Tänään tutustumme sitten Ahvenanmeren kirkkomittoihin. Nehän muodostavat kronologisen reitin Ahvenanmaalta mannermaalle katkeamattomana ketjuna ja vähän sisämaahankin.  Merikäärmeeksi minä tätä olen tavannut nimittää jo silloin kun tämä  löytyi vuonna 2010.


Ahvenanmaalta varsinaisesti ei voi löytää 33.3 km kirkkomittoja ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että saari on liian pieni niihin hommiin. Sen sijaan niitä löytää ahvenanmereltä kun pomppii luodolta ja saarelta toiselle seuraten niitä  pieniä kappeleita joita sinne on rakenneltu. Muutama yksittäinenkin löytyy; Utön ja Kökarin kirkkojen välinen etäisyys on 33.4 km ja Ahvenanmaan Lemlandin kirkolta Söttungan saaren kirkkoon on jämpti 33.3 km.  Ehkä sen on tarkoitus jatkua siitä jonnekin mutta minä en ole löytänyt reittiä eteenpäin.Se isoin kulkee tietenkin reittiä  Lumparland – Kumlinge – Houtskari – Seili.
ahvenanmeri
Reitti Ahvenanmaalta Turkuun voidaan edetä 33.3 km välein toistuvia kirkkosaaria pitkin.

Ja sitten vuonna 2010 jäi ihan jumiin. Tuntui jotenkin epäuskottavalta että se voisi pysähtyä noin vain ilman että jatkuisi mantereelle. Ja ainoa joka tuntui antavan mittoja oli näitä turkulaisia lähiökirkkoja a´la Varissuon kirkko tms joiden historiallinen arvo on luonnollisesti nollaluokkaa. Pattitilanteessa oltiin siis vuositolkulla. 

Kunnes sitten Turun yliopistosta lähti liikkeelle arkeologi Juha Ruohonen opiskelijoineen. He bongasivat Aurajoen varrelta Ristimäeltä ikivanhan kirkonpaikan, jota hienosti lehdistössä tituleerasivat Suomen vanhimpana kirkkona. Mediahehkutus oli kovaa vaikka itse en niin vakuuttunut sen olevan maamme vanhin. Kyllä ne vanhimmat edelleen löytyy kokemäenlaaksosta jossa on ollut orastavaa kristinuskoa jo 500-600 –luvuilla ja aivan varmuudella pyhän Olavin kultin aikaan 1000-luvulla.  Kristinusko saavutti satakunnan jo 900-luvun alkupuolella siinä missä  häme  ortodoksisoitui jo 800-luvulla. Turhahan se silloin on tulla hehkuttamaan 1200-luvun puukappelia Turusta. Vaan ei jäädä  jumiin tähän eikä nolata kaveria, pitäähän se julkisuusarvo osata ottaa kirkkohistoriaa tuntemattomilta toimittajilta.

ristimaki turku

Joka tapauksessa Seilistä  oli Ristimäelle 32.8 km eli 500m liian vähän mutta toisaalta sopii kyseenalaistaa onko Seilin nykyinen kappeli varsinaisessa alkuperäispaikassaan. Nämä kirkkomitathan on tehty jo rautakauden -  tai sen viikinkikauden – aikoihin, ja kirkot tuskin ovat muutenkaan ensimmäisiä merkkimerkkejä. Ristimäeltä sitten on matkaa Marttilan kirkkoon 33.2 km ja Marttilasta Someron kirkkoon 33.6 km. Mikä antaa edellyttää että Marttilan alkuperäinen merkkipaikka on sijainnut 100-200m länteen päin jotta mitat rimmaisivat paremmin.

Turun arkeologit siis auttoivat tässä asiassa. Siitä tietenkin kiitokseni. Silti itselleni jäi epäilys takaraivoon että tässä oli hyödynnetty vahvasti allekirjoittaneen tekemää esityötä näiden kirkkomitoista syntyneiden pohdintojen avustuksella.  Silloin 2010-2011 pamisin paljonkin miten näillä mitoilla voi bongata kadonneita kappelinpaikkoja ja jotenkin tunne että se tässäkin on toiminut inspiraation lähteenä. Epäilys vain vahvistui kun sama porukka sittemmin esiinkaivoi Lempäälän Aimalan kirkon. Sinikivessähän oli tullut paljon aiemmin puhuttua tästä Aimalan tapauksesta kuinka sen loogisesti pitää asettua suoralle Hiittinen – Messukylä ja omata 33.3 km mitat niin Jumesniemeen kuin Sammaljoellekin.  Eikä se oikea paikka sitten ollut kun kivenheiton päässä… palaan vielä tähän aiheeseen jossain kohtaa.

merikaarme
Matka Lumparlandista Seilin kappeliin onkin siis matka Somerolle saakka.

En minä nyt tietenkään odota että Turun arkeologian laitos antaa ilmoille seuraavan julkilausuman: ”Olemme naureskelleet Jukkikselle jo vuosikausia hänen ns. mittauksistaan ja pitäneet häntä pesunkestävänä huuharina kunnes huomasimme että hänen teoriansa on yllättävän käytännöllinen ja oikeaanosuva. Aluksi puolileikillämme käytimme hänen mittausmetodeitaan ja löysimme nämä paikat ihan niiden avulla – ja ainakin se toimi koko ajan innoittajana. Hitsi vieköön, kaveri oli kuin olikin oikeassa koko ajan. Me emme vain alussa käsittäneet että hän on kaukana huuharista. Hän on vienyt historiantutkimuksen niin pitkälle ettei keskinkertaiset ihmiset pysty seuraamaan häntä niin pitkälle ja sen vuoksi ovat epäileväisiä”.

Kirjoitin tämän vähän sarkastisesti ja olen tietenkin hyvilläni jos joku tarttuu toimeen kun itse en maallikkona voi tietenkään mennä kaivelemaan kenenkään maita ja mantuja, ja kaikki tietoni on tarkoitettukin vapaasti jaettavaksi ja hyödynnettäväksi. Toisaalta on sitten harmituksen kipinä siitä että viralllisesti nämä samat tahot lähinnä naureskelevat hyväntahtoisesti moiselle huuharille. Soisin sentään vastalahjaksi edes vähän kunnioitusta. Sekin liikaa pyydetty.

Palataksemme aiheeseen niin tämä ahvenanmeren keissi on nyt paketissa omalta osaltani. Se kuuluu laajemmin ns. jokimittojen sarjaan joka vain – saariston ansiosta – on tiettävästi maamme ainoa merimitta.

Jukkis
Gravatar
TarJa
Kun näitä Ahvenanmeren kirkonmitoista nyt puhutaan, niin sitten löytyy tämä 22,2 km ketju alkaen Kökarista, Sottungan, Vårdön, Kumlingen, Brändön kautta Kustaviin.
Gravatar
kirjis
Oletko koittanut testata käytännössä sitä miten nämä etäisyydet olisi määrätty? Sehän on kai se kompastuskivi miksi teoriaa pidetään epäuskottavana akateemisissa piireissä.
Piilota kommentointilomake