Tänään jatketaan tätä muinaista salaisuutta josta kaikki eivät ole kuulleetkaan ja vielä  harvempi ymmärtää siitä mitään. Ei sillä että  olisin itsekään viisaampi vaikka olen ns.  päätutkija. On vain viivojen loputon verkosto kirkkojen välillä joilla kaikilla on aina sama etäisyys, mutta tänään valaistaan homman problematiikkaa.


Ensimmäinen probleemi on tietenkin se, etteivät  nämä  millään voi olla keskiaikaisia. Ei vain ole mahdollista että  kylät  ja asukkaat olisivat muuttaneet sijoilleen sillä perusteella  että kylän keskipiste on jämptisti 33.3 km päässä  toisesta kylästä. Kyllä ne kylänpaikat muodostuu ihan toisista syistä. Kirkkoisät ovat tietenkin voineet pykätä kappelinpaikat ihan mihin vaan, mutta ei silti voi odottaa että  siihen ilmaantuisi kylä ympärille noin vaan. Eikä se ole mahdollista koska kirkot tuntuvat varsin usein sijaitsevan rautakautisten kalmistojen päällä  ja niiden alla otaksuttavasti on rautakautinen pyhättö eli lehto.

Pakkohan tämä ristiriita on ratkaista niin päin, että tämä  alkupiste on ollut paikalla ensimmäisenä. Minulla alkaa hahmottua teoria että ensimmäisinä näitä  jokia pitkin tulivat jonkinlaiset kauppamiehet jotka  alkoivat vaihtaa tavaraa paikallisten nomaditaloudessa elelevien metsälappalaisten kanssa.  He merkkasivat nämä joet jollain merkillä aina 33.3 km välein, ja ilmeisesti tämä merkkipaalu oli myös kauppapiste.

kalevantikku
Vanha roomalaisaikainen `milestone´ Untamalan kirkonpihassa. Epäilys on vahva että näistä kivipylväistä on koko 33-homma saanut muinoin alkunsa.

Mikä tämä merkkipaalu sitten on ollut? Ainakin Olauksen kartassa näillä main on piirretty kummallisia pylväitä,  vähän samantapaisia kuin nykyisin on vielä  Untamalan kirkonpihassa tämä ns. Kalevantikku. Malli tulee enemmän kuin varmasti roomalaisilta joten ollaan jossain 300-luvulla eli aikoina jolloin kokemäenlaaksoa pitkin saapui jotain gootteja joilla oli Roomaan luontevat yhteytensä. Ainakin matkamitta 33.3 km on ollut roomalaisilla käytössä.

Aikaa myöten vain kauppapisteestä on syntynyt kauppa-asema ja kauppa-aseman ympärille on alkanut tulla väkeä joka on sitä asuttanut ja näin kylät ovat päässeet syntymään.  Mitä  pidemmälle päästään, on näitä pylväitä alkanut ilmaantua myös jokihaaroihin, sivujokien kärkiin ja sen aikaisia maanteitäkin pitkin – joita satakunnassa on ollut pronssikauden peruna.  On syntynyt kauppatavaran verkosto.

Näitä  pylväitä ei ole enää jäljellä. Aikaa myöten niiden ympärille syntyi asutus, ja asutuksen keskelle lehto. Lehtoon ilmestyi jossakin kohtaa ensimmäinen kappeli, sitten toinen kappeli, kolmas kappeli ja hissuksiin kappelit liikkuivat pitkin poikin aluetta, joka oli jo kirkkomaana. Seuraava sata metriä tuonne, sitten sata metriä tänne ja näin on menty sukupolvesta toiseen kunnes sitten jostain 1600-luvulta eteenpäin niiden sijainteja on alettu jo dokumentoimaan. Alkuperäisen pisteen etsiminen on siis haastavaa, joskin myös antoisaa.


harjavalta
Harjavallan kirkkolinjoja näkyy olevan kolme mutta kaikki vaatii vähän klapinpoistoa. 

Harjavalta toimikoon tyyppiesimerkkinä. Harjavalta on nimi joka on ilmeisesti germaaniperäinen sana ja tarkoittaa sotajoukkoa (Heir) ja paikalliset taitavat olla salaa ylpeitä tästä nimestä. Nimi on yhdistetty roomalaisiin montakin kautta, olihan olemassa roomalainen sotapäällikkökin jonka nimi oli Chariovalda.

Harjavallan kirkkomitta Huittisiin on ilmiselvä -  kirkkomaiden etäisyys on 33.1 km. Tämä panee tietenkin miettimään, onko Harjavallan ammoin kadonnut mittapiste ollut alkujaan 200m lännempänä ? Huittisista ei ole kauheasti apua, sillä yksi sen kirkoista tiedetään olleen pohjoisempana Sampun puolella, joka vain sekoittaa tätä asiaa.

Näissä asioissa olen tavannut navigoida. Harjavallasta on Lassilan pikkukirkkoon vastaavasti 33.8 km. Lassilan kirkon yhteys Ahlaisten kirkkoon on jämpti 33.3 km joten Lassilan kirkonpaikka tuntuu alkuperäiseltä. Pitääkö  Harjavallan pistettä siis etsiä kokemäenjoen vastarannalta jotta matka Lassilaan lyhenisi pitäen samalla mielessä että se saisi pidentyä  myös  Huittisiin. Kokemäen varresta ei kirkkoa löydä joka ei menisi jokea myöten, joten on tottakai olemassa myös  kolmaskin linja.

harjavallan kirkko
Olen pannut punaisella ympyrällä summittaisen paikan jossa epäilen alkuperäisen mittapisteen sijainneen -  edellyttäen ettei se ole kokonaan joen toisella puolen?

Se on Kiikan Ulvi jonka sanotaan olleen olemassa, joskaan kukaan ei taida tietää sen tarkkaa sijaintia. Vihjeinä on vaan edelleen sillä puolen jokea oleva pappila ja ristilähde, joka on toiminut kastepaikkana ja tuskin kaukana silloisesta kappelista. Tiekin tuntuu olevan vanha ja siinä näkyy olevan jokin perinneniitty johon kukaan ei ole rakentanut. Ulvista taas tuntuisi olevan suht jämpti matka Karkkuun jonka kirkko on aikanaan sijainnut itse kirkonkylässä. Missä siellä? Etsin tätä tiedonpätkää turhaan viime yönä. Se on ilmeisesti niitä asioita jotka kaikki paikalliset tietää muutenkin joten ei sijaintipaikkaa kannata silloin erikseen netissä  mainita. Onhan se vähän turhauttavaa juu.

yhteenvetona siis että mitat ovat olemassa, niissä on vähän klappia suuntaansa ja lähes yksikään kirkonpaikka tuskin on alkuperäisessä  sijainnissaan. Rakenna nyt siitä sitten toimiva kokonaisuus. Mutta toisaalta, tämä on allekirjoittaneen tapa relata sillä se joka tähän perehtyy kansalaisen karttapaikan kautta, saa siitä varmaan samanlaisia kiksejä kun minäkin.  Älyllisesti inspiroivaa ja sivistävää, sitä se on.

Ja satakunta - se on ollut muinoin pala Roomaa.

Jukkis
Piilota kommentointilomake