Kirkkomitoista on vielä käsittelemättä eteläpohjanmaan seutu, ja tutkimus on edelleen alkukuosissaan. Mielenkiintoisesti se on ainoa paikka jossa kirkot menevät 33.3 km välein muodostaen ympyrän muotoisen kuvion.

Kuvio ei ole sikäli tarkka että kotiinpäin on vedetty sen osalta että mukaan on kelpuutettu myös tiettyjä epäpaikkoja, jotka ovat täydentäneet kuviota. Pelkistä kirkoista saa toki tämän saman kuvion, mutta keinotekoisten – tai ammoin unohdettujen – pisteiden lisääminen auttaa näkemään kuvion laajemmin.

jatulit
Pohjanmaan kirkkomitat muodostavat omintakeisen timanttimaisen kuvion.

Yhtä kaikki, kuviossa alkaa olla klassisen labyrinttikuvion eli jatulintarhan aineksia. On kuin seutukunnan kirkot ja kadonneet kappelinpaikat kätkisivät alleen vielä jotakin syvempää. Jotakin sellaista joka vie meidät varhaiskeskiajan vuosiin jolloin kristinusko oli vielä merenkävijöiden huhujuttuja. Sinne jonnekin 400-500 –lukujen tietämille.

muinais kainuu
Sama selvennettynä mutta ilman keinotekoisia välipisteitä.

Mielenkiintoisesti aivan länsirannikolla on myös ihan oma systeeminsä jonka muodostaa Korsnäs – Sundom 33.3 km, Sundom – Sulva 5.55km, Sulva-Pirttikylä 33.3 km ja keskellä sijaitseva Petolahti omaa Sulvaan 22.2km ja viereiseen Sundomiin 22.7km. Tämä ei kuitenkaan liity kokonaiskuvaan millään lailla, ja lieneekin myöhäisempi viritelmä joka on syntynyt kun maannousema on tarjonnut lisää maa-alaa rannikolta.

sundom
Omituinen kolmiomainen kuvio lienee myöhempää perua kuin varhaisempi timanttimainen kuvio, joka kätkee alleen lähes koko pohjanmaan.

Kiinnostavinta on tietenkin mitä tuon ympyrän keskipisteessä on? Itsekin tutustuin nyt ensimmäistä kertaa Aittomäkeen, josta en ollut ikinä aiemmin kuullutkaan, vaikka on arkeologian saralla eräs keskeisempiä juttuja. Aittomäki on ensimmäisiä muinaiskaupunkejamme, ja ollut erittäin varoissaan, päätellen siitä että ruotsalaisarkeologit rohmusivat aikanaan niiden hautaröykkiöistä kultaa kahmalokaupalla. Pitää kuitenkin olla varovainen kun puhutaan muinaiskaupungista, sillä eivät ne 500-luvulla vielä olleet kaupunkeja sanan arkkitehtoonisessa asemakaavamaisuudessa, vaan pikemmin tiheitä taajamia. Nykyisin siitä ei ole jäljellä kuin hautakasoja mäkien päällä, mutta niitä on niin runsaasti, että niille on tehty oma polkunsakin.

Itsehän pidän itsestäänselvänä että tämä on legendaarisen muinaiskainuun pääkaupunki, jonka tanskalaiset tiettävästi polttivat 700-luvun puolivälissä. Tämän lienee perustanut jo valtakunnan perustaja, muinaiskuningas Fornjotur, jolla on varmasti ollut jokin hovikin olemassa. Nyt jos vielä olisi onnea, niin vaikka tätä ei koskaan enää voikaan löytyä, niin kuninkaiden haudat saattavat olla jokin noista kivikasoista.

Fornjotur lienee elänyt joskus 300-luvulla ja nimihän tarkoittaa jättiläistä eli jatulia. Samalla seudulla on runsaasti rannikkovesissä jatulintarhoja joilla lienee tekemistä asian kanssa. Jatulintarhat muodoltaan liittyvät 300-luvun solmumagiaan, ja ne ovat käytännössä tarkoittaneet turvallista kauppapaikkaa ja –satamaa, joka kuuluu Roomanrauhan piiriin. Muinaiskuningas Jatulille lienee ollut itsestäänselvää että hän läänittää omansa ja vasalliensa maatkin jatulintarhamaisen labyrintin muotoon, ja siksi eteläpohjanmaan kirkot muodostavat varsin erikoisen 33.3 km välein toistuvan muodon.

Siinäpä sitä pohdittavaa. mutta omasta puolestani en voi kuin sanoa, että muinaiskainuu lienee ollut todellinen vaikkakin sen todistaminen pitääkin tapahtua näin epäsuoraan ja epätavallisia polkuja seuraten.

Jukkis

Piilota kommentointilomake