Yksi idea mikä välähti ykskaks päähän on bongata sellaisia taistelupaikkoja, joista harva meistä on edes tietoinen. Siinähän on pitkästä aikaa piristävä idea. Yksi sellainen voisi löytyä Hämeenlinnasta tanskalaissotien aikaan. Mitkä ihmeen tanskalaissodat te kysytte – niinpä niin.


Tanskalaissodat ovat suhtkoht tuntematon episodi Suomen historiassa. Osa näitä keskiajan kahakoita joita tuli ja meni. Sehän me tiedetään että hetken aikaa Suomemme oli tanskalaisvallan alla vuosien 1522-1523 aikana, kunnes kustaa Vaasa onnistui nostattamaan ruotsalaiset kapinaan. Tällöin kävi niin että suomalaiset talonpojat yhdessä ruotsalaisten yllyttäjiensä kanssa piirittivät tanskalaiset Turun linnaan.

hiidenjoen silta
Nykyinen Hiidenjoen silta. Kuvanottopaikassa jalkojeni alla oli jokin betonoitu siltarumpu jossa kenties on mennyt tätä edeltänyt sillantapainen?

tanskan kuningas Kristian II päätti tehdä asialle jotakin. Hän otti luottomiehensä Severin Norbyn hoitamaan hommat kuntoon. Norby oli oikein kunnon sen ajan ammattisotilas joka tiettävästi soti koko ikänsä milloin missäkin ja lopulta kai kuoli Firenzen piirityksessä tykinkuulaan. Näin ainakin wikipedia. Se tietää myös että

vuonna 1521 Norby karkotti laivastonsa avulla ruotsalaiskapinalliset Ahvenanmaalta joten tie Suomeen avautui. Kesällä 1522 hän rantautui Manner-Suomeen ja lopetti Turunlinnan piirityksen jossa kapinalliset olivat piirittäneet tanskalaisen Tomas Leben  joukkoja.

hiidenjoensilta 1
Alkuperäinen keskiaikainen silta, jossa kaksi armeijaa seisoi vastakkain hieromassa rauhaa, on sijainnut jossakin selkäni takana olevilla kapeikoilla. Kröhöm...kuvasta muuten näkee että olen saanut vähän kesäpöhöäkin poies.

Ruokahalu kasvaa syödessä ja Norby päättikin vallata koko Suomen. Sehän oli hyvin yksinkertainen prosessi sillä riittää kun valtaa kaikki kivilinnat, omaa kaiken vallankin. Jykevien muurien suojissa oleva sotajoukkio kyllä opettaa talonpojille kaapinpaikan.

Itseäni kiinnosti että kylläkin tultiin Hämeenlinnan edustalle mutta itse linnaa ei kyetty valtaamaan. On vain maininta että Severin Norby joutui vetäytymään isomman sotajoukon tieltä. Sen verran olen päässsyt kurkistamaan perimätietoa että rauha tehtiin lopulta Hiidenjoen sillalla, jonka jälkeen tanskalaiset peräytyivät.

mailipylvas
Rauta/keskiajalta on säästynyt vanha merkkikivi joka on ilmentänyt sillanpaikkaa. Maamme varhaisempia maili/kilometripylväitä. Sanotaan nyt sekin että näitä tapaa löytyy 33.3km välein mutta tällä kertaa sen roolin on ottanut vastarannalla oleva Janakkalan kivikirkko.

Tämä tietenkin kutkuttaa. On melko selvääkin että Hiidenjoki on jakanut sekä Tavastit että tanskalaiset omille puolilleen ja välissä ollut silta, joka aivan varmuudella oli jykevästi murrostettu ja varustettu molemmin puolin. On sitten oma kysymyksensä kummalla puolen oli kumpikin mutta pieni perehtyminen sen aikaiseen tiestöön kielii, että tanskalaiset olivat länsipuolella. Pohjoisrajana luultavimmin Hämeenlinna ja 1500-luvun maailmassa ei piirittää voinut enää kovin läheltä joten piiritysrengas lienee ollut säällisen etäisyyden päässä. Joka takasi että linnan huolto on hyvin pelannut joen yli, ja sen näännyttäminen mahdotonta.

Käytiinkö mitään taistelua? Edes pientä kahakkaa? Ainakin oma katseeni kiinnittyi heti Kalpalinnaan joka on tarjonnut kunnon vuorena hyvän esilinnan paikan. Sinne sitten pitikin päästä. En tajunnutkaan miten korkea se vuori oikeasti oli, ja vaikka hiihtokeskus onkin sen vallannut, vielä laelle pääsi vanhaa kulunutta hiekkatietä. Meitä oli kolme kyydissä, painoa oli, ja mäki vain jyrkkeni. Nosti se sen ykkösellä niin että vain kytkin kärysi. Siitä sitten vielä parisataa metriä jalkanousua.

kalpalinnan huippu oli yllättävän pieni joten siitä näki huoletta kahteenkin suuntaan niin pitkälle kuin vain maailmaa on. Risukko vain esti näkemästä etelään mutta olihan se tähystyspaikkana aivan ylivoimainen. Lähestyvän sotajoukon näkee jo kymmenien kilometrien päästä. On sitten oma kysymyksensä, onko Kalpalinnaa ikinä käytetty kahakointiin sillä taistelupaikaksi se on kiistatta kelvoton suuren liian ison kokoluokkansa vuoksi.  Liian iso kokoluokka kerta kaikkiaan estää dominoimasta hiidenjokea ja sen alla kulkevaa maantietä. Kukaan ei ammu jalkajousella satoja metrejä mutta toki se tarjoaa oivan paikan nopeisiin sissi-iskuihin.

nakyma kalpalinna
Näkymä  Kalpalinnan huipulta on huikaiseva. Tiedä sitten mistä on saanut nimensä. Se voi liittyä tähän tanskalaissotaan tai sitten Isovihaan jolloin täällä on myös kahinoitu. Luultavimmin kuitenkin yhteen merkkikiveen joka oli kuin pystyssä sojottava miekka ja johon liittyi joitakin ritarimaisia legendoja.


Silti jää avoimeksi mikä oli tämä suurehko Tavastien sotajoukko? Pitää aina muistaa jotakin 1500-luvun ammattisotilaista. He olivat kenties langanlaihoja, piinkovia, sitkeitä, tottuneita kärsimyksiin ja heidän kehoaan koristivat monenlaiset arvet. Heidän rohkeutensa oli käsittämätön nykypäivän mittapuulla eivätkä he pelänneet kuolla. He myös treenasivat taistelutaitoja ja –taktiikoita päivittäin. Ei siis ihme että näihin samoihin aikoihin Cortezin conquistadorit jyräsivät 20 000 intiaania vain 200 ratsumiehellä. Sama juttu olisi aivan varmasti tapahtunut jos vastassa olisi ollut hämäläisten talonpoikien viikonloppuarmeija.  Historiankirjat opettavat että talonpoikaisarmeijat on surutta survottu kavioiden alle. 

Itsehän olen jo vuosia epäillyt että myyttiset pirkkamiehet olivat ihan oikea ritarikunta jolla piisasi kykyä raskaisiinkin sotiin. Sitä ei historiamme tietenkään myönnä koska silloin pitäisi myös myöntää tavastian tai pikemmin satakunnan olleen halki keskiajan, aina rautakaudesta, ihan oma kuningaskuntansa. Ei voi olla armeijaa ilman kuningasta ja vastoinpäin. Eikä tälläinen ritarikunta voi toimia talonpoikaisarmeijan periaatteella vaan sen on oltava ihan oma soturiluokkansa jolla on ollut aikaa treenata pelkän sotapuukon käsittelyä päivittäin tuntikausien ajan.

Mutta yhtä kaikki. Voidaan olettaa että hämeenlinnan eteläpuolella, arvattavasti Janakkalan puolella, on käyty aikanaan taistelu josta kukaan ei tiedä mitään. Ehkä joku piipparikaveri sen sieltä yksi päivä kaivaa päivänvaloon?

Jukkis
Piilota kommentointilomake