Jämähdetään vielä hetkeksi satakuntaan ja se selitetään se viivojen viidakko ennen kuin astumme eteenpäin. Tähän asti on selvää että vanhin systeemi lienee ollut ns. jokimitta joka satakunnan kohdalla tarkoittaa 33.3 km välein toistuvia kirkkomittoja koko kokemäenjoen pituudelta: Porin kappeliluoto – Ulvilan vanhempi kirkko tai kivikirkko – Kokemäen kirkot tai pyhätöt – Tyrvään kivikirkko päätyen Nokian kartanon kappeliin – johon jokikin loppuu.

kirkkokariKun puhutaan satakunnan kirkoista on jotenkin luontevaa panna kuva Köyliön kirkkokarista eli paikasta missä piispa Henrik sai kirveestä kupoliin. Sen paikalla on kappeli ja moniko muuten tiesi että saari on alkujaan keinotekoinen eli ihmisen rakentama? Siitä on 3.33km Köyliön omaan kirkkoon. 

Olemme myös nähneet hunajakennomaiset muodostelmat jossa alueen keskuksen muodostaa jonkin tietyn alueen kirkko ja loput kirkot ovat säteittäin 33.3 km välein emäkirkosta. Tämä hunajakenno lienee väistämätön seuraus maanviljelyä seuranneesta maanjaosta – ja erityisesti sen mahtimiehistä.

Se mikä satakunnasta sitten tekee viivasotkun johtuu siitä, että aikakaudet muuttuivat ja tuli uudenlaisia systeemejä. Ilmeisesti jossakin kohtaa historiaa Köyliönsaari menetti merkitystään ja uudet mahtialueet syntyivät rannikolle – kauppa kun selätti perinteisen maanviljelyn ekonomian lähteenä. Katse kääntyykin luontevasti Eurajoelle, joka alkujaan lienee ollut Euran satama, päätellen siitä että Eurajoen ja Euran välinen etäisyys on 22.2 km.

eurajoen niitty
Ihana ylivalottunut kuva Eurajoen niityltä. 

Eurajoelta ei kannata katsoa mittoja nykykirkosta eikä juurikaan 1600-luvun kappelinpaikasta – olkoonkin että siitä on yksi mitta Untamalan kirkkoon. Katse on käännettävä kohti outoa niittyä koulun takana, joka nykyisin toimii leikkipuistona ja virkistystilana. Mikä on sen paikallishistoria, sitä en tiedä, mutta sen tiedän että vaikka ympärillä kohoaa rivareita, siihen ei ole kajottu.

Kun etsimme pakanallista alkupistettä, ei tuollaisia paikkoja voi niin vain ohittaa. Eikä edes kirkkohistorian saralla sillä kristinusko lienee saapunut länsirannikolle viimeistään 800-900 –luvuilla ja puukirkkojen aika on jatkunut satoja vuosia kunnes ensimmäinen kappelinpaikka on merkitty muistiin 1600-luvulla. Sitä ennen on saattanut olla kymmenittäin kappeleita joista kukaan ei tiedä mitään.

eurajoki
Satakunnan kirkkoja 33.3 km välein

Eurajoki on aloittanut hunajakennomaisesti sillä siitä on kirkkomitat niin Kokemäelle, Pyhärantaan kuin Honkilahteenkin – unohtamatta Untamalaa millään muotoa. Se on selvästi kävellyt ns. euran järjestelmän ylitse eikä ole enää kunnioittanut Hautvuoren keskipistettä. Loogisesti eurajoen järjestelmä on siis nuorempi. Lisäksi se on kehittänyt kokonaan uudenlaisen idean jota voi kutsua vaikkapa matkamitaksi. Sillä Eurajoki – Honkilahti – Oripää – Koski TL yhdistää sen Kosken hunajakennoon, mutta mitat haarautuvat Honkilahdella. Toinen viivasuora menee linjalla Honkilahti – Mynämäki (tursunperän kalmisto) – Rymättylän kivikirkko. Systeemin luonne on muuttumassa.

Todetaan kuitenkin tähän väliin että kun erittelee jokimitat, hunajakennot ja lopuksi matkamitan, koko satakunta mittoineen päivineen ei enää erotu sekasotkuna vaan kauniin harmonisena järjestelmänä. Itse asiassa vain Kauvatsan ja Säkylän kirkkojen välinen 33.3km etäisyys jää ainoaksi yksittäiseksi kummajaiseksi.

sammaljoki
Sammaljoen hunajakennoa - kirkkoja jälleen 33.3 km välein. Systeemi on niin vanha että osa kappeleista on kadonnutkin jo tai niistä on olemassa vain rauniot. 

Muutos tapahtui myös  Sammaljoen hunajakennossa, joka oli osa Euran järjestelmää koska Euralta Vampulan kautta Sammaljoelle kulkee mitta. Pääosin Sammaljoen mitat näyttävät kulkevan pohjoiseen.

Siitä pohjoiseen alkaa taas todellisten erämaamittojen sarja jossa Mouhijärven VK, Luhalahti, Teiskon kirkko, Juupajoen Pyhämäen ex-rukoushuone, Ruoveden kirkko, Itä-Aureen kirkko sekä Länsiteiskon kirkko muodostavat maanjaon kannalta erinomaisen viivaverkoston joka nojaa tähän muinaiseen mittaan. Laskuissa on toki huomioitu Murhasaaren pohjoispuolella oleva erikoinen Kappeliniittynä tunnettu paikka. Kaikki nämä paikat mahtuvat vielä keskiaikaisen satakunnan sisään, ja on ilmeistä että järjestelmä on elänyt ja vaikuttanut nimenomaan satakunnan kuninkaiden alaisuudessa. Varsinaisen Tavastian eli hämeen puolella ne tuntuvat puuttuvan tai olevan ainakin tulkinnallisia ja/tai epäilyttäviä. Mitä kauemmaksi mennään satakunnasta – vaikka muinaiseen suur-Hollolaan, mitat puuttuvat sataprosenttisesti sekä uusista että kadonneista kirkoista. Mitat noudattavat uskollisesti satakunnan rajaa ja se epäileville tuomaille kerrottakoon.

ruovesi
Erämaakirkkoja 33.3 km välein pitkin pohjoishämettä joka tuolloin oli vielä satakuntaa. 

Tosin mittoja menee runsaasti myös varsinais-suomen puolella ja nekin kulkevat luonnollisesti yhtenä sekasotkuna. Ne pitäisi vain perata samaan tapaan kuin satakunnankin kirkkomitat nähdäkseen niiden ajallisen konstruktion, mutten ole viitsinyt. Erikoista että varsinaisuomenkin kohdalla mitat pysähtyvät kuin seinään uudenmaan rajoille. Kyseessä on siis hyvin länsisuomalainen ilmiö, mutta sillä ei kuitenkaan liene esimerkkejä läntisissä naapurimaissamme? On siis pääteltävä että kyseessä on nimenomaisesti suomalaisten mahtimiesten ja kuninkaiden rakennelma mutta sen sanominen ääneen on tietenkin kiellettyä. Vaan koska mehän emme piittaa, teemme vielä pikapuoleen katsauksen pohjanmaan mittoihin ja etsimme käsiimme kaiken keskipisteen eli muinaisen pääkaupunkimme

Jukkis
Piilota kommentointilomake