jatkanpa tutusta aiheesta jota on sivuttu sen tuhannen kertaa, eli milloin ihminen alkujaan laski kinttunsa tämän maan kamaralle? Minähän olen jo pitkään väittänyt että Yoldia-meren aikaan joskus 9600 eaa kun taas wirallinen tiede  pysyttelee ancylusjärven ajassa 8400 eaa. Muutama sata vuotta tietty sinne tänne. Onko tähän altavastaiseen nyrkkeilyotteluuni jonkinlainen ratkaisu olemassa?


Paljon se tuumituttaa edelleen kun tuli piipahdettua Hollolassa paikallisoppaan ja sit tän myytinkertojat –miehen kanssa. Käytiin siellä Pirunpesälläkin joka kiistatta on jylhä rotkomainen suppilo jossa lienee aikanaan ollut joku lammentapainen. Vettä tuli taivahalta. 

hollola pirunpesa
Onhan tuo Pirunpesä komia paikka mutta sen päällä oli sit sellaista joka herätti omankin tutkijamielenkiintoni...

Muinaistutkijoilla, siis niillä jotka saavat ihan oikeaa palkkaakin tästä hommasta, on ollut melkoisen selvä kutina että ensimmäisiä ihmisiä jotka tänne saapuivat, tulivat lahden Ristolaan. Aikanaan tätä kutsuttiin Askolankulttuuriksi. Tulivat kun maaperä oli jo kohonnut sen verran, että oleilussa oli järkeä. Ilmasto lämpeni lämpenemistään sitten viimeisimmän Veiksel –kauden, joten ei oloissa ollut valittamista. Ajoitukset tarjoavat vuotta 8400 eaa suurinpiirtein. Mukana ollut piikivenpaloja jotka on kyetty jäljittämään jonnekin baltian suuntaan, joten johtopäätös on selvä  - baltiasta tulivat. Etelärannikolle. Looginen, järkevä  ja perusteltu teoria. Kaikki kunnia.

hollola kivi
Megaliitteja tällä muinaissaarella piisaa. Tai siis eräänlaisia kivipatsaita. Tässä onnekkaasti kuvattuna vasemmalta puolen, jossa ne kasvot yleensä on jos on ollakseen. Silmä ainakin erottuu


Sitten on tämä minä. Eriskummallinen ajattelija joka väittää ihmisen tulleen jo tuhannen vuotta aiemmin. Yoldiameren aikana jolloin kiinteää maata ei vielä ollut, ja seutukunta oli pelkkää  saaristoa. Sitä oli silmänkantamattomiin kuin ahvenanmerellä nykyisin. Eivät tulleet baltiasta vaan idästä ja vieläpä levittäytyivät keski- ja pohjois-Ruotsiin asti. Ruotsi siis asutettiin samaan aikaan etelästä Skånen kohdalla kun taas nämä  alkusuomalaiset iskivät samaan aikaan pohjoisemmas ylittäen veneillä lahden välissään. Sanoin tämän provona. Tälläiset jutut kiinnostaa alemmuuskompleksisia suomalaisia; me oltiin täällä ekana!

hollola asuinpaikka
Asuinpaikka. Kiviympyrä joka on toiminut kotapohjana. Tunnustan että en usko monenkaan vakuuttuvan sillä valtaosa näkee näissä vain niitä kuuluja "jääkauden aikaisia" siirtolohkareita kasassa. Pitää aikas paljon harjaantua ennen kuin näitä oppii tunnistamaan ja se vei itseltänikin melkoisesti vaivaa, aikaa ja tupakkia.

Mistäpä me päästäänkin itte kiistakapulaan. Paikallisopas oli löytänyt pirunpesän päällä olevalta kalliolta,  kohdasta josta oli hyvä näkymä alaspäin, ja sopiva tasanne istuinkivineen, ihka aidon piikiven kappaleen. Oli toimittanut sen geologianlaitokselle muttei ottanut siitä kumminkaan valokuvaa, jota olen pitkään hänelle harmitellut. halusin kuitenkin nähdä  paikan. Siitä vähän matkan päästä  kaivoin sammaleen alta kvartsinpalasia.   Totesin itsevarmasti –ammatti-arkeologin arvokkuudella – kuin ohimennen niiden olevan kvartsi-iskoksia. Enkä viitsinyt sitten ottaa minäkään valokuvaa, vaan jemmasin ne takaisin sammaleen sisään.

Muistin toki paikan. Kerran tullut käytyä aiemmin. Pari kolme megaliittia, yksijalkaisia, yksi punajalkainen, asuinpaikan tapainen.  Ihan siinä kivenheiton päässä. Ei epäilystäkään etteikö salpakangasta olisi asutettu silloin kun se vielä oli yksinäinen saari.  Ehkä tuo Pirunpesäkin on valittu sen takia, että se on toiminut vesialtaana joka on tietenkin kaiken oleilun ja asumisen aa ja oo.

Sitten kävi niin että kun palasin himaan, piti oikeen googgeloida että mitä ne kvartsi-iskokset oikein on ja miltä ne näyttää. Vittu ne oli oikeesti iskoksia ja sit kaduttaa, ja kaduttaa tänä päivänä, etten sitä kuvaa ottanut. Pakko lähtee sinne takas keväällä käänteleen turpeita ylös alas. Asuinpaikka, kivikautinen asuinpaikka ja parit totemikivet.

hollola ristola
Maailma vuonna 9500 eaa. Hollolassa oleva Salpakangas on ollut muinaisena saarena. Sen päällä punaisella ympyröity asuinpaikka kvartseineen, piikivineen, kotapohjineen ja kivipatsaineen. Alempi ympyrä keskellä avomerta on Lahden Ristola joka  tuolloin oli vielä aavaa ulappaa. 

Tällä voi olla  strategista merkitystä kumota tuo Ristolan juttu.Tai siis rehellisesti sanoen vaihtoehtoja on kolme. Ekassa jengiä  todella tuli Ristolan rantaan ja aikain kanssa perustivat toisen asutuskeskuksen salpakankaan päälle. Tässä skenaariossa molemmat olis ancylusjärven aikaisia. Toisessa mallissa salpaharjun päällä olisi yoldiameren aikainen ja silloin kun se oli saarena, jolle on vahvat perusteet, ja sitten kun ihmettelivät mihin merenranta katosi, muuttivat siihen viiden kilsan päähän Ristolaan. Tai sitten kyseessä on kaksi tyystin erillistä tapahtumaa. Yoldiakulttuurin väki oli jo kadonnut harjunpäältä kun baltiasta tuli sakkia. Ehkä se geologianlaitoksella oleva piikivenpala voisi auttaa asiassa, tai sitten ne kvartsinpalat saattavat antaa osviittaa ajoituksen puolesta?

Mikä on sitten totuus tässä asiassa ? Varmaa on vain että jos joskus tämän saisin julkistettua kirjan ym muodossa, se varmaan kokisi ammattipiireissä syvän hiljaisuuden, mutta jos siitä olisi pakko antaa kommenttia, se varmaan olisi pohjattoman aggressiivista, tai ainakin luulen niin. Ei kai se kenestäkään ole mukavaa luoda akateeminen uransa jonkun Ristolan puolesta ja sit tulee yks niäminen ja kumoaa koko teorian. Mutta juuri niinhän tässä tehdään ja tehty jo pitkään.

Jukkis
Gravatar
Antero
"Keitä alkuperäiset suomalaiset olivat?"

Tälläinen artikkeli tuli vastaan Tiedetuubi nimisestä julkaisusta, mutta olivat päivittäneet julkaisua niin artikkelia ei enää löytynytkään. Sen verran aloin uteliaisuuttani kollata nettiarkistosta, miksi sitä ei ole enää julkaistu:

https://web.archive.org/web/20150930030036/http://www.tiedetuubi.fi/ihmiset/keita-alkuperaiset-suomalaiset-olivat

Gravatar
saku
Eikös sitten ennen jääkausia ole ollut myös elämää? Jäämassat ovat vain tuhonneet kaikki todisteet, joten ei ole ainakaan jäänyt todisteteita elämästä.
Pangaea mantereen aika taisi olla paljon varhemmin ennen viimeisiä jääkausia päättyen 174 miljoonaa vuotta sitten, joten ennen jääkausia olleena, on vaikea löytää oikein mitään, paitsi ehkä luolista Gotlannista ja Bornholmista. Voisihan Suomestakin löytyä luolia, jos muinaisilla asukkailla on ollut keinoja ja tarvetta tehdä sellaisia. Mielenkiintoista olisi myös tietää, miltä aikakaudelta oli ruotsalaisten hylynetsijöiden löytämä kiekonmuotoinen rakennelma Itämeren pohjassa. Taisi olla Ahvenanmaan pohjoispuolella.

Gravatar
juppe
Jos noi kiven palaset harmittaa, niin sähän voit ettiä jotain tärkeempää.

Alkusuomalaiset on valunu hissukseen Lähi-idästä Kiinan kautta ja osa samoista muuttoliikkeistä on jatkanu amerikkoihin, ja täähän on siitä metka kuvio, että siitä löytyy ne kulttuurit, jotka on kehittäny kirjotustaidon omia aikojaan. Kaiken järjen mukaan suomalaisetkin on kehittäny sen, koska sukulaiskansatkaan ei oo malttanu olla kehittämättä.

Kun tähän ei paljon mitään mahu, niin joudut lukeen loput tuolta ensmäisen luvun alusta.

https://yadi.sk/i/Hitmx8O2VZSfHQ

Piilota kommentointilomake