Tämä olkoon jatkona tuohon Kirvunlinna –aiheeseen ja millaisen idean se poiki. Kunnianhimoinen hanke saada luokiteltua kokonaan uusi kasvi arkeofyyttien eli muinaiskasvien listaan, mutta joka nyt sitten jää, kun tuntuu ettei taida onnistua. Pannaan ees tänne. 



Kirvunlinnahan siis sijaitsee ennen Pälkänettä  kangasalan suunnasta.  Siellä sitten törmäsin sen huipulla outoon kasviin joka 99% varmuudella on valkomaksaruoho. Siitä tiedetään ettei se leviä luontaisesti näin pohjoiseen vaan on lämpimämpien ilmanalojen kasvi. Ahvenanmaalla sitä tapaa luonnonvaraisena ja jossain määrin rannikkoseudulla eli sen kuulun naantalinauringon alla. Siitä pohjoisemmas sillä on liian kylmä eikä se pitkään sätki puutarhakarkulaisenakaan.

Joten on selvää että sen on joku istuttanut sinne huipulle mutta kuka? Tai pikemmin koska? Minähän tajusin heti että se on rautakautinen kasvi joka on sinne istutettu vuoden 1000 paremmalla tai huonommalla puolen, ja mitä ilmeisemmin ns. keskiajan lämpökauden aikana. Syy miksi sitä ei ole aiemmin bongattu voi johtua siitä, että kun ilmanala  kylmeni 1400-luvulta eteenpäin ja 1600-luvusta puhutaan jo pienenä jääkautena, se on tietenkin kuollut.Tai siis kuollut ja kuollut. Sammalen alla olevat siemenet ovat siellä  odottaneet vuosisatojen aikana silloin tällöin putkahtavaa intiaanikesää.

kirvunlinna 4
Kyllä se vaan valkomaksaruoho on 

Ja kun nyt sattumoisin on kuumin kesä miesmuistiin, valkomaksaruoho otti ja ponnisti itsensä esiin. Jos logiikka on tämä, niin edellisen kerran se  on kukkinut näin komeasti kesällä 1941. Silloin ei varmaan vuorella käynyt ketään kun oli sotakesä. Ehkä siinä välissä on ollut muutama satunnainen hellekesä jolloin kasvi on nippanappa saanut siemennettyä – en mene tietämään. Oli  siis onni onnettomuudessa että meikäpoika sattui sinne eksymään juuri tänä kesänä ja huomasi oudon kasviston. Otaksuttavasti seuraavan kerran se tulee kukkimaan sinä kesänä kun helle pamahtaa päälle kuukausien mittaisena joka voi tapahtua kymmenen tai viidenkymmenen vuoden päästä?

Otin yhteyttä asiantuntijaankin. Hän totesi että tietokannassa on samaa kasvia Luopioisissa n. 20km päässä joita 1900-luvun alussa on istutettu kartanoiden, pappiloiden ym pihamaan liepeillä oleville avokallioille.  Antoi vähän ymmärtää  että niin varmasti tämäkin eikä aihetta jatkotoimenpiteisiin. En minä sit alkanut kinaamaan et Kirvunlinna sijaitsee paikassa jossa ei taatusti ole kartanoa saati pappilaa  lähimainkaan kun ei ole edes kunnon asutusta. Lisäksi linnavuori sijaitsee vieläpä metsän siimeksessä. Koska ihminen nyt vaan tuppaa istutteleen kasveja ja kukkia yleensä oman pihapiirinsä tai näköpiirinsä lähelle, en voisi suin surminkaan kuvitella että joku lähtisi näitä istutteleen toiselle puolen pitäjää jonnekin mettäkalliolle.  Kyllä ne on loogisesti istutettu sinne silloin kun siellä on ollut toimintaa eli viimeistään 1300-luvun alussa.

kirvunlinna kartta
Kirvunlinna sijaitsee paikassa jonne ei yksikään pappilan tai kartanon sijainti voi vaikuttaa ja näin ollen valkomaksaruohoa tuskin on istutettu sinne 1800-luvun lopulla tai 1900-luvun alussa.

Ei se asiantuntija varmaan tarkottanut sitä ilmaista noin lakonisen penseästi. Mutta jätti ilmaan ajatuksen että jos se on teoriassa voitu istuttaa 1900-luvun alussa, se sitten on. Samasta syystä en sit mediaan ottanut yhteyksiä sen kummemmin vaikka täähän olis ollu mitä mainioin kesäjuttu ”kaikkien aikojen hellekesä putkautti tyystin tuntemattoman kasvin” tms. Samasta syystä en sit viittiny alkaa nokkapokalle museoviraston kanssa vaikkakin yks tuttu ne tuntee ja pani keittiön kautta infoa. Ehkä siellä on joku järkityyppi joka tajuaa että nyt ollaan tekemisissä entuudestaan tuntemattoman arkeofyytin kanssa?

No joo, onhan se arkeofyytti eli muinainen yrttikasvi. Kuulemma tiukka C-vitamiinin lähde joten pitää keripukit ym puutostaudit kaukana. Mutten silti lähde kampanjoimaan tän asian puolesta laajemmin. Tiiän kuitenkin itse että plakkarissa on taas yksi ansio kotimaisen muinaishistoriamme eteen.

Jukkis
Gravatar
Super-Electric
Sedum ryhmän kasveilla on tapettu loisia ja hoidettu haavoja/vammoja..
Gravatar
juppe
Huhtasaaren ansiosta me ollaan nyt päästy tarkasteleen suomalaista tiedettä tammikuusta asti kunnolla ja se näkyy olevan sellasta, että plagioidun ja muutenkin ûber-paskan gradun voi piilottaa yliopiston kirjaston hyllyyn. Sieltä sitä ei löydä kukaan, joka pystyis arvioimaan sen sisältöä, ennen kun tekijä on ehdolla pressaks ja poliittiset vastustajat kiinnostuu siitä.

Kukaan ei viitti ettiä sieltä uutta näkökulmaa, koska riittää, että tuntee ne samat lähteet kun muutkin.

Piilota kommentointilomake