Oudot jutut

Kaikkea rajatieteellistä
Paljonhan sitä on kysytty,  miksei ihminen ole apollo-ohjelmien päätyttyä juurikaan kuussa käynyt, ja marsinkin retki tuntuu olevan vuosikymmenien mittainen suunnitteluprojekti. Minulla on ollut tähän aina selityksenä että Kuussa käynti oli yhdenlaisen historiallisen kehityskaaren synnyttämä ja siihen oli keskeinen henkilö ja innostaja Werner Braun. Hänen myötään avaruusohjelmatkin lopahtivat. Teoreettisen puolen ja alustavat käytännön kokeet rahoitti Hitler, joka joutui Braunin lumoihin siinä missä Kennedy myöhemmin.

Miehet ajattelee luonnollisesti kaikkea tyhmää. Kuten sellaista voiko eteläsuomen purosista löytää kultaa? Kukaanhan ei sano etteikö se olisi teoreettisesti mahdollista, mutta käytäntö voikin sitten olla jotain toista. Tarvitaan vain oikeanlainen maa-alue, oikeanlainen puronen joka saa  alkunsa oikeanlaisesta paikasta ja se on sitten siinä. Kuka sitä lappiin asti viittiikään?

Ihan vaan leppeitä kesätarinoita tältä viikolta koettuna ja nähtynä. Ekaks pohditaan tälläsen nikotinistin murheita ja sit pelastetaan ihmispolo harvinaisen tukalasta tilanteesta. Muuten on oltu lähinnä sisällä hellettä piilossa. Kuuma on juu.

Tänään – hellepäivän kunniaksi – tarkastelemme ilmastonmuutosta puhtaan yleissivistyksen kannalta. Asiasta voi ja kannattaakin olla huolissaan,koska telkkarin ilmastonmuutosasianttuntijat eivät ainoastaan ole rasittavia, vaan myös tahtomattaan rapauttavat yleistietämystä ja tyhmentävät ihmisiä.

Tänään tutkimme näitä muinaiskiviä puhtaan esteettiseltä, etten sanoisi taiteelliselta kantilta. Minähän oon tunnetusti niin ratkaisukeskeinen ja materialistinen ihminen, etten juurikaan paneudu mihinkään henkisyyttä vaativiin pulmiin. En minä sitä kuitenkaan häpeänä pidä, että me miehet ollaan niin Marsista. Jos ei määrätietoisesti puskisi kohti vastausta armottoman tieteellisessä hengessä, niin eihän tää juttu olis ikinä auennutkaan.

Se ilmastonmuutos. Siitähän revitään otsikoita samaan tahtiin kuin muustakin eliittisestä propagandasta. Eikä se ihme olekaan. Alkujaan kyse oli vain propagandistisesta tempauksesta, jonka varjolla saatiin euroopan ja yhdysvaltain teollinen kapasiteetti siirrettyä Kiinaan. Nythän siitä on kasvanut näiden ilmastopankkien avulla jo triljoonan arvoinen liiketoimi, jolla kyetään epäsuorasti verottamaan ylikansallisia yhtiöitä, joten se on politikoille tärkeää.

Mikään mahti maailmassa ei pitäisi allekirjoittanutta poissa Vammalan Wanhan kirjallisuuden päiviltä. Tällä kertaa oli teemana etsiä jotain yleisteosta Lapinsodasta kun nyt niissä maastoissa tuli kuljettua. Vaan eipä löytynyt mitään, siis ei yhtikäs mitään sieltä satojen Talvi- ja Jatkosota –teosten keskeltä. Monet divarinpitäjät tiesivät ettei sellaista liene tehtykään, kuin korkeintaan paikallishistoria –tasolla. Miksi näin? Kulutin aamupäivän tutkiessani, miksi Lapinsota ei juurikaan kiinnosta tutkijoita.

Kesällä on kesäjutut. Ja parempaahan outojen ja mitä eriskummallisempien asioiden kokoelmaa ei olekaan kun vanha hermeetikko-aikani sen aikaisine kirjallisuuksineen. Joten esitellään niitä nyt tässä  sen verran kun viiittin. Varoituksen sanana että luonto on mitä ihmeellisin ja ihmisen kyky ymmärtää tiettyjä  luonnonmekanismeja ja –tapahtumia on todella alkeellinen ellei peräti olematon. Sen vuoksi suuria ja hätkähdyttäviäkin asioita on meille tyystin tuntemattomia.

Tiesittekö että Suomen löylynlyömä tasavalta on vielä niin nuori ja näkemyksissään ohut, että se heijastuu lähes kaikkeen.  Erityisesti tämä yhden totuuden politiikka joka ulottuu kaikille elämänaloille. Meidän ihan virallisessakin historiassa on paljolti paikkansapitämättömiä juttuja ja tällä kertaa otan teemaksi vuoden 1808 sodan.

Sarjassamme toisen maailmansodan tapahtumia tuli eksyttyä väliin kotomaankin kamaralle ja sodanjälkeiseen asekätkentään.  Varoituksen sana etukäteen. Tietoisena miten ”pyhänä” tiettyjä juttuja suomalaiset pitävät  isosta kakkosesta, tämä kirjoitus kyseenalaistaa virallisen narratiivin. Omalla vastuulla siis.