Muinaisaiheet

Kaikkea muinaisista aiheista
Viime kesänä kun tuli käytyä  lapissa,  paluumatka meni kertaheitolla Inarista Tampereelle eikä ajomatkaa ollut kun hikiset 13 tuntia nelostietä etelään.  Alkumatkasta oli jotain kummallisia lapinsodan muistomerkkejä jotka jäi mieleen kutkuttaan. Kerron nyt yhden muistomerkin tarinan kun sain hankittua tuon Mika Kuljun teoksen Lapinsota 1944-1945 joka muuten lieneekin ainoita alan kirjoja. Siinä se selitettiin.

Kuten sanottua, tässä alkaa hissuksiin kehittyä ihan oikeaksi tutkijaksi kunhan saa ensin jostain aihepiiristä kiinni. Tällä kertaa tutkaillaan muutaman linnavuoren ja muinaisen maantiestön suhdetta. Tämä avaa kokonaan uusia näköaloja ainakin muutaman linnavuoren osalta.

Kun ei näitä kukaan muukaan tee, niin minä teen. Kartoittelen vanhoja rauta- ja/tai keskiaikaisia tienpohjia, ja vertaan niitä näihin 33-juttuihin.  Tylsää ehkä mutta hyödyllistä sille, joka on historiasta kiinnostunut. Tällä kertaa palaamme vielä tuohon Yläneen ja uudenkaupungin väliseen muinaistiehen.

Edetäänpä kognitiivisesti eli tutkitaan näitä 33-mittoja puhtaasti Hämeen Härkätien kautta. Senhän nyt tuntevat kaikki ja useimmilla lieneekin tästä keskiaikaisesta valtasuonesta mielikuva, kuin se olisi yksi ja ainut tientapainen joka on edennyt sisämaahan, aina ydinhämeeseen asti.

Otin ja palasin muutamaksi tunniksi Teiskon mettiin, paikkaan jota olen oppinut kutsumaan Paalisaareksi. Muinainen saari jossa ihmisiä on asustellut jo Yoldia-meren aikaan. Nämä alkaa kuitenkin olla viimeisiä retkiä tämän vuoden puolella, joten niistä  on otettava irti mitä saa. 

Tuli taas piipahdettua äkkiseltään metsähallituksen puolella. Etsimässä kiviä tietty. Tällä kertaa otin suunnaksi Teiskon ja siellä suht ison ylimmän rantaviivan alueen, joka on ammoin muodostanut isohkon saaren. Tällä kertaa vain pieni palanen tosin.

Yksi idea mikä välähti ykskaks päähän on bongata sellaisia taistelupaikkoja, joista harva meistä on edes tietoinen. Siinähän on pitkästä aikaa piristävä idea. Yksi sellainen voisi löytyä Hämeenlinnasta tanskalaissotien aikaan. Mitkä ihmeen tanskalaissodat te kysytte – niinpä niin.

Aika paljon sanotaan että maamme muinaishistoria on pimitetty ruotsalaisen yläluokan taholta, ja joka edelleen roikkuu kotimaisessa ”porthanilaisessa” tulkinnassa, mutta se on silti vielä aikas pientä jos vertaa Viron kadotettuun historiaan. Siellä tietenkin se on kadotettu 1800-luvun saksalaisvetoisten paronien toimesta.

Joko te  alatte tympiintyä näihin loputtomiin metsäraportteihin?  Itselläni ainakin virtaa piisaa näihin juttuihin heti vaan kun aika antaa myöten. Tällä kertaa tuli eksyttyä tuonne Teiskon maastoon jossa näitä muinaissaaria on niin ikään.

Tunnustan olevani harvinaisen korkealentoinen, vaikeaselkoinen ja ihan omalla aaltopituudellani. Uskoisin että monikin tsemppaa näitä kivilöytöjäni mutta on tuskin varma mistä oikein on kysymys. Ihan vaan perusteiden vuoksi koetan nähdä erityisvaivaa ja selittää asiaa yleistajuisesti. Kysymys on tottakai – ei enempää eikä vähempää – kuin meidän suomalaisten alkuperästä.