Yksi harvoja todella mielenkiintoisia ja järisyttäviä löydöksiä on Etiopian Olduvain rotkosta. Sieltä kun on tunnetusti löytynyt likemmäs kaksi miljoonaa vuotta vanhoja kivityökaluja jotka  jo ikänsä puolesta sotivat tiedettyä evoluutioteoriaamme vastaan. Heitetään nyt vähän löylyä kiukaalle tässä iänkuisessa kreatonistien ja tieteilijöiden välille josko saatais jotain taas leimahtaan.



Raaka totuushan on, ettei mitään työkaluja pitäisi löytyä tuolta aikakaudelta. Se vähä mitä luulemme ihmisen esi-isistä tietävämme, olivat näihin aikoihin apinoita. Siis sellaisia jotka roikkuvat puissa ja kiskovat kirppuja toisistaan. Olduvain kivityökalut, jotka on ajoitettu tuonne miljoonan tai kahden miljoonan vuoden päähän, ovatkin tämän takia arvoitus. Sillä mikään senaikaisessa ihmisen – oletetussa – esi-isässä ei kieli,  että silloiset apinat olisivat älynsä puolesta olleet nykyistä simpanssia kummempia.

Apinat eivät valmista työkaluja. Ne saattavat toki hyödyntää jotain käsilläolevaa kiveä tai tikkua, mutta ne eivät valmista sellaista. Vielä vähemmän apinat kuljettavat mukanaan mitään hyötyesinettä. Olduvai on siinäkin mielessä mielenkiintoinen paikka, että se on enemmänkin leiri joka sotii myös apinamaista ajattelua vastaan. Apinat eivät käy sanottavasti keräämässä ruokaa leiriin jossa sitä  pilkotaan kivillä vaan enemmänkin ne liikkuvat ruoan mukana -  ja keskkittyen taatusti enemmän puihin kuin kamaralla olevaan leiripaikkaan.

Canto tallado Agueda
Kivityökalut väärällä vuosimiljoonalla aiheuttavat päänvaivaa.

Olduvain kulttuuriksi on ehdotettu homo Habilista – joka jossain määrin on myös kuvitteellinen olento joka on rekunstoitu muutamasta luunpalasta eikä ole edes varmaa, onko sellaista apinaa ollutkaan. Joitakin toisiakin on ehdotettu mutta ne mistä nyt on luita löydetty, niiden aivot ovat olleet pienet, kädet pitkät ja tasapainoelinten paikat ja koot sitä luokkaa, että ovat väistämättä olleet puissa killuvia järjettömiä luontokappaleita. Näille työkaluille ei omistajaa löydä.

Lukija varmaan jo aavistaakin mihin suuntaan juttu on menossa. Ihmisen esi-isistä ei tiedetä juurikas mitään ja se mitä esitetään yleensä varmana tietona jonka on tunnustanut se kuuluisa kapitalistinenkin tiedemies, nojaa parhaimmillaankin ankariin hypoteesihin, olettamuksiin ja ongelmalöydösten lakaisemiseen maton alle. Eivät kreatonistit kokonaan väärässä ole – ainakin itse olen pitänyt sitä läpeensä varmana, että darwinistinen pääteoria on nykyisellään enemmän huvittava kuin vakavasti otettava.

Päälinjoja Olduvain kulttuurille voi tietenkin keksiä  lukuisia. Michael Cremo – joka parhaiten on kritisoinut evoluutioteoriaa – on sitä mieltä, että homo Sapiens onkin lajina vanhempi kuin kukaan olisi voinut edes kuvitella hurjimmissa mielissään. Tai sitten ennen nykyihmistä kaukaisessa muinaisajassa on keikkunut jokin toinenkin älyllinen lajike. Työakuista päätellen kumminkin kädellinen ja se panee miettimään, olemmeko me sittenkään ensimmäiset järjenkäyttäjät vai vasta ihmiskunta 2.0 ? Meitä ennen  on ollut ihmiskunta 1.0 joka on omia aikojaan sammunut tai taantunut apinaksi mutta joka on onnistunut leimahtamaan uudelleen.

rauman jalanjalki
Tää on mun lemppari... ihmisen jalanjälki varpaineen kaikkineen raumalaisessa kallioperässä.Sen täytyisi olla vähintään eoseenikauden aikainen jolloin ihmisestä ei nähty vielä jalanjälkeäkään. Itse kylläkin kallistuisin varovasti sille kannalle että se voipi olla yhtä  hyvin dinosauruksen kivettynyt jalanjälki mutta vaikea sanoa kun en tiedä sen tarkkaa sijaintia ja pääse sen takia itse tutkimaan. Joko siitä on vetänyt tulivuorta pakoon häijynlainen raptori tai sitten nykyihminen todellakin on vanhempi 


Varmaahan on vain se että mitä ikinä kuvittelemmekaan tietävämme, on yllättävän haurasta ja vaikka me ihmiset olemme luonnostamme sellaisia että tosissamme kuvittelemme tietävämme asioita, ei tarvitse kuin vähän raaputtaa pintasilausta pois, ja sitä joutuu vain ymmälle että kuinkas ne asiat olikaan.

Jukkis
Piilota kommentointilomake