Onhan Bladerunner huikea elokuva, sitä ei voi kyllä kukaan kiistää. Vielä kun vahingossa eksyin katteleen sen 3D –versiona niin sai silmilleen huikeita näköaloja. Ihan vaan aikani kuluksi kerron siitä tarkemmin mielipiteitäni joka tietenkin on aina haastavaa puuhaa ettei tule spoilanneeksi juonipaljastuksia.



Se on loppujen hyvin hyvin harvoin kun minäpoika elluissa käyn. Noh.. ei siitä pitkää aikaa ole kun kävin pettymässä  Alien Covenantiin jonka tapahtumat oli niin ennalta-arvattavia että oikein hävetti käsikirjoittajan puolesta. Tarkemmin muuten kun mietin niin taitaa olla sci-fi melkein ainoa lajityyppi joka minut elokuvateatteriin saakka saa. Joten eihän tätä nyt voinut missata.

On kyllä videolla se alkuperäinenkin Bladerunner ja jostain syystä en ole koskaan siitä tykännyt vaikka se onkin kuulemma sellainen kulttiklassikko ettei sitäkehtaa julkisesti arvostella. Yöpuolen elokuvana se on niin sanotusti pimeä elokuva, hidastempoinen ja vähän kliseinenkin. Jos jotain oli tästä uudesta syytä  odottaa niin ainakin parannusta. Sitähän se tietenkin oli. Toki on myönnettävä ettei alkuperäinen Bladerunner saanutkaan kovinkaan kummoisia arvosteluja saati katsojalukuja vaan kulttimaineensa se on ansainnut vasta videolevityksen puolella.

blade runner 2049 noscale
Uudessakin nähdään vanha yrmy Harrison Ford. Yksi tämänkin elokuvan perusasetelma muuten on vaisu pääosanesittäjä joka kertovana hahmona jää pakostakin ohueksi kun taas lähes kaikissa sivuhahmoissa tuntuu olevan luonnetta ja särmää.

Kun puhutaan lavasteista ja tehosteista tämän uuden kohdalla niin täytyy tunnustaa ettei niissä ole kitsasteltu. Sehän oli suoranainen avaruusoppera mahtipontisine miljöineen, värimaailmoineen ja visuaalisine ilmeineen. Sitä  katselee ihan senkin takia.  On aina kiva katsella suuren budjetin elokuvaa joka panostaa tälläisiin seikkoihin, varsinkin kun ne loksahtavat paikalleen. Olisihan tämän voinut tehdä toki keskinkertaisemminkin –jatkaa yökuvaamista neonvalomainosten kimalluksessa ja yhdistellä hämäriä hiilivoimaloita ja asuinalueita keskenään. Sisälavasteitakin on pakko kehua. Ketkun JOI-yhtiön sisätilat olivat lievästi sanoen kolkkoja, etten sanoisi kummitusmaisia ja paikkoja joissa luulisi lähinnä kaikuvan.

Sitä on ehditty jo filosofoida naismaailmansa puolesta. Naisissa on munaa kun taas miehet lähinnä heikkoja turhakkeita mutta laajemmin on käsitelty sen filosofista puolta milloin tekoäly muuttuu elolliseksi ja missä kulkee ylipäätään elollisen ja elottoman rajalinja? Valitettavasti itse tartuin huomattavasti konservatiiivisempaan näkökulmaan. Kun tehdään amerikkalaista elokuvaa,  perhearvot kummittelevat aina jossakin muodossa. Itse asiassa ne tuntuvat saavan jopa dominoivamman roolin ja ”missing family” on teema jota kohti tämäkin elokuva suunnistaa ja muodostaa sen suoranaisen tarkoituksenkin.  Arvokäsite joka tuntuu olevan kaikissa jenkkileffoissa vuoroon keskitetysti ja vuoroon piiloviestinä ja vain alitajunnan oivallettavana. Tässä se muodosti koko elämän suoranaisen tarkoituksen. 

Blade Runner 2049 First Clip
Pidin kenties elokuvan parhaana kohtauksena San Diegoa jonne jättimäiset alukset kippaavat kaatopaikkajätettä kokonaisiksi vuoriksi.

Bladerunner 2049 on huikea elokuva ja jää elokuvahistorian helmeksi. Toivottavasti se toimii esikuvana seuraaville elokuville. Onhan siinä  toki tasoja joita pystyy katsomaan lähemminkin, siinä oli em. perhearvo –juoni mutta myös ironiaa  ”kadonneesta amerikasta” säteilyn vuoksi tyhjentyneen Las Vegasin symboloidessa sitä ja jättimäiseksi kaatopaikaksi muuttunut San Diego – joka muuten oli visuaalisesti huikein esitys -  symboli tälle kuululle  ”amerikan takapihalle”. Tosin on myönnettävä  että se nähtiin jo ykkösosassa kadunkansan massassa.

Onhan se elokuvakatsauksen paikka kun minäpoika harvoin elokuviin eksyn
Jukkis
Piilota kommentointilomake