Tän kesän projekti on ollut tuo operaatio Tipulintie tuolla pohjanmaan suunnassa. tarkoitus on ollut ymmärtää rautakautisen jatulien tieverkkoa, koska sen avulla voi ymmärtää myös mihin tämä jatulien valtakunta kaatui. Jäljet johtavat meidät tuntemattomaan sotahistoriaan eli Kyrön taisteluun.


Nämähän ovat siis legendanomaisia juttuja joita wirallinen tiede ei tunnusta. Se ei näe mitään yhtymäkohtaa tanskalaisten historiaan pohjanmaan sotaretkestä siihen, että sen jälkeen pohjanmaa todellakin tyhjeni asukkaista vuosisadoiksi. Tyhjennys oli niin tiukkaa, että vain rauniot löytyvät enää metsistä kuin kaikki olisi jäänyt niille sijoilleen. Eikä niihin koskaan palattu sillä niissä on saattanut tapahtua jotakin niin kamalaa, että paikkoja on kammottu pitkän aikaa.

IMG 20100212 015256
Ihan joka päivä ei syvällä sisämaassa törmääkään muinaiseen rantakylään ja löydä metsien kätköistä kokonaisia satamalaitteita ja kivettyjä rantatöyräitä. Pohjanmaalla tosin on kaikki mahdollista. Jonnekin tänne juutit aikanaan rantautuivat ja vetivät tämän isohkon kylän niin matalaksi ettei siitä jäänyt mitään jäljelle.

Messeniuksen kronikka mainitsee sotaretken päälliköksi myyttisen juuttisoturin Starkadrin ja viittaa että  Starkadria sinne seurasi Ruotsin kuningas? Messenius puhuu suoraan Kyrön suuresta taistelusta sillä juutit  nousivat maihin ja tekivät tuhoa. Suomalaiset kokosivat suuren joukon ja lähtivät taisteluun. Heidän päällikkönsä nimi oli Froste. Syntyi valtava ottelu…Froste kaatui ja paljon miehiä hänen kanssaan.

kyro sotajoukko
Jos oli 1600-luvulla eläneellä Messeniuksella vielä käsissään suullista perimätietoa tästä taistelusta niin aivan varmasti myös Olaus Magnussonilla joka Carta Marinaan onkin piirtänyt tanskalaisjoukot tulemassa pohjanmaan rantavesille.

Ihan mielenkiinnosta olen koettanut selvittää missä nämä tanskalaiset nousivat maihin ja jostakin syystä olen päätynyt Jokikylän tietämille, joka silloin on ollut vielä rantakylinä isolle järvelle jota ei enää ole. Ilmeisemmin itse taistelu on käyty sen pohjoispuolella Leväluhdan lähellä josta on edetty polttamaan Aittomäen seutu ja viimeinen joukkomurhapaikka löytyy sitten Vöyrin Käldämäestä.
Tein tästä pienen videonkin, näiden tekeminen on muuten yllättävän inspiroivaa. Toivottavasti tykkäätte vaikka siinä suomalaisille käykin kalpaten. 



Tämän tarkemmin en tätä sotaretkeä analysoi sillä kerään tietenkin aineistoa josko tämä kaikki vielä joskus näkisi kirjanakin päivänvalonsa ja kirjahan on siinä kiva, että siinä saa perustella näkemyksiään juurta jaksain jota taas nettisivuilla ei viitsi.

Mutta tajuatte tottakai pihvin? Jos selvitetään missä juutit hävittivät aluetta niin on tottakai ensin selvitettävä se varsinainen tieverkko jota pitkin he liikkuivat. Sanoisin että reitti on mennyt Jokikylä – Orismala – Aittomäki – Vöyri.

Mutta tämä tästä. Otetaan relasti kun on liian kuumaa aatella mitään sen kummemmin

Jukkis
Gravatar
tarja
Leväluhdan suokalmistoon on todellakin haudattu noin sata vainajaa. Kuitenkaan luissa ei ole juurikaan merkkejä väkivallasta. Lisäksi nykytietämyksen mukaan hautaukset olisivat tapahtuneet pitkän ajan kuluessa vuosien 300 ja 700 jkr välissä. Käldamäeltä on löytynyt kuuden vainajan jäänteet.

Muinaisteitä varmasti löytyy ja niitä on rakennettu varmasti harjuja pitkin. Mutta en laskisi sen varaan, että hyökkääjä kulkisi teitä pitkin hävittämässä kyliä kun näppärämmin pääsisi perille laivoilla. Ensinnäkin Aittoomäen ja vöyrin välissä on heti ensimmäiseksi Kyrönjoki jota ei voi ylittää ilman venettä siihen aikaan. Vähänkyrön ja Vöyrin välillä on tie joka on varmasti hyvin vanha. Mahdollisesti yli tuhat vuotta vanha. Sen sijaan Jättiläisentietä pitkin ei pääse Aittomäeltä Vöyriin sillä Jättiläisentie on umpikuja. Johtaa isohkoon saareen niin kuin tekemästäsi videostakin näkee. Mutta ehdottomasti tämä tie on jostain syystä tehty noin vuonna 500 jkr.

Gravatar
tarja
Huumuksenmäellä on kyllä komeita kiviaitoja, mutta en kyllä millään voi niitä yhdistää mihinkään satamalitteisiin. Eihän tuonne saisi edes soutuvenettä laitettua kun maa on niin tasainen... Lisäksi nämä satamalaitteet, jos olisivat sellaisia, olisivat olleet meren rannalla joskus 2500-3000 vuotta sitten. Todennäköisesti paikalla on ollut pelto. Pohjanmaalla tavataan pellolta väännettyistä kivistä tehdä kiviaitoja peltojen ympärille.

Toiseksi olen hieman skeptinen onko mitään Messeniuksen kuvaamaa tanskalaisten sotaretkeä koskaan ollutkaan. Ehkä Messenius on kuulut juttuja pari vuosikymmentä aikaisemmin soditusta nuijasodasta ? Ja jostain syystä yhdistänyt nämä tarinat Beowulfissa mainittuihin Starkadrin sankaritarinoihin ? Kuka tietää...

Kyrönmetsä sijoitetaan yleisesti etelämmäs Pohjanmaan ja Satakunnan rajamaille. Tämän kautta on kulkenut tie Pohjankangasta ja Hämeenkangasta pitkin. Tämä on kiistaton tosiasia.

Piilota kommentointilomake