Miksei asioista voi puhua suoraan? J.V. Snellman tituleerataan kansalliseksi suurmieheksi. Vaan otetaanpa asiaan kokonaan toisenlainen lähtökohta ja katsotaan snellua läpeensä rehellisesti ja sellaisena kuin se oikeasti on. Tilalle astuu oikeastaan aikas hyytävä tyyppi jonka rooli kuuluisi olla lähinnä kuulujen pahantekijöiden joukossa ja jolle kuuluisi osoittaa lähinnä halveksuntaa.



Snellman oli valtiovaraintoimituskunnan päällikkönä ja vastasi kansallisesta budjetista. Lyhyesti sanoen hän oli katovuosien 1866-1868 aikaan oman aikansa valtiovarainministeri. Varsinainen kauhujen vuosi oli 1867 mutta jo edelliskesän sato oli epäonnistunut ja talolliset panivat päiväläiset ja torpparit hyvissä ajoin maantielle jo vuoden 1866 loppusyksystä, aavistamatta että pian seuraisivat itse perässä.

kuva snellman
Onko tämä mies edes patsaansa metallin arvoinen - sen jätän lukijan pohdittavaksi...

Kauhujen vuoteeen oli monia syitä. Ensimmäinen oli että talonpojat elivät käytännössä kädestä suuhun eli joutuivat ostamaan siemenviljat keväällä velaksi, ja tilittämään sadoistaan leijonaosan lainaajilleen, ja saivat itse juuri ja juuri sen verran että sinnittelivät talven yli. Toinen syy oli keinottelijoissa, jotka kuiskivat Snellmanin korvaan, että viljalaivaa Pietarista ei kannata hakea, koska varmasti vuoden 1867 sato synnytetään omista varastoista ja aina nuukanpuoleinen Snellman kuunteli tätä seireenilaulua mielellään. Se on epäselvää missä määrin Snellmanin omat kourat olivat syvässä tässä keinottelubisneksessä. Keinottelijat tietenkin laskivat viljanhinnan kohoavan ja olevan painonsa kultaa. Esimerkkitapaus oli vuodelta 1862 kun keinottelijat saivat Senaatin avulla nostettua viljanhinnan pilviin ja myivät sitä nälkäkuoleman partaalla keikkuvalle väestölle kiskurihintaan ja nokittivat hirveät voitot. Sama aiottiin nyt toistaa.

Kun sitten syksyn 1867 hallayöt tekivät tehtävänsä viljapelloilla, ja alkoi katastrofin laajuus paljastua, mitä teki Snellman? Aivan niin. Hän suojeli ensimmäisenä keinottelijoita ja siemenviljat velaksi ostaneet talonpojat pantiin pulittamaan velkansa. Summa jota heillä ei tietenkään ollut. Itse asiassa heidän ulosmittaukseensa riitti pelkkä velankoron maksamatta jättäminenkin. Pakkohuutokaupat alkoivat. Ensin huutokaupattiin karja, irtain omaisuus ja hevoset ja lopulta koko tiluskin. Näitä tiloja oli tyhjillään satoja ja niiden arvo putosi lähes nollaan. Hypoteekkiyhdistys lunasti kerralla tuhatkin tilaa ja yksin Oulun läänissä tyhjillään oli noin viitisensataa tilaa tai taloa. Ne jotka jotenkuten onnistuivat seinänsä pitämään, velkaantuivat koko ajan lisää ja oli selvää, että heidänkin vuoronsa koettaisi piakkoin.

nalkavuodet

Koko väestö oli maantiellä maksamattomien velkojen takia. Tienposkeen kuoli pakkaseen ja lavantautiin arviolta 137 700 henkeä ja kokonaiskuolleisuus oli muhkeat 20-30% väestöstä eli joka kolmas. Mitä teki Snellman? Avustuslaivat eivät merijäiden takia enää päässeet perille mutta Snellmanin onneksi omat laivat sentään ehtivät lähteä. Ne olivat täydessä viljalasteissa ja matkalla myyntiin. Snellman talousmiehenä tarvitsi vientituloja mutta tienposkeen menehtyneet – niille ei omistettu ajatustakaan. Todellisuudessa kyseessä oli kokonaisen yhteiskuntaluokan härski ryöstö joka karkasi käsistä ja synnytti kenties kaikkien aikojen massamurhan. Taustalla vaikutti yksi mies – J.V. Snellman. Jos historia muuta väittää, se valehtelee.

Tähän ryöstöön oli syynsä. Puukaupan arvo ymmärrettiin ja nyt kun talonpoikien metsätilat oli saatu kruunun haltuun, oli aika poimia hedelmät pois. Synnytettiin rataverkko ja työvoimaahan oli nyt saatavilla väkeä pelkän soppalautasen hinnalla. Kun tarpeeksi  nälkäisiä ihmisiä lyötiin yhteen, niin sanomattakin selvää että lavantauti, aliravitsemus ja rankka työ niisti väkeä tuhansittain. Näitä joukkohautoja onkin monella paikkakunnalla ratojenvarsilla. Tämäkin on Snellmanin ansiota sillä monien porvarissäädyn aikalaistensa tavoin hänkin ajatteli maaseudun väestöä yksinomaan laiskana ja että hätäavun pitää olla sidoksissa työntekoon. Se että väkeä kuoli massoittain, se ei häntä juurikaan kiinnostanut koska väkeä valui ratamaille aina lisää sitä mukaa kun edelliset kuolivat. meno oli siis kuin Stalininkanavalla ja jotain kaikua tästä ajattelusta edelleen on nähtävissä esim Sipilän hallituksen ajatuksenjuoksussa, sillä nämä aatokset tapaavat kulkea henkisenä perintönä isältä pojalle ja mentaalisesti on lähes mahdoton kitkeä tätä venäläisen maaorjuuden henkeä pois edes nykysuomalaisista.  Tarina jatkuisi tottakai vielä senkin jälkeen kun Snellman oli jo kuollut. Puuyhtiöt alkoivat nokittamaan voittoja rautatien avulla mutta metsätyömaille siitä ei piisannut. Siellä puunkaatajat asustivat laavuissa ja risumajoissa kärsien nälästä ja paleltumista ja vaatikin vuosikymmenten sosialistisen agiteerauksen, ennen kuin puuyhtiöt – varsin vastentahtoisesti – alkoivat rakennuttamaan tukkilaiskämppiä keittäjineen kaikkineen.

Historia on voittajien kirjoittamaa. Tulevassa historiantulkinnassa keskityttiin vain hyytäviin luonnonolosuhteisiin, joista leivottiin kansallinen kertomus, mutta siitä ei mainittu sanaakaan, että kyse oli pakkohuutokauppojen ja armottoman Senaatin määrätietoisesta talonpoikaisluokan tuhoamisesta. Että sen kaiken takana hääräsi ihmishengistä piittaamaton J.V.Snellman joka henkilönä pelastettiin kansallisten suurmiesten joukkoon. On olemassa Snellmaninkatua, snellmanin mukaan nimettyjä kouluja ja onpa ukko nähty aikanaan satasen setelissäkin. Äijän wikipediasivut eivät  muuta teekään kuin kehuvat tätä kansallisen heräämisen airutta jossa on sata hyvää ja kymmenen kaunista. Jos asiaa leivotaan ihan rehellisesti, niin äijä tapatti enemmän väkeä kuin Mannerheim sisällissodassa, kurjisti kokonaisia ihmismassoja kestämättömiin oloihin, siis ne jotka eivät jäätyneet tienposkeen, ja silti äijä on saanut oman liputuspäivän.

Minä uskon, ja uskon vakaasti, että tervehenkisen kansakunnan ensimmäinen edellytys on lakata elämästä valhemaailmassa, sillä tyhjänpäälle rakennetut illuusiot eivät vain kanna ja luovat vääristyneen ja keinotekoisen kansallisen identiteetin. Suurmiesten leipominen väkisin kelvottomasta keinottelijasta luo bizarrin tulkinnan jonka ainoa ehto on pimittää kansallista kertomusta ja ylläpitää vääränlaista identiteettiä. Ei siis ihme että olemassaolonsa ajan suomalaisuus on aina ollut hapuilevaa ja itsenäisyyspäivänä on aina ollut se suuri mysteeri, että mitä me oikeastaan juhlimme.

Jukkis
Gravatar
Dimma
Olipa hyvä kirjoitus.
Juppe,ai mitä Stalin yritti lopettaa ??
Johan Ukrainassa 1933 tapettiin nälänhätään 6 Miljoonaa ihmistä
Onko se sitä "Parempaa " tappamista ?

Gravatar
juppe
Oo varovainen, ettet leimaudu stalinistiks, koska Suomessa arvostetaan tota johtamistyyliä. Pientä kritiikkiä voi tulla politiikasta, mutta kansan lahtaaminen maatalousuudistuksella sinänsä on vaan hieno juttu.

Stalin oli paha kun se lopetti sellasen pelin kaikin tarvittavin keinoin.

Gravatar
Tuukka
Hyvä teksti, ihmettelen miksei verkostoituneen snellmanin järkkäämästä paroni rotschild lainasta mainintaa...
Gravatar
Pyry
Olenkin pienen ikäni ihmetellyt, miksi Snellmannia ihaillaan, vaikka historia tiedetään. Aivopesua.
Gravatar
Suvustaan tunnettu
Snellmanni oli Sursillin hapansilakoiden "suurmies" ja vapaamuurari, kuten aikalaisensa ruotsia puhuvat Topelius, Ruuneberkki, Lönruutti jne. Näillä herrantertuilla on jokaisella oma liputuspäivä ja itsenäisyyspäivä on suvun suuri sukujuhla. Suomalaisuus ja heidän Suomi sekä sen historia on sursillin satusetien luoma mielikuva. Aina kun suomen kansaa koitellaan erilaisissa kriiseissä ja sodissa, taustalta löytyy joku samaan pappis- ja virkamiessäätyyn kuuluva. Niin myös nykylinjaa ajavat edustajat aktiivimalleineen kuin 90-luvun laman aiheuttajat, joidenka jäljiltä syntyi rumaa jälkeä pankkien etua ajaessaan ja yrittäjiä sekä yrityksiä työntekijöineen tuhotessaan. Kun tästä kriisistä päästään ulos, montako uhria se on vaatinut ja tulee vaatimaan... Seuraava tuho kolkuttaa 20-30 vuoden välein taas eteen arvatekkin jonkun hapansilakan johdolla.
Gravatar
Jouko Kärki
Hyvin ja viisaasti kirjoitettu !
Piilota kommentointilomake