Tiedä sitten onko aihe puuduttava mutta väliin voisi esitellä näitä kirkkomittoja vähän yksityiskohtaisemminkin kirkko kirkolta. Eihän näitä kyllä aiemmin ole koskaan tullut koostettua. Minä kyllä kotopuolessa mittailen näitä edelleen ja aina väliin tulee vastaan mitä ei aiemmin tiennytkään. Tai on unohtanut ja löytää  uudelleen juuri siitä  syystä, että ei ole niitä koostanut.


Kunnian saa aloittaa Eurajoki. Eurajoellahan on kirkko joka on rakennettu 1803 ja jotenkin vain näissä 1800-luvun kirkoissa harvemmin on mitään kirkkomittoja. Edellyttäen ettei niitä suoraan ole rakennettu vanhemman kirkon päälle, joka ei enää 1800-luvulla ollut kyllä mikään itsestäänselvyys.

Eurajoella on tottakai ollut vanhempikin kirkko, ja melko varmaan lukemattomia. Olihan tämä niitä ensimmäisiä paikkoja joihin kristinusko aikanaan rantautui 900-luvulla ja jos yksi puukappeli kestää arviolta 30-50 vuotta, saadaan pikalaskurilla 1600-luvulle tultaessa helpolla tusinan verran puukappeleita.

eurajoen niitty1
Katsaus Eurajoen yleisilmeeseen. Vasemmalla alhaalla nykyinen kirkko josta ei mene mitään mittaa mihinkään. Vihreällä olen haarukoinut alueen jossa aiempi kirkko 1600-luvulla sijaitsi (minulla ei ole mitään hajua missä kaikkialla vuosisatojen 1600-1800 välillä välikirkko on ollut) ja punaisella ristillä Lavilan niitty - sillä varmaan on joku oikeampikin nimi?

Tiedetään että 1600-luvulla kappeli seisoi joentörmällä kunnes otti ja putosi rinnettä alas. Sama muuten on aikanaan tapahtunut Köyliönsaarella kun sielläkin kappelikirkko seisoi kartanon mailla törmällä, otti, kaatui ja valui rinnettä alas järvenrantaan niin että puupalat vain lenteli.  Vastaavaa tuntuu tapahtuneen muuallakin tai sitten ne ovat sopivasti palaneet. Kyllähän tästä tulee mieleen että jotkin sen ajan puritaanit tai muut kiihkoilijat ovat vaan päättäneet, että meidän kirkkohan ei seiso vanhalla katolisella paikallaan. Jälkeenpäin on sävelletty sitten jotain hienotunteisempaa. 

Ihan tarkkaa kohtaa missä tämä 1600-luvun puukirkko on seissyt, ei vissiin tiedetä. Johtolankoina on toki edelleen paikalla oleva pappila ja että  se siis on seissyt joentörmällä. Itse veikkaisin nykyisen voimalaitoksen seutua koska se on sopiva pullonkaula  ajatellen että siinä  kohtaa on varmaan silloinkin ollut jokin puusillan tapainen. Ainakin siitä on Untamalan kappeliin jämpti 33.3 km mitta kuin myös Köyliönsaareenkin. 

eurajoen niitty
Ainoa ylivalottunut kuva joka minulla on po. niitystä.

Sitä vastoin todellinen helmipaikka löytyy pohjoisempaa. Paikasta jota sanon vaan Lavilan niityksi. Kerran siellä käynytkin ja nykyisin se on rivitalojen ympäröimä virkistysalue joka toimii lasten leikkipaikkana. En tiedä miksi se on jätetty hyödyntämättä  mutta ehkä paikalliset ovat vaistonneet paikan arvon – mene ja tiedä.

Siitähän sitten mittoja lähteekin. Kokemäen pyhänmarian sakastiin on tasan 33.3 km, ja tasan 33,3 km on myös Pyhärannan kirkkoon, Honkilahden kirkkoon ja Euran kirkkoon tasan 22.2 km. Luonnollisesti matkat Köyliöön ja Untamalaan pitenevät  ja ne ovat molemmat 33.8 km. Joskin Köyliönsaaren kohdalla on tietenkin mietittävä haluaako käyttää mittapisteenä nykyistä kirkkoa vai aiempaa vanhankartanon aluetta, jolloin mitta lyhenee radikaalisti – jopa 33.3 km asti jos olettaa puukappelin sijainneen kartanoalueen pohjoispuolella.

lavila niitty
Eurajoen Lavilanniityn kirkkomittoja,


On hyvin harvinaista löytää näin montaa mittaa yhdestä pisteestä ja vielä harvinaisempaa on että ne ovat noinkin tarkkoja. Tai itse asiassa en ole koskaan löytänyt mitään vastaavaa ja minä jos kuka, olen tämän alan expertti. Syytä on tietenkin kysyä mikä tämä niitty oikein on? Satakunnassahan toimii Unto Salo joka on kiistaton alansa auktoriteetti ja yksin unohtaa satakunnan muinaisuudesta enemmän kuin minä tulen tietämään.

Hänellä on teoria jonka mukaan satakunnan muinaiskaupungit eivät olleet kaupunkeja sanan modernissa merkityksessä vaan niiden funktio oli tavaranvaihdossa. Sanalla sanoen ne ovat synonyymeja toria tai kauppa-aukeaa tarkoittavalle paikalle. Paikka missä oli kauppatori, se oli muinaiskaupunki vaikka muuten olisi ollut pelkkää maalaispitäjää. On siis syytä olettaa että tämä Lavilan niittykin on ollut ”muinaiskaupunki” sen aikaisessa kontekstissa. Luonnollisesti se on siis paikka johon ensimmäisenä pykätään puukappeli pystyyn koska siellähän väki tanhuaa joukolla, valtaosan tullessa pitkienkin matkojen takaa.

Näin minä Eurajoen näen. Tietenkään mitään todistetta ei ole Lavilan niitystä kenelläkään sillä sen käyttö menee varmaan jo tuonne rautakauden tai varhaiskeskiajan puolelle, jolloin mitään ei vielä dokumentoitu. Jollain laserkeilausohjelmalla asian saattaisi pystyä tarkistamaan.

Jätin tuon Irjanteen kappelinkin tuohon täkyksi. Jostain syystä Irjanteen kappelista on jämpti 33.3  km Köyliönsaaren nykyiseen kirkkoon joka ilmentää että Irjanne ja Köyliö ovat aikalaisia eli kakkosukupolvea.

Jukkis
Gravatar
Antero
Jonas Geddan kartta vuodelta 1691 näyttää Nenättömänkylässä olleen viisi kirkkoa. Kolme Nenättömänluoman ja Kyrönjoen haarassa, kaksi joen toisella puolen ja vielä kaksi kauempana Ilmajoen puolella Jouppilankylässä. Jostain kumman syystä karttalehdet oli piilotettu Alavuden karttoihin. Nuijasodan "Nenättömänkylän" taistelu eli Santavuori taistelu käytiin Kyrönjoen jäällä ja Piirtolsnkankaalla. Olen aina ihmetellyt miksi ei Ilimajoen kirkolla... josta on 11,1 km ja 9,99 km Hiivanaasenkiveen. Tuhottiiko kirkot vai valuivatko jokeen kuten Eurassa... Joen ranta on pikleeriä ja romahduksia on sattunut. Miksi Nenättömän talon nimi vaihtui Panttiksi? Kenelle? Miksi Fleming keskitti taistelun sinne? Miksi kainuulaiset laajalta aluelta puolustivat paikkaa? Paljonyksiä, vähän vastauksia...
Gravatar
Yrkki
Kiitos Jukkis näistä jutuista, sie rokkaat. Pahasti vaan menee samaan kategoriaan Ukrainan lentokonejutun, rokotushysterian ja höpö ravinto oppien kanssa. Jätät provosoivat selvät huuhaat pois, niin historiajutut saa painoarvoa.
Piilota kommentointilomake