Viime kesä jäi välistä megaliittibongauksessa kun oli niin vietävän kuuma hellekesä. Ehkä ens kesänä käy sit parempi tuuri? Vaan ihan aikani kuluksi naputan tässä että mistä tässä kaikessa on kysymys, jos se nyt mukamas jollekulle vielä salaisuus on.


On selvää että aihepiiri on uniikki ja tiettävästi olen tässä maassa ensimmäinen – tai ainakin ensimmäisiä – joka niitä on alkanut tutkimaan systemaattisella otteella. Kyse on siis maakivistä, jotka ovat yleensäkin nostettu irtokivien päälle tai muuten vaan koskettavat maankamaraa mahdollisimman vähän. ja yhtä varmaa on, että ihmiset mieltävät ne luonnonoikuiksi, ja jengi ehkä kuuntelee minua, mutta sisimmässään ajattelee että mitä lie jääkauden nostamia kivenjärkäleitä joissa joku huuhari on näkevinään merkityksiä.

siitinkivi
Kiistatta tämä on edelleen tyylikkäin näkemäni kivipatsas

Tälläinen ajatteluhan on mitä luonnollisinta sillä eihän kukaan niihin ole koskaan perehtynytkään. Eivät  he tiedä – ja mistäpä tietäisivätkään – että kun maakivi on irtokiven tai irtokivien päällä, näitä irtokiviä on aina ja poikkeuksetta kolme tai yksi. Jos niitä  on kolme, ”takajalat” ovat aina harmaata kivilaatua ja etumainen ”leukakivi” punaista kivilaatua. Ja samassa pitäjässä saattaa olla useita tälläisiä kiviä, ja jos ne olisivat luonnonoikkuja, niin milläpä  se luonto osaisi aina valmistaa tyystin samanlaisia? ja jos on vain yksi ”leukakivi” niin sekin on 80% punaista kivilaatua ja harmaaväriset ovat yleensä vähemmistö.

Jotta saisimme varmuuden siitä että kyseessä on todellakin ihmiskäden tuote, niin sitten on katsottava korkeuskäyrää. Ne kun ovat nk. ylimmän rantaviivan alueella ja ainakaan sisämaasta niitä on turha hakea muinaisen saariston alapuolelta.  Näitä saaria on aikanaan asutettu ennen maankohoamista ja väki niissä on rakennellut näitä kivipatsaita.

baltian jaajarvi
tältä se maamme aikanaan näytti kun näitä kivipatsaita pykättiin. Ollaan vuodessa 9300 eaa ja akateemisen maailman mukaan ensimmäinen ihmissryhmä saapui tänne 8400eaa - vaikka maamme oli jo silloin täynnä näitä kivisiä patsaita.

Tämä ehkä vielä menisi mutta ongelmaksi nousee että  nämä saaret ovat vanhempia kuin teoriamme ihmisten saapumisesta tännepäin. Itse asiassa ne ovat em rannansiiritymän perusteella tuhannen vuottakin vanhempia kuin on arveltu ensimmäisen ihmisryhmän tänne saapuneen jostain baltian rannikolta. Kyseessä  on siis väkisinkin tyystin tuntematon kulttuuri.

Aikakausi itsessään kylläkin tarjoaa jäämeren rannikolta ns komsankulttuurin jollainen siellä on arveltu olleen ”jääkauden taskussa” ja sittemmin on päätelty arkeologisen evidenssin avulla että tämä mesoliittinen kulttuuri olisi vaikuttanut aina Torniojoenlaaksossa saakka. On kai aikas turvallista olettaa että tämä muinaissaaristossamme asustanut kulttuuri olisi samaa perimää? Tämä kuulostaa yksinkertaiselta mutta kannattaa aina muistaa että tästä tuntemattomasta kulttuurista vain harva tietää. ja sitten kun saa tietää, alkaa se kuulu muutosvastarinta joka ikään kuin kuuluu asiaan. ja samalla saa varautua siihen miten jukuristi nämä ”jääkauden nostamat kivet” ovatkaan hitsautuneet itsekunkin tajuntaan.

tiirismaan kartta
Pitäis käydä täälläkin... kuuleman mukaan Hollolan Tiirismaan muinaissaarella olis megaliittikivi ja arvattavasti tarkka paikka on tän muinaisaaren korkeimmassa kohtaa.

Minähän näen tämän tietenkin niin että maassamme on tuhansia ja taas tuhansia kivipatsaita joita kukaan ei ole vain sellaisiksi niitä tunnistanut. ja ne ovat vieläpä maailman vanhimpia kivipatsaita sillä jos verrataan vaikkapa ranskan tai britannian megaliitteihin, ne ovat vasta kuparikaudelta eli n. 6000 vuotta nuorempia. Ja voin luvata että kuutisen tuhatta vuotta on paljon.

totemikivi
Mesoliittisilla asuinpaikoilla on aina kaikkee jännää...

Vaikka olen tätä aktiivisesti esiintuonut, pahaa pelkään että  oma elinaikani ei piisaa että tämän asian saisi yleiseen tietouteen. mutta jos nyt omapäisesti saisi ensi kesänä aikansa kulumaan metsissä näitä löytämässä, niin onhan jo sekin. ja tiedättekö… niiden löytäminen on tosi helppoa.  Pitää vain löytää tuollainen muinaissaari ja loppu on heinäntekoa.

Jukkis
Gravatar
Teekoo
Raisiossa on Tapion alttari ym, Turussa Runosmäessä kaksi ja koko Turun keskustassa mäkiä ja kiviä esim.Luolavuoren alue, Pirun pesä jne.Vehmaalla on Aarni-hauta,löydetty puisia veneitä...nyt kai kansallis-museossa.Maskussa rotkoja ja luolia,kalliomaalaukset. En sanoisi,että Varsinais-Suomi olisi ilman näitä muinaiskulttuurin maamerkkejä.Maanviljelijät kylläkin räjäyttävät kivet tuusannuuskaksi...ja omia alueita suojellaan tarkasti.Mikä ei välttämättä ole huono asia,siis suojelu.
Gravatar
IKU-RI
Noin 120m korkeuskäyrän tuntumasta löytyy jalkakiviä. Onko se litorianmeren korkeus?
Gravatar
jukkis
se vähän vaihtelee paikkakunnittain. ylin rantaviiva on maakunnasta riippuen 160m -120m riippuen ollaanko pohjanmaalla vai keskisuomessa. tässä auttaa paljon maankamara-ohjelma. http://gtkdata.gtk.fi/maankamara/
etsi haluamasi kohta kartalla, paina plussaa maaperä ja avautuu muinaisrannat johon rasti kuten myös maaperä -sanaankin ja sit kone raksuttaa vastauksen. pientä totuttelua vaatii mutta avaa kokonaisen maailman.

Gravatar
Antero
Hiivanaasen "saari" on 100-90 metrin korkeudella kun Ancylusjärvi vaihtuu Litorianmereksi ja tämä taitaa olla läntisin ja viimeisin muinaisista asuinpaikasta . Esim. Kauhajoki ja Lauhanvuori ovat olleet jo pitkään "mantereen" puolella ja saarta on erottanut myöhemmin Kyrönjokena tunnettu salmi..
Gravatar
jukkis
näitä jalkakiviä löytyy sisämaasta yksinomaan ylimmältä korkeuskäyrältä. olen kyllä yhden löytänyt -30m joka ilmentää että se on vuodelta 12 200 eaa. sen sijaan rannikolta niitä löytää vielä litorinameren ylimmästä kohtaa mutta sen alta niitä on enää turha etsiä. ilmeisemmin tämä väki on seurannut merta kunnes on sulautunut toisiin kulttuureihin.
Gravatar
juppe
"On kai aikas turvallista olettaa että tämä muinaissaaristossamme asustanut kulttuuri olisi samaa perimää?"

On aika turvallista olettaa, että ne on ollu kantasuomalaisia, koska täällä ei oo muuttunu paljon mikään. Maannousemisen takia kaikkein haluttavin asuinpaikka, elikkä rantatontti, missä voi hypätä pää eeltä järveen, on on jonkun ajan päästä viimenen paikka, mihin suomalainen haluaa mökkinsä rakentaa. Mieluummin vaikka kaatopaikan viereen kun kallion päälle näköalapaikalle. Siellä voi käydä kaljakassin kanssa kattomassa iltaruskoa, mutta asuinpaikka se ei oo, niin että paikat säilyy sitten aika hyvin koskemattomina kun ei oo syytä siirrellä painavia kiviä.

Megaliitti säilyy siellä loistavasti sen 10 000 vuotta kun tuuli ei jaksa puhaltaa sitä kumoon

Mä olen selitellyt näitä juttuja tossa jo ajat sitten, niin että sitäkin vois joskus lukea.

https://yadi.sk/i/6EPTgezUoEIcPg

Gravatar
mikki
kun toi punakivi kulttuuri loppui suomessa noin 1500eaa.
Gravatar
IKU-RI
Näitä jalkakiviähän löytyy alemmiltakin korkeyskäyriltä.
Piilota kommentointilomake