Hämäläisten alkuperä on kysymys joka ainakin itseäni on vaivannut jo pitkään. On olemassa vain jokin kaukainen ja varsin hatarasti esitetty näkemys goottiheimosta joka olisi saapunut kokemäenlaaksoa pitkin. Koetan tässä valottaa asiaa hivenen eri kantilta.


Yksi johtolanka hämäläisten alkuperän – tai pikemmin tulosuunnan – ymmärtämiseen ovat kuppikivet. Näitä esiintyy hämäläisessä kulttuurimaisemassa, auringonpuoleisilla rinteillä tai paikoissa joihin aurinko pääsee paistamaan. Niitä esiintyy määrällisesti lähes yksinomaan leipävilja-alueilla, ja paikoissa joissa viljelyä ei ole harrastettu, ei ole kuppikiviäkään. Lisäksi on se yksityiskohta että kuppikivet lähes poikkeuksetta esiintyvät peltojen yhteydessä. Tästä voidaan päätellä ainakin, että kyseessä on varhaisen peltoviljelykulttuurin tekemä muinaismuisto. Kuppikivien yhteys hämäläisiin on selviö.

hirvikallio
Kuppikivet ovat kiveen hakattuja/uurrettuja pyöreitä koloja ja itsehän olen aikanaan maininnut, että ne ovat eräänlaisia karttoja.

Mikäli koulukirja-teoria olisi oikeassa kokemäenlaaksosta, niitä pitäisi esiintyä siellä kaikkein eniten, mutta hämmästyttävää kyllä, niitä ei ole siellä juurikaan. Sen sijaan idän suunnassa kuppikiviä  suorastaan pursuaa. On loogista verrata kuppikiviä  arkeologisiin tietoihin muinaisviljelystä. Sitä ennen voidaan tehdä laajempi huomio, että maassamme on aloitettu viljely moneenkin eri otteeseen koko muinaishistorian mitalta, mutta jatkuvakestoisen viljelyn on aina estänyt ilmasto joka sahaa lämpimästä kylmään ja päinvastoin. Kun on riittävän kylmää, on vajoaminen nomadikulttuuriin ollut ainoa vaihtoehto, jättäen vain raunioita jälkeen.

Ilmasto alkoi lämmetä vuosituhannen vaihteen tietämillä ja ensimmäisiä merkkejä uudelleenalkaneesta viljelystä tulee kannaksen suunnalta.  Tämä olisi tapahtunut vuosien 150-200 jaa. tietämillä. Sen jälkeen voidaan seurata kuppikiviä laatokan alueelta ja paksuin keskittymä näyttää olevan Savonlinnan alue.

Wirallisen näkemyksen mukaan hämäläiset työntyivät itään  ja olisi tietenkin loogista olettaa, että he ovat myös savonlinnan kuppikivien takana. Näinhän asia selitetään. Asia on kuitenkin kiistettävissä arkeologian avulla. Ei ole pienintäkään viitettä että hämäläiset olisivat koskaan edenneet mikkeliä kauemmas, ja tämä Mikkelin yhteisökin on ollut hyvin pieni yhteisö. Toinen on sitten ajoitus. Savonlinnan alueella on asustanut pieni viljelyyn perehtynyt yhteisö jo 400-luvulla, joten kuppikivienkin täytyy olla samalta ajalta.  Muutenhan Savonlinnan asutushistoria alkaa uudestaan vasta 1200 –luvulta. Ajanjakso on siis sama jolloin hämäläisten oletettiin asustavan vasta kokemäenlaaksoa? Virallisessa näkemyksessä täytyy olla jotakin pahasti vialla, ja syynkin ymmärtää. Sehän seuraa vain tavaroiden kulkeutumista, eikä mikään varsinaisesti puhu tässä asiassa hämäläisten puolesta, vaan yksinomaan satakuntalaisten yhteyksistä varhaisen roomalaiskauden aikana itämeren alueella.

kuppikivet 1
Kuppikivien tiheys kielii myös niiden liikkumasuunnasta ...

Toinen analoginen päättely liittyy sitten kuppikivien tiheyteen. Koska kyseessä  on nimenomaisesti peltoviljely,  eli kiinteä asutusmuoto, on loogista olettaa, että mitä pidempään aluetta asutetaan, sen enemmän kuppikiviäkin esiintyy, kun taas satunnaisilla  läpikulkupaikoilla määrät  jäävät  hikisen vähäisiksi. Savonlinnan alueella kuppikiviä tuntuu olevan määrällisesti kaikkein eniten.

On olemassa yksittäinen havainto joka on jäänyt pienelle huomiolle. Se vuorostaan liittyy metsissä asustaneiden nomadien alias metsälappalaisten tekemiin lapinraunioihin, joiden merkitystä en nyt sen kummemmin selittele. Kun on purettu erästä itäsuomen lapinrauniota, sen alta paljastui kuppikallio, joka ilmaisee että kuppikulttuuri on paikan hylännyt, ja metsälappalaiset ovat sen jälleen merkanneet omakseen. Koska viimeinen lapinraunio on tehty 400 –luvulla, voidaan ajanjaksoa haarukoida. 

En piinaa teitä yksityiskohdilla tämän enempää. Tehdään yhteenveto. Hämäläiset ovat olleet alusta asti viljelykulttuuri jonka alku voidaan sijoittaa vuoteen 150 kaakkoisessa Suomessa.  likellä  karjalankannasta. Tästä on edetty Savonlinnan/Laatokan alueelle ja tuntemattomasta syystä on siirrytty kohti länttä.  Tuntematon syy on mitä ilmeisemmin kansainvaellukset jolloin ihmismassa muutenkin vyöryi kohti länttä. Seuraava etappi on sitten ollut Hartolan alue mutta lopulta kantahäme, jonne on sitten pysyvästi jääty. Tämä on ihan perusteltua. Vaikeampi – joskaan ei mahdotonta – on sen sijaan keriä vyyhtiä toiseen suuntaan.

Mitä ilmeisemmin proto-hämäläiset ovat nykyisen Viron alueelta. Sen mailtahan tunnetaan kuppikiviä sitten enemmänkin, ja vaikka kuppikivet ovatkin suhteellisen universaali ilmiö, on kuppikivien alku itämeren alueella nimenomaan Viro. Siellä viljely on luonnollisesti alkanut jo aiemmin, johtuen sen leppeämmästä  leveyspiiristä. Ovatko hämäläiset siis jokin virolaisheimo joka on lähtenyt kohti uusia tanhuja? Ei välttämättä, sillä Viron omasta historiasta tiedetään että sitä on asustanut muinainen vendien nimellä tunnettu kulttuuri, jonka nykyiset virolaiset -  saavuttuaan etelästä -  on työntänyt kohti pohjoista tai sulauttanut itseensä. Nämä vendit liittyvät sikäli suomeen että heidän aluettaan on ollut suomen etelärannikko, ja tämä selittää pitkälti esim varsinaisuomen kuppikivet.

Näin minä sen näen, mutta minuahan ei tietenkään kukaan kuuntele.

Jukkis

ps.aikanaan muuten YLE teki allekirjoittaneesta pienen jutun aiheen tiimoilta. en edes koeta saada linkkiä toimivaksi mutta koettakaa vaikka perinteistä  Ctrl+C -temppua: https://yle.fi/uutiset/3-6910669
Gravatar
juppe
Ruottissa nää näkyy olevan skålgropar ja Saksassa schalenstein. Näitä ei vissiin oo vielä koottu yhteen, mutta noilla hakusanoilla pääsee kyllä alkuun.

Nää vois olla samanlaisia tienviittoja kun kelttien sokkelot, mutta tarkotettu erilaiseen kaupankäyntiin. Ei oo ollu varaa tehä yhtä selvästi erottuvia maanmerkkejä, niin että on sitten näiverretty kiviin koloja ilman sen kummempaa asettelua.

Gravatar
juppe
Toi kartta menee täydellisesti yksiin sen orjakauppakartan kanssa, mitä mä oon vääntäny. Eteläistä reittiä on käytetty mieluiten, Satakunnan läpi ei oo voinu mennä ja pohjosemmassa on oltu sillon kun eteläistä reittiä ei oo voinu käyttää.

Helppo ennustaa, että noita löytyy rannikolta ja sisämaasta hyvien vesireittien varrelta vielä enemmänkin. Nää vesireitit otettiin käyttöön vasta viikinkiajalla, niin että noita varmaan löytyy varsinkin sieltä, mistä noitten tienoitten asuttaminen alko.

Tuolta luku Suomen lahja maailmalle ja siitä kartan kohdalta. Sivunumero ei kummiskaan pysy kauan samana, niin että sitä on turha antaa.

https://goo.gl/d1WTmN

Gravatar
juppe
Kuppikivet on samoja kun eestiläisien lohukivet eli eiköhän tää mysteeri liity sukulaiskansaan.
Piilota kommentointilomake