Ne jotka eivät ole muinaiskuninkaistamme koskaan kuulleetkaan, heille tämä pohdinta ei tietenkään voi kylmiltään avautua. Perehtyneemmille tämä saattaa olla virkistävääkin. Itseäni kun on aina kiinnostanut mitä tuon ensimmäisistä ensimmäisen muinaiskuninkaan Fornjoturin taakse kätkeytyy.



Ensin meidän pitää tietenkin tutkia itse teksti joka alkujaan on 1200-luvulla eläneen pappismiehen Snorri Sturlarsonin käsialaa, jonka tämä jäljenti Orkney-saarten jaarlien saagasta ja koosti saman sittemmin ”Kuinka Norja asutettiin” kirjoitelmaansa.

Oli mies nimeltä Fornjótr. Hänellä oli kolme poikaa. Ensimmäinen oli Hlér, toinen Loge, kolmas Kári. Fornjótr hallitsi tuulia, Loge tulta, Hlér meriä. Kári oli Jokullin isä, joka puolestaan oli kuningas Snaerin isä. Kuningas Snaerin lapset sen sijaan olivat nämä: Thorri, Fönn, Drifa ja Mjöll. Thorri oli ylhäinen kuningas. Hän hallitsi Gotlantia, Kainuuta ja Suomea. Kainuulaiset uhrasivat hänelle varmistaakseen lumentulon ja hyvän hiihtokelin.

Fornjotur
Oikein taiteilijalla teetetty kuva muinaisen kuningaskunnan perustajasta Fornjoturista. Mikäli seuraamme faktoja, Jatulien keskipituus miehillä oli n. 225-250 cm.

Tekstiä  on kritisoitu myytilliseksi sen takia, että nimet ovat vertauskuvallisia symboleita luonnonvoimista, tuulesta, tulesta ym.  Kriitikoilta on vain jäänyt havaitsematta että Kuinka Norja asutettiin – josta ylläoleva on – on korruptoitunut versio. Siinä  Snorri on pyrkinyt yhdistämään eri saagoja ja kansantarinoita toisiinsa ja lisännyt nämä tuulen jumalat jostakin toisesta tarinasta. Orkneyläinen versio on paljon niukempi: ”Fornjoturilla oli kolme poikaa; ensimmäisen nimi oli Hler, jota kutsumme Aegeriksi, toisen Logi ja kolmannen Kari. Voidaan siis sanoa että kriittinen näkemys ei kantanut tämän pidemmälle.

Oliko Fornjotur sitten myytillinen jättiläinen ja sen vuoksikin taruolento? Nimihän on norjannos ja tarkoittaa ”muinaisjättiä” mutta käännös ei anna sille oikeutta. Jotur, suomeksi jotuli tai jatuli ei oikeastaan tarkoita jättiläistä – jotka toki ovat maailmanlaajuinen myytti – vaan jatulia. Jatulit olivat pohjanmaalla aikanaan asustanut pitkäkasvuisten ihmisten heimo,  josta on jäljellä kansanperinteellistä aineistoa että myös genetiikassa edelleen putkahtavia korstoja – lähinnä pohjanmaalla tai kainuussa. Mainittakoon muuten että tähän maailmanaikaan pohjanmaan nimi oli oikeasti Kainuu. On sitten kokonaan oma kysymyksensä miksi Skotlannin kupeessa olevalla Orkneyn saarilla voidaan noinkin hyvin tietää jonkun pohjanmaalaisen heimokunnan nimi? Ellei se pohjaa johonkin todelliseen tietenkin.

Paljon on ollut – ainakin netissä –puhetta sanan Kuningas etymologisesta alkuperästä. Tässä yhteydessä nimitys vanha Jatuli on kunnianimi, jossa vanha edustaa eräänlaista heimopäällikköä vtr. suvun vanhin, kylänvanhin jne. Sanan voi itse asiassa oikeaoppisesti kääntää ”Jatulien vanhin” ts. jatulipäällikkö. Ongelmana tietenkin että teknisesti tämä ei ole ihmisen nimi vaan arvonimi. On siis luultavaa että nimen taakse kätkeytyy vielä se ristimänimi josta emme tiedä mitään. Sama arvonimihän putkahtaa esiin Snaer Vanhan kohdalla, jossa Snaer (Lumi) on nimi ja Vanha vastaavasti heimopäällikön arvonimi.

huumuksenmaki
Jos minun pitäisi arvata missä on Fornjoturin hauta, veikkaisin empimättä Laihian Huumuksenmäkeä. Moni seikka puhuu sen puolesta että nämä mammuttimaiset röykkiöt ovat jatulien aikakaudelta.

Fornjotur ei ole kuka tahansa jätkä. Käytännössä se jakaa historiantulkinnan kahtia. Toisaalta on se juureton ja historiaton kansakunta joka haluaa rakentaa itselleen historiansa, joskus ehkä liiankin mahtipontisesti. Toisaalla taas vastassa on akateeminen maailma joka ottaa Fornjoturin vastaan sanattomana syytöksenä historianvääristelystä ja pimittelystä. Vedoten siihen iänkuiseen että kun ei ole tieteellistä näyttöä – sana tiedehän saa yleensä maallikolta polvet tutisemaan vaikka usein tämän termin kätkeytyy vain joku maalaisyliopiston koulima nuori ja ylimielinen maisterinalku, jonka pohjatiedot ovat vielä varsin heikot. Toisaalta en ole sitten koskaan nähnyt iskevää maallikkotutkimustakaan koska ne yleensä kaatuvat mahtipontisuuteen tai asian vierestä puhumiseen. Vielä vaikeampi on sitten kansalaiskeskustelu koska aihepiirin vaikeudesta johtuen jutut rönsyää sinne tänne ja tonne ja yksi puhuu muinaiskuninkaista, toinen kalliomaalauksista ja kolmas vaikka janakkalan miekkamiehestä, ja neljäs luonnollisesti vaikkapa kivikehien aurinkosuuntauksista ja näin saadaan oiva sekaääninen kakofonia.  Näin ei koskaan synny lasta eikä paskaa sen sijaan että syntyisi jotakin terävää, viiltävän iskevää faktaa jolla kaataa koko epäilijöiden kerho.   

Sanon näin koska olen ehdottoman vakuuttunut että Fornjotur sukuineen on ollut olemassa. Siitä on olemassa – tosin viitteellistä – historiallista näyttöä, paikat ja ajat rimmaavat, ja eri lähteitä seuraten päästään samaan lopputulemaan niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Mutta tärkeinhän on tietenkin se asenne.  En minä näe tässä mitään kummallista että meilläkin on ollut kuninkaita kuten muillakin, ja että myös heillä on ollut hetkensä vähän isommissakin kuvioissa. Vaan kuten todettua, on valitettavaa että kyse ei ole historiallisesta vaan jonkinlaisesta poliittisesta kysymyksestä tiedon ja vallan suhteesta. ja sehän on ikävää se jos itsekullakin on jokin periaatteellinen esto selvittää historiallisia kysymyksiä.

Jukkis
Gravatar
harmittaa
Tiedän yhden tällaisen paikan Suomessa, jossa on ihan vastaavanlaista röykkiötä. Metsätöitä siinä alueella tehtiin viime vuonna ja niin vain jäävät osa röykkiöistä kaatuvien puiden alle. En tiedä, ketään ei näytä kiinnostavan. Näitäkään röykköiöitä ei ole kukaan koskaan tutkinut, sen tiedän. Kaikki sijaitsevat korkealla "vuoren" laella, joten ollut merenpinnan yllä jo pitkään. Röykkiöt suunnattu selvästi kohti itää. Epäilen osan olevan jonkinlaisia venehautoja.
Gravatar
tarja
Huumuksenmäki edustaa Laihian varhaisinta asutusta, jos ei oteta todella vanhoja asuinpaikkoja huomioon esimerkiksi Päkin ja Rajavuoren suunnalla. Huumuksenmäen korkeus merenpinnasta on 30m eli varhaisin mahdollinen ajoitus on 3000 vuotta sitten. Noin 2000 vuotta sitten Laihianjoen suu sijaitsi tällä paikalla. Tämän jälkeen Isonkylän kohdalle muodostui koski ja asutus siirtyi sinne. Isokylä tunnettiin myös aiemmin nimellä Isolaihia ja tätä pidetään Laihian vanhimpana kylänä. Tänne piti myös rakentaa aikanaan Laihian ensimmäinen kirkko, mutta se rakennettiinkin Ruutilan kosken alapuolelle nykyiseen kirkonkylään ja kuntakeskukseen. Tänne pääsi aikanaan veneellä jokea pitkin.

Mutta niin Huumuksenmäen kuin lähistöllä sijaitsevan Tervajoen Aittoomäki edustavat saman aikakauden asutusta ajanlaskun alun seuduilta. Kyseinen ajankohta on valitettavasti tyhjä sivu maamme historiassa.

Gravatar
juppe
Jatulintarhoja on selkeesti kahta mallia. Kelttiläinen liittyy niihin kauppapaikkoihin ja vaikka Solovetskin saarien jatulintarhat vissiin johonkin muinaisuskontoon.

Ehkä tää on ollu viestintää, koska ryövärit ei oo osannu erottaa, että mille jatulintarhalle tulee ryöstettävää ja mille vaan jotain hihhuleita.

Piilota kommentointilomake