Tässä kohtaa akateemikko huokaa kyllästyneenä; Vieläkö joku näistä muinaiskuninkaista jaksaa jauhaa vaikka ne on todettu satuolennoiksi jo kauan sitten. Asia ei ole kuitenkaan niin yksinkertainen etteikö siihen voisi palata tälläisen pienimuotoisen vastahyökkäyksen merkeissä. On suuri epäilys että  akateeminen tulkinta on vakavasti puutteellinen.


Oli kuningas nimeltä Fornjot, hän hallitsi niitä maita, joita kutsutaan Suomeksi ja Kvenlandiksi; se on itään siitä meren rantasta, joka kulkee pohjoiseen Gandvikin kohdalla; jota me kutsumme Helsingbightiksi. Fornjotilla oli kolme poikaa; yksi oli nimeltään Hler, jota kutsumme Ægiriksi, toinen Logi, kolmas Kari; hän oli Frostin isä, Snaer Vanhan isä, hänen poikansa nimi oli Thorri; hänellä oli kaksi poikaa, yksi nimettiin Norr ja toinen Gorr;

Oheinen lainaus – tai pikemmin googlemainen konekäännös – on Orkney-saarten jaarlien saagasta jonka on työstänyt islantilainen pappismies Snorri Sturlarsson 1200-luvulla. Meille tutumpi versio on ”Kuinka Norja asutettiin” joka on oheisen tekstin korrutoituneempi käännös.

aittomaen kivet
Jos jokin on ollut muinaisen kvenlandin/kainuun/jatulimaan keskuspaikka niin eittämättä se on ollut Aittomäki. Sen kivikasoista voi päätellä sen olleen jopa muinaista kyläkuntaakin suurempi, joka kuuluu luokitella kenties jo muinaiskaupunkien joukkoon.


Ajatukseen suomalaiskuninkaista on tottakai suhtauduttu avoimen vihamielisesti koko olemassaolonsa ajan. Pelin aloitti aikanaan 1600-luvulla Johannes Messenius joka nämä asiat julkisti omissa kronikoissaan. Messeniusta on – aiheellisesti – kritisoitu sen ajan gööttiläisestä tulkinnasta eli sellaisesta suuruudenhullusta liioittelusta joka oli aikakaudelle tyypillinen. Gööttiläisyyteen kuuluvat myös käsitteet raamatullisesta alkuperästä sekä historiallisen aikajanan editoimiseen leikkaa ja liimaa –periaatteella. Nykypäivänä tätä tulkitaan liian negatiivisesti.  Ei ehkä ymmärretä että protestanttisen puritaanisuuden aikakaudella jokaisen kansan piti polveutua raamatullisesta kansasta, ja mitä  tulee editoimiseen, harvemmin on keskitytty alkuperäislähteisiin. Messeniuksen kohdalla unohtuu usein mainita että  ruotsalaiset, Rudbeck etunenässään, teki kaikkensa ettei Messeniuksen kronikkaa julkaistaisi, koska se nähtiin pahana kilpailijana  ruotsalaisten vastaavalle. Kronikka ajelehtikin 50 vuotta yksityisissä käsissä Messeniuksen kuolemanjälkeen kunnes pääsi viimein painokoneeseen. Siitä eteenpäin se on joko tietoisesti unohdettu, kritisoitu ja nykypäivänä sivuutettu ja täystyrmätty. Kuten koko ajatus muinaiskuninkaista yleensäkin.


aittomaki kartta
Aittomäeltä ei röykkiökasoja puutu. Oikea Kalevalan "Kivimäki". Olisin aikas vissi että muinainen sota joka tämän keskuksen tuhosi, se käytiin vastapäisellä Hiirimäellä. On varsin mahdollista että hiirimäen etymologia ei johda suinkaan mus musculuksesta vaan gootin sanasta Heer/Hier joka tarkoittaa nykymuerkityksessä esim Saksan maajoukkoja ja ammoin isoa sotajoukkoa. Itse Aittomäkikään ei välttämättä juonna aitoista vaan gootin aido, aitto- rungosta joka tarkoittaa sytytettyä, poltettua. Aittomäestä on myös käytetty muotoa Betulia (Koivu) joka lienee keskiaikaista pappislatinaa ja tuskin alkuperäinen.

Nykyistä kriitttistä tulkintaa edustaa näkyvimmin vaikkapa Sirpa Aalto ja hänen väitöskirjansa. Aallolla on asiaan selkeä yhtenäinen näkemys. Hän näkee ne valossa että nimet ovat symboleja joistakin luonnonilmiöistä tähän tapaan:  

Fornjótr (”muinainen jätti”), Kari/Kári/Kare (”tuuli”), Hler (”meri”), Logi/Loge (”liekki”), Frosti (”pakkanen”), Snær (”lumi”). Tämä johtuu siitä, että kertomus Orkney-saarten jaarlien esi-isistä on mytologiaa eikä historiaa.

Asia on siis tältä osin loppuunkäsitelty.Vai onko? Fornjotur on nimi joka on norjaa ja se  rakentuu kahdesta osasta, eli sanoista Forn (muinais/vanha) ja jotur (jättiläinen). Nimi on siis tulkittu ”muinaisjätti” jollaisia esiintyy Genesiksenkin sivuilla ennen vedenpaisumusta. Muinaisia myyttisiä  kerrostalon korkuisia jättiläisiä ja on selvää että  taruolentojahan ne. Vaan sen voi tulkita toisinkin. Jotur on muoto sanasta Jatul mutta pitää muistaa että seutua jota saaga kuvaa, perimätieto ja kansanperinne tuntee jatulien heimon, joka oli eri asia kuin varsinaiset jättiläiset. Vanha voi olla yhtä hyvin arvonimenä kuten kylänvanhin, suvunvanhin jne eli nimi voidaan tulkita myös jatulien vanhin tai suoremmin Jatuli(heimon) kantaisä. 

aittomaki 500 jaa
Aittomäki merkittynä punaisella täplällä vuoden 500 jaa aikaiseen karttaan. Lähistöllä menee pohjoiseen nauhamaisena polkuna lisääkin näitä kiviröykkiökeskittymiä joka kielii niin muinaisesta kylistä kuin niitä yhdistävästä tieverkosta Vöyrin rikkaisiin asutuskeskittymiin.

Tietenkin nimi on nyt huomattavasti hämärämpi; sehän on vain viittaus heimokunnan perustajaan jonka ristimänimi jää iäksi historian hämäriin. Mutta se todistaa että nykytulkinta ei välttämättä ole oikea symbolisena tulkintana. Kari on vastaavasti nimi jonka voi toki tulkita tuuleksi, mutta sen voi tulkita myös konkreettisena nimenä. Näitä Carl, Karl –versioita kun vilisee skandinavian nimistössä jo riimuruotsista saakka. Kari on edelleen nimenä.  Samahan pätee tähän Loge –nimeen jonka variaatiot ovat lukuisat: Lokka, Loki, Loke, Luki, Lucca, Loha, joita riimukivet suorastaan vilisevät.

Vahvin näyttö liittyy nimeen Frosti joka esiintyy saagoissa kahdessakin kohtaa. Nimen Gus rinnakkaisnimenä joka oli legendojen mukaan muinaiskuninkaistamme viimeinen.   

Kuningas Agni taas on ryöstöretkillä Finlandissa, missä hän pakottaa kuningas Frostin (’Pakkanen’) tyttären Skjálfin (’Väristys’) puolisokseen ja ottaa tämän mukaansa.

Skjälfin tulkitseminen Väristykseksi on toki Aallolta jo vahvaa ylitulkintaa jolla pitää teoriansa kasassa, ja hän ei ilmeisestikään myöskään tiedä sanan Froste todellisia merkityksiä. Nimi on keskieuroopassa tunnettu ja muodoissa Frosti tai fursti. Forst tai Frost. Sana tarkoittaa ytimekkäästi ruhtinasta, eli arvonimenä kuninkaasta seuraavaa. Vrt. vaikkapa laivaston försti joka yliperämiehenä on kapteenista seuraava eli ensimmäinen (First). On kai aikas selvää että jos pitää verrata suomalaista mahtimiestä onko hänet kuvattu ”pakkasena” vai nimityksellä ruhtinas, lienee jälkimmäinen uskottavampi. Se selittää myös miksi Frosti esiintyy nimen Gus rinnakkaisena – toinen saagakirjailija on vain viitannut nimeen ruhtinaana ilman erillisnimeä. 

Tämä on se huomio, joka pakottaa kysymään, onko nykyinen akateeminen tulkinta tulkinnut nimistöä liian ahtaasti? Sen myötä kaatuu sitten kaikki muukin.

levaluhta
Kuulu Leväluhta jonne on viskattu ruumiita kunnon lampi/suo -hautaan aitoon tanskalaismalliin. Vastaavahan on Vöyrillä ja mielenkiintoisesti ne ovat saman muinaisen tieverkon eri päissä. Tanskalaisethan tuhosivat kainuun kuningaskunnan n. vuonna 600 tietämillä ja kas kummaa, että Leväluhdan ruumiit ovat samalta ajalta.

Saagojen todellinen keskushahmo on sitten Snaer Vanha jossa Snaer on tulkittu lumen symboliksi. Snaer tulee etymologisesti valkoista merkitsevästä juuresta eli lumen väristä. Nimihän on norjannos joten alkusana lienee muinaista goottia jolloin sen juuri olisi vit (”vitivalkoinen”) ja nimenä  jotakin Wit- alkuista eli vaikkapa Witikka tai Witting. Vanha ilmaisee tässä jonkun tietyn suvun vanhinta. Mielenkiintoista kyllä, Sturlarsson itse tulkitsee tämän heimonimen heidän valkoisesta ihonväristään ja hiustenväristä, tulkinta joka on tyystin unohtunut nykytutkijoilta.

En näe itse ollenkaan perusteita nykyiselle tulkinnalle. Näen vain sarjan tulkintoja jotka on sellaisenaan haettu naapurikielistä yrittämättäkään ymmärtää niiden olevan suhteellisen tavallisia nimiä noihin aikoihin. Arvonimien tulkitseminen symboleiksi on pahanluokan kardinaalivirhe ja uskoakseni seuraava tutkijapolvi joutuu taas tätä kysymystä lähestymään nollapisteestä.

Jukkis
Gravatar
Urmas
http://www.magneettimedia.com/suomen-muinaisen-historian-tutkimus-on-kauhistus-alistajien-historialle-ja-arvoliberalismille/
Gravatar
Antero
Witting on Ylistaron ja Könnin puolivälissä oleva Vittinki jossa Könninmestarit kaivoivat hopeaa ja erikoista metallia jota ei ole pystytty metallurgialla tunnistamaan. Tämä metalli teki kellokoneistoista lähes "ikuisesti" kestäviä. Voisiko "Witting" viitata myös hopeaan...
Piilota kommentointilomake