Etsiessämme vuoden n. 700 jKr taistelupaikkoja pohjanmaalta on vuorossa Alkinsaaren tutkiminen. Samalla opitte miten vähillä eväillä joutuu väliin asioita pohtimaan, liikkumaan lähinnä vaistonvarassa ja katsomaan mitä löytyy vai löytyykö mitään. Sellaista se on tämä muinaistutkijan arki, ollaan sitten ammattilaisia tai tälläisiä hyväntahdon amatöörejä. 


Alkinsaari on edelleen maastokartoissa. Laihialla mainittu myös muodossa Alkit. Nykyisin tämä ”saari” on metsän sisuksissa kaukana kaikesta vedellisestä. Vaan mitä  Alki oikein tarkoittaa? Etymologia tarjoaa esigermaanisen sanan alkis josta muodostunut latinan sana alce, kuin ruotsinkielen älg. Hirvi. Nimi olisi siis yksinkertaisesti Hirvisaari. Sana on kuitenkin problemaattinen; selvää on ettei se juonna ruotsinkielestä,  koska ruotsinkiellinen väestö ei levinnyt koskaan Laihialle asti, ja toisekseen sana on tyystin tuntematon koko skandinavian alueella.Germaanisessa kielessä sanalla on myös muitakin merkityksiä;  Alci (alkii)on monikkomuoto  ”jumalat” tai alhs = temppeli. Klemetti kirjassaan Vierasperäisiä muinaisnimiä kaivaa kuitenkin syvemmältä. Monet germaaniset sanathan ovat suoraa lainaa muinaiskreikasta ja kreikaksi Alki tarkoittaa rohkeaa (sodassa), joissakin yhteyksissä myös sotajoukkoa että turvapaikkaa. Klemetti tarttuu tähän viimeiseen ja toteaa Alkinsaari = Pakosaari.

laihia roykkiot
Pohjanmaalla röykkiöitä piisaa, jopa niin paljon ettei niissä ole kaikissa vielä käytykään. Olen niiden pohjalta koettanut rakentaa teoriaa että missä on röykkiöiden tihentymä, siellä on ollut muinaiskylä ja niiden välillä yksittäiset röykkiöt tuntuvat menevän nauhamaisesti joka puhuu jonkinlaisen muinaispolku -verkoston puolesta. Näiden muinaisteiden avulla vastaavasti voi päätellä itse taistelunkulkua.  Alkinsaari merkattuna karttaan numerolla 152. 

Alkinsaaresta ei paljoa tiedetä. Museoviraston tutkijat ovat löytäneet sen itärinteeltä kaksi palokuoppaa, joka ei ole ihme, koska ovat arvanneet mistä etsiä. Viereinen Kärmesnevanmäki tarjoaakin kunnon röykkiökasat. Jos oikein ymmärsin niin niitä tunnetaan kaikkiaan peräti 93 kpl ja joka kerran kun muinaistutkijat käyvät paikanpäällä, lisää löytyy. Kivikasojen merkitykset ovat kuitenkin salaperäiset, sillä valtaosa ei vastaa hautaa millään muotoa, eikä kasoja purettaessa ole tullut kasan sisältä juurikaan mitään vastaan, saati kaivettaessa kasan altakin. Hautamääräksi se tuntuu todella suurelta määrältä ajatellen sen aikaista kyläkunnan kokoa. Itsehän tietenkin ajattelisin mielelläni, että jos Alkinsaari on yksi taistelupaikkoja on sen lähistölle suoritettu ns pikahautauksia kaatuneille urhoille. Valitettavasti tämä hyvinkin viikinkimäinen mielikuvani voidaan romuttaa sillä, että yksi palanen morbyn keramiikkaa on sentään löydetty kivikasoista ja sen tekeminen loppui jo viim. 300 –luvulla. Todennäköisesti kyseessä  on muinaiskainuussa eläneiden saamelaisten hautoja – tai muistohautoja – jotka kotakansana tuskin ovat rakentaneet kiinteää kylää, ja tämän vuoksi itse asutusaluetta ei olekaan löydetty vaikka hautuumaa onkin neliökilometrien mittainen. Ainakin nimi Kotaneva viittaa saamelaisiin. Tai sitten se todellakin on sotaurhojen hautuumaa! Alkinsaaren taisteluissa kaatuneet satakunta miestä  ovat saaneet arvoisensa hautakummut. Kuka näistä tietää.

alkinsaari muinaiskartta
Sama kartta rekunstroituna noin ja arviolta vuosien 500-700 jKr aikana. Alkinsaari sinisellä.

Pakosaari? Mielikuva tulvahtaa taas pintaan kun ajattelee porukkaa joka siellä hytisee koko yön vainovalkeiden valaistessa horisonttia.Jostain syystä en oikein osaa ostaa ajatusta, vaikka se looginen onkin. Tiedän paljon linnavuoria, isonvihan aikaisia piilopaikkoja ym jotka harvoin ovat saaneet tapahtumia kuvaavia nimityksiä. Itse asiassa ei koskaan. Ehkei se ole nimityksen arvoista että väki menee metsään jollekin mäelle vainoaikoina ja palaa sieltä sitten omia aikojaan takaisin? Sen sijaan kaikki taistelupaikat ovat tavanneet saada omat nimensä jotka säilyvät kansansuussa pitkäänkin ja vakiinnuttavat nimensä. Hyvänä esimerkkinä Pirkkalan Sotaplassi jossa ei ole tapahtunut muuta  kuin että siellä on valettu kanuunankuulia Klaus Flemingin huovijoukon edetessä kohti Nokian kartanoa. Sellainen nimi voi olla myös Lempäälän Säijässä jossa on höökinmäki. Nimitys kuulostaa siltä kuin siinä olisi hevonenkin joutunut ”höökimään” (hengästymään) rinnettä noustessaan mutta sanan etymologia on sanassa hyökkäys. Höökiä=hyökätä.  Vieressähän on legendan mukaan ollut talonpoikaiskapinan johtajan hullu-Daavidin kotitalo, joka saattaa valaista tämän salaperäisen höökimisen merkityksiä?

alkinsaari korkeus
Alkinsaaren yksinkertaisempi korkeuskartta. Ilmeisemmin suosaareke jonka läpi mennyt pitkospuinen tieura ja jota toiselta puolen suojaa kannasmainen notkelma.


Saarihan ei Alkinsaari ollut silloinkaan sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta suosaari kylläkin. Kotaneva lienee ollut olemassa silloinkin ja janamaisia röykkiöitä seuraten voisi olettaa siinä olleen muinaispolun tai –tien. Suon päällä on ilmeisemmin olleet tukkeja pitkospuina ja on noustu Alkinsaarelle ja toisella läntisellä puolen notkelma jossa mennyt pieni kannas suon ollessa molemmin puolin. Ei oikein olisi mielekästä tehdä pakolinnaa keskelle tiestöä  jota pitkin vihollinen joutuu väistämättä  kulkemaan.

Sen sijaan puolustusasemana se olisi mitä parhain, ainakin jos ajattelee että suojattavana on kokonaisia kyliä jotka voi päätellä röykkiökasoista. Selvää että nykyisen Nikkarin kylän alla on ollut kylä silloinkin. Röykkiöitä seuraten ilmenee että on ollut myös eteläisempikin tie suon eteläpuolelta jossa on pakostakin täytynyt olla toinenkin puolustusasema. Mutta pohjoisempaan kylään jota Alkinsaari suojaa, sitä ei oikein voi kiertää mistään sillä se on pitkän ja ison niemimaan kärjessä. Jos jokin joukkio sen haluaa rosvota, siitä on mentävä läpi ja varsinaiselle Alkinmäelle on noustava vetisen suon kautta, joka kuulostaa jo lähes itsemurhalta. On sitten oma kysymyksensä, onko mäellä tosiaan taisteltu vai onko se ollut pelkkä puolustusasema joka ei ole saanut verikastettaan vihollisen mesotessa kokonaan toisessa suunnassa.

Paljonhan tämä ei ole. Se on pelkkää nimeen nojaavaa etymologista päättelyä mutta joskus on vain otettava hatarakin johtolanka tarkasteluun.

Jukkis
Gravatar
Antero
Uunituoreessa Munakan alueen historia l teoksessa on kannen sisäpuolella kartta vuodelta 1758 jossa kuvataan alueen tiestöt ja omistukset. Munakan nimi tarkoittaa vedenjättömaata ja väestö on siirtynyt Ilmajoelta rannikolle. Tähän viittää Vähäkyröläisten "ikiaikainen" metsien ja niittyjen omistus vielä nykyisinkin. Vähäkyröläisten metsät on Ilmajoen Munakassa vaikka välissä on Isokyrö. Kartalle on merkitty myös kaksi ruumistietä kuffeenlaaksossa. Pidempi alkaa Seitunojalta Kuusiston taloon, Flinkin eli Lahden taloon josta se menee Vähäjärvelle ja Orismalan suuntaan. Lyhyempi on Mäkelän talosta pökkelökorpeen yhtyeen edelliseen. Vittingiltä alkaa Kuffeentie päätyen Halkosaareen. Munakan ensimmäisen torpan perusti kuuluisa kirkonrakentaja Salomon Kolhström ja alueella asui alkuunsa monta lukkaria Ylistarosta, Ilmajoelta ja Nurmosta, jonne Kolhström teki saarnatuolin. Myös Könniltä saapui uudisasutusta tuoden sepäntaidot ja kärryjen valmistuksen Ujaistenkylään.
Gravatar
jukkis
se on oikeastaan täydellinen puolustuspaikka. sitä on lähes mahdoton piirittää mutta puolustaja voi aina vetäytyä haluamaansa suuntaan - tai perustaa uuden murroksen. Loogisesti sen keskeltä pitäis mennä tieura mutta mitä asiaa tutkailin, niin sen maaperä on möyhitty avohakkuiden yhteydessä joten jos polku-uran haluaa löytää, tarvii erittäin hyvää onnea.
Gravatar
juppe
Tollanen suosaari olis ollu tosi hyvä paikka jos olis halunnu jäädä piiritetyks, niin että sille pitäis keksiä muuta käyttöä.
Piilota kommentointilomake