjestelmä on elänyt, ja painopisteet muuttuneet. Se on kuitenkin ollut vielä voimissaan kun on rakennettu ns. Euran järjestelmä. Sillä Rauma, Eura, Yläne, Nousiainen että Järppilän kartano muodostavat 33-mitat ja kuvioltaan hivenen timantin muotoinen. Sen keskipiste on mystinen Hautvuori.
hautvuori pieni
33.3 km välein toistuvat kirkot muodostavat kummallisen timanttimaisen kuvion...? sen keskipiste on mystinen Hautvuori joka lienee ollut pakana-ajan keskeinen palvontapaikka.

Hautvuori on synkkä palvontapaikka. Se on täynnä synkkiä kuiluja, luolia ja louhikoita jotka ovat syntyneet muinaisessa metaaniräjähdyksessä. On aika selvää että kun tämän paikan valitsee mittojen keskipisteeksi, puhutaan ajasta ennen kristinuskoa eli mittojen suhteen paikoista joita on ollut ennen kirkon rakentamista.

Tässä on 33-mittojen vanhin kerrostuma. Voidaan havaita että seuraava mahtipitäjä on sitten ollut Koski TL jonne onkin muodostunut todellinen 33-mittojen hunajakennomainen kokonaisuus. Kun vertaa näitä kolmea; euran timanttia, koski TL hunajakennoa ja Köyliön mittoja, ne eivät risteä toisiaan. Kyse on hyvinkin harmonisesta kokonaisuudesta joka sopii maanjaon ideaan.
koski
Koski TL omaa lukuisia kirkkomittoja 33.3 km välein ympäröiviin kirkkoihin tai kappeleihin - osa jo kadonnutkin. Yläneeseen sen yhdistää Ristinoja niminen paikka josta on 33.3 km niin Yläneelle kuin Koskeenkin. Ristinojan kappeli on kadonnut jo vuosisatoja sitten ja täytyy sanoa ohimennen että tämä systeemi on mitä parhain juuri kadonneiden kirkonpaikkojen etsimiseen.
koski tl timantti
Kokonaiskuvassa mikään ei vielä risteä toinen toistensa kanssa.

Vasta kun Köyliö menetti historian saatossa asemaansa, voidaan nähdä että uudenlainen järjestelmä uusine keskuspaikkoineen puhaltaa niskaan. Selvimmin sen näkee Euran ja Vampulan välisestä yhteydestä joka jo ylittää Köyliönsaaren omistusoikeuden. Vampulasta matka jatkuu 33.3 km päässä olevaan Sammaljoen kirkkoon, josta sitten avautuukin jälleen uusi mittojen hunajakenno, joka jatkaa matkaansa syvemmälle sisämaahan, ja josta seuraavalla kerralla sitten lisää. Silloin piuhutaan kolmannesta systeemistä eli erämaajärjestelmästä.

Piilota kommentointilomake