Hyhkyn kylä ilmaantuu karttoihin oikeastaan heti kun karttoja on alettu tehdäkin. Kun nyt oli nätti päivä niin oli aikaa puolisen tuntia urbaanimatkailulle. Otin ja lähdin etsimään Hyhkyn muinaiskylää keskeltä Tamperetta.

hyhky
Hyhkyn keskiaikainen kylä Daniel Hallin kartassa 1700-luvulla...

Kuuleman mukaan Tampere piti jossain kohtaa perustaakin nykyisen Hyhkyn alueelle, mutta tulipalo pani suunnitelmat uusiksi, ja Tammerkosken kupeeseenhan sen sittemmin päätyi. Asutuksen alkuvaihetta ei kukaan tiedä. Se että Hyhkyn kylä esiintyy jo ensimmäisessä kartassa 1650 –luvulla, ilmentää että itse kylä on saattanut muodostua jo paljon aiemmin. Kenties jo 1400-luvulla, kenties 1200-luvulla tai sitten pitää mennä jo rautakaudelle - kuka niistä tietää. Asiakirjoihin se putkahtaa jo niinkin varhain kuin 1483.

hyhky oja pieni
Tiikonojan suu - joka nykyisin tulee putkesta - ja sen vieressä oleva ihmisen muokkaama laiturimainen tasanne. Jotenkin tuntuisi luontevalta ajatella että siinä olisi ollut aikanaan vesimylly, mutta kuuleman mukaan se on sijainnut yläjuoksulla Vaakonlammen tietämillä. Tämä lienee siiis rakennettu vene- ja lastauspaikaksi?

Nykyisin siinä on päällä Pispan palvelutalo, ja toinen puoli kylää on sijainnut nykyisen Simolankadun päällä. Alueen tunnistaa jo maastonmuodosta sillä se muodostaa muuten niin alavalle maalle pöytävuorimaisen tasanteen. Karttoja tutkimalla näkee että tälle kylälle kävi sittemmin vanhanaikaiset. Talo talolta ne joutuvat – syystä tai toisesta – naapurin omistukseen, ja aikaa myöten ne omistaa sitten kaikki yksi ja sama mies. Hyhkyn kylä ei siis koskaan kadonnut, siitä muodostui Simolan maatila. Siinä kadun alkupäässä tuntuu muuten vieläkin asuvan Simoloita, joten lienevät pitkäikäisen sukunsa nuorimpia vesoja?

simolanranta pieni
Ikiaikainen nuotiopaikka. Tässä lienee ihmiset kokoontuneet vuosisadasta toiseen ...

Jossain kohtaa sotien jälkeen Simolan tilan taakse muodostuu jonkinlainen asevelikylä, joka on sikäli erikoisessa paikassa, että se on sijainnut täysin umpiossa. Ennen moottoritien rakentamista sieltä näkyy päässeen vain peltovainioiden yli Raholan puolelle. Kartoista kyllä ilmenee että 1800-luvulle tyypillisiä huviloitakin on rantaan rakennettu, osan toimiessa asuntoina edelleen, ja joissakin pihapiireissä on vielä muistona vanhoja 60-luvun tiilitehtaita – ulkovarastoina tietenkin.

simolan aitta pieni
Yksityispihoilla näkee vielä vanhoja Simolan maatilan rakennuksia. Niillä on suora historiallinen jatkumo aina keskiajan alkuun saakka. Taustasta näkee että näkymät ovat komeita joka suuntaan.

Simolasta ei koskaan syntynyt kartanoa, sillä sen kehityksen varmaan syrjäytti Raholan ja Kaarilan kartanot. Yhtä kaikki, aivan Simolankadun loppupäässä on kivi joka kiinnittää huomioni. Tuiki tavallinen maakivi joka vain on erikoisessa paikassa. Ruma rypyliäinen epäkivi simolankadun ja moottoritien välissä olevassa ryteikössä eli suoranaisessa epäpaikassa. Kartta kuitenkin kertoo lahjomattomasti, että siinä kohtaa on iät ajat sijainnut kolmiomainen metsäsaareke jakamassa eri kartanoiden ja Hyhkyn kylän peltomaita. Se on siis luonnollisesti – ja todenäköisesti – ikiaikainen rajakivi jota nykyisin ei sellaiseksi mielletä.

hyhky rajakivi pieni
Epäkivi epäpaikassa. Olkaa tästä mitä mieltä vaan, itse miellän sen vanhaksi rajakiveksi joka on ikiajat seistä nököttänyt peltosaarekkeessa kolmen eri pellonomistajan risteyskohdassa. Muuta todistettahan asiasta ei tosin ole kuin sen puhutteleva asento.

Jotakin keskiaikaista kuitenkin näkee Simolankadun alussa jossa joki virtaa ulos putkesta. Näkee että maastoa on muokattu, tasoitettu, ja viereinen ns. Simolanranta näkyy olleen vanha juhannuspaikkakin - kuka tietää mikä tämän paikan historiallinen alkuperä on? Yhtä kaikki, reissu oli mukava.
Piilota kommentointilomake