Se hetki kun huuhaa muuttuukin tieteeksi… Puhutaan siis (taas) tästä kummallisesta asiasta että Satakunnassa kirkot todellakin menevät 33,33 km välein. Vihdoin ja viimein sain tästä asiasta tilastollista näyttöä, ja voin varmuudella sanoa, että valtaosa kirkkojen välisestä etäisyydestä tosiaan näin tekeekin.



Tämä on ollut se bulkkityö jota olen vältellyt kuin ruttoa -  todistaa asia ns. tieteellisesti kestävin kriteerein. Jos jotakin inhoan niin itsestäänselvyyksien toistelua. Jos lähes kaikista satakunnan kirkoista tapaa mennä ainakin yksi kirkko, joka on tismalleen 33.33 km päässä, niin eihän se nyt voi olla sattumaa, jos ilmiö vain toistuu kerta toisensa jälkeen.

Se taisi olla tuolla Vammalan kirjapäivillä kun joku rouva siinä kulki ohi, ja naurahti kirjalleni ja sanoi että yks kaveri on laskenut että niin menee huoltoasematkin. Tämä onkin yleisin vastaväittämä, joka on ollut kuin seinämä johon ennemmin tai myöhemmin oli tartuttava.

kaavio
En minä mikään matikkahaka ole mutta tässä on listattuna kaikkien kirkkojen kaikki välimatkat. Arvatkaapa mikä pylväs edustaa 33.3 km -mittoja?

Tämä huoltisjuttu nojaa Muinaistutkija –lehdessä olleeseen surullisenkuuluisaan artikkeliin jossa allekirjoittanutta herjattiin kuin vierasta sikaa ja varsinainen asia jäi kokonaan sivuosaan. Kirjoituksessa oli toki vertailumielessä laskettu huoltoasemien keskinäisiä yhteyksiä. Mukana oli eteläsuomen lähes kaikki n. 2200 huoltoasemaa ja niiden kesken oli n. 2,2 miljoonaa etäisyyttä, kun mittaa etäisyyden kaikista kaikkiin.  Jotakuinkin 1400 oli n. 33,3 km:n etäisyyksiä. Suurimmalla osalla huoltoasemista oli siis ainakin yksi 33,3 km:n etäisyys toiseen huoltoasemaan.

Laskelma oli siinä mielessä epäreilu – mitään reilua peliä ei kyllä ko. arvostelu muutenkaan pelannut – ja keskittyi 33.3 mittojen määrään, joka oli lukijan silmänkääntöä. Epäreilua siinä mielessä että 2200 huoltista omaa vähän toisenkokoisia mittamääriä kuin Satakunnan parhaimmillaankin sataan yltävä kirkkokunta. Tokihan voi käyttää vertailevana mittana vaikka 200 000 vertailukohdetta, mutta silloin on annettava vastaus prosentteina – esiintyykö jotakin mittaa prosentuaalisesti merkittävä määrä suhteessa muihin? Näin ollen huoltiasemien etäisyyksistä alle 0,1 % oli n. 33,3 km, joka on hyvä sattuma-arvo. Tiedän tämän siitä että kahteen kertaan olen itse laskenut satakunnan kirkkojen etäisyyksiä kaikista kaikkiin, ja molemmilla kerroilla saanut sattuma-arvoksi 0,2% ja joissakin harvassa tapauksessa sattuma-arvo on noussut 0.3% asti.

listaus 33
Kuvakaappaus Excelistä. 33,3 -mittaa esiintyy määrällisesti ihan omassa sarjassaan.

Mittaa 33,3 km esiintyy Satakunnan kirkoissa – tosin pienessä otannassa – noin 1.8%. Määrä ei kuulosta vakuuttavalta mutta se on prosentuaalisesti 800% sattuma-arvon yläpuolella. Ollaan ilmiön tarkoituksellisuudesta sitten mitä mieltä tahansa, niin ainakin se on varmaa, että satakunnassa tosiaan kirkot kulkevat toisistaan tällä etäisyydellä määrällisesti eniten. Vertailevassa aineistossa tapasi yleisemmin että jotakin samaa mittaa esiintyi kahdesti, joskus kolmestikin, mutta ei juuri sen enempää. Sen sijaan 33,3 km mittoja esiintyi jo suppeassa otoksessa kahdeksantoista kappaletta. En laskenut mukaan 33,2 tai 33.4 mittoja, jotka periaatteessa kuuluisivat mukaan.

En ala luettelemaan niitä kirkkoja joita olen käyttänyt ja kaikkein vähiten esittelen raakadataa. Koetin valita n. 50 kirkkoa, ja jonkinlaisena linjanvetona suosin vanhaa kirkkoa jos sellainen oli, sekä ensisijaisesti perimätietoa kirkonpaikasta jos sellainen tiedettiin. En aina, joskus suosin myös uuttakirkkoa tapauskohtaisesti, mutta uskon että allekirjoittaneella on liikkumatilaa tässä asiassa. Valikoin mukaan muutaman kirkon josta ei lähde mittaa ensinkään saadakseni tasapainoa ja kerran käytin puhtaasti mittauksellista pistettä, eli paikkaa josta lähtee mittoja, mutta kirkkoa siinä ei tiedetä olleen. Tietoisena että nämä pakanapisteiksi nimeämäni paikat korruptoivat mittausta jossakin määrin.

Yläne 2
Loppuun vielä kuva Yläneen kirkosta jonka nimeän satakunnan kauneimmaksi puukirkoksi.

Yhtä kaikki, nimesin tämän suppeaksi otokseksi ja sen vuoksi laskin kaikki käsivoimin enkä tajunnutkaan että mittaviivoja tuli kaikkiaan tasan tuhat. Aion toki laskea koko keskiaikaisen satakunnan suurläänin kaikki kirkkomitat mutta se vaatii jo jonkin ohjelman, jota on ensin opeteltava käyttämään. Käsipelillä siitä hommasta ei tule mitään. Tämä otos ei siis vielä ole tieteellisesti validi, mutta opettihan sentään mikä on sattuma-arvo ja että mittoja esiintyy paljon sattuma-arvon yläpuolella. Paljonko? Sitä ei vielä tiedä koska rajasin 33-mittaisia kirkkoja liudan ulkopuolellekin. Mutta jäljillä ollaan.

Tämä oli ja on siis se hetki kun huuhaana pidetty uskomus, osoittaakin voimansa. Myönnän kyllä että tämä työ olisi pitänyt tehdä aikanaan heti niin olisin säästynyt moneltakin vastaväitteeltä. Vaan niinhän se parhaiten nauraa joka viimeksi nauraa. Ja voitte olla varmoja että kun asiasta kuullaan toisenkin kerran, se ei jätä kriitikoille mitään sanansijaa.

Jukkis
Gravatar
tarja
Näinhän se menee. Kuntakeskuksessa löytyy kirkko, kauppa ja huoltsikan...

Astrolabi, jaakobinsauva tai mikään muukaan tällainen ei kyllä ratkaise ongelmaa sillä niiden mittaustarkkuus on parhaimmillaankin kilometreissä. Sensijaan tähtäämällä ja kolmiomittauksella päästään suurempaan tarkkuuteen puhumattakaan ihan mittaamisesta vaikka maaston monimuotoisuus voikin aiheuttaa haasteita...

Gravatar
Stacy
Harvaa asiaa vihaan enemmän kuin mukamas fiksuja kommentteja ja tuo huoltoasemaheitto on juuri sellainen. Huoltoasemien sijoittelu ei ole sattumanvaraista, esimerkiksi metsissä niitä ei näy. Tie pitää olla ja ehkäpä mieluiten asutustakin, jonkinlainen kuntakeskus, niin ja se kirkko. Jos mittaisi kirkkojen ja huoltoasemien suhdetta, niin löytyisi varmasti aika suuri korrelaatio kumpaistenkin esiitymiselle toistensa läheisyydessä.
Kirkkojen etäisyyksiä pitäisi verrata sulaan sattumaan.

Astrolabium keksittiin 220-150 ennen ajanlaskun alkua, toisin sanoen, ennen ensimmäistäkään kirkkoa. Sillä pystyisi mittaamaan etäisyyden pohjois-eteläsuunnassa. Kaikki muut suunnat sitten onkin arvoituksia. Astrolabiumia käyttivät esimerkiksi viikingit.

Gravatar
Antero
Yläneen puukirkossa on mielenkiintoisesti vielä ortodoksinen sipuli, jollaiset on myös Antti Hakolan rakentamissa Kuortaneen, Ylihärmän, Virtain ja Nurmon puukirkoissa. Ilmajoen emäpitäjän ekasta kirkosta on piirustus Ilmajoen museossa, jossa on myös kuvattuna sipuli sen torniin. Museon pitäisi jäljitellä tätä kirkon kuvaa, mutta poikkeavuus näkyy juuri tässä.
Gravatar
Pekka puupää
Melkoinen meriitti Varsinais-Suomelle kun Satakunnan kaunein puukirkko löytyy Varsinais-Suomesta ?
Gravatar
Jukkis
Joo, harva on tullu aatelleeksi että aikanaan satakunta käsitti alueen pohjanmaalta varsinais-suomeen ja idässä aina päijänteelle asti. Ja että tällä alueella on ammoin vaikuttanut jokin rautakautinen korkeakulttuuri joka on kadonnut aikain hämäriin
Gravatar
Pekka
Hou hou hou. Yläneen 1782 valmistunut kirkko ei takuulla ole koskaan ollut satakunnan alueella. Ei se ole niin vaarallista jos joskus myöntää virheensä,
Gravatar
Jukkis
Väärässä... että minä voisin olla väärässä? Sehän on jo ajatuksena mahdoton....mutta tarkastetaan. Mitä olin pikaisesti kattovinani niin Yläne ei koskaan kuulunut varsinais-suomen historialliseen maakuntaan jonka pohjoisrajana on toiminut Kuhankuonon rajapyykki - eli Yläne on historiallisesti kuulunut satakuntaan jostain rautakaudesta saakka. Varsinais-suomeen se on liitetty vasta modernina aikana ja tällöinkin kuulunut teknisesti Turun ja Porin lääniin eli siihen lääniin joka yhdisti varsinaisuomen ja satakunnan toisiinsa. Nykyisissä kuntaliitoksissa ja läänimuutoksissa ei allekirjoittanut enää pysy mukana mutta historiallisesti - erityisesti muinaishistoriallisesti - on Yläne näemmä kuulunut satakuntaan.
Gravatar
juppe
Ehkä niitä huoltoasemia kannattais kuitenkin katella, koska mysteerit ei oo vaan mennyttä aikaa.
Gravatar
jipeli
Onko näkynyt kirkonkylää ilman huoltoasemaa kovinkaan paljon??
Piilota kommentointilomake