Aattelin sanoa tästä aiheesta sanasen ihan vaan kun omaan siihen vähän toisenlaisen näkökulman. Kyse on alkoholistista jossakin työyhteisössä  - kuten nyt eduskunnassa – ja siitä miten ympäristön pitäisi asiaa käsitellä. Tästä kirjoituksesta on teille vielä paljon hyötyä, sillä uskoakseni tämä saattaa liipata läheltä  itsekunkin elämää.



Siitähän ei ole mitään epäselvää etteikö Teuvo Hakkarainen olisi alkoholisti. Varmaan selvinpäin mukava seuramies joka pyrkii miellyttämään, sillä eihän se muuten eduskuntaan olisikaan päässyt.  Monien alkoholistien tavoin persoona myös muuttuu kännissä ja tämä on muuten alkoholisteille tyypillinen piirre. Ammattikielessä puhutaan alkoholipsykoosista eli ihminen muuttuu kännissä  psykoottiseksi, tavallisimmin maaniseksi. Maanisella ihmisellä pidikkeitä ei ole. Eikä silloin paljoa paina vaikka koko viikon eduskunta on puhunut seksuaaliahdistelun nollatoleranssista ja hetikohta Hakkarainen menee kerjäileen pusuja umpihumalassa. Onhan siinä oikein ajoituksen mestari, ei voi kiistää. Tuskin sitäkään kannattaa epäillä, etteikö miespolo olisi nyt kovissa morkkiksissa, kuten useimmat maniaa sairastavat alkoholistit ovat selvittyään ja kelattuaan mitä kaikkea on tullut mokattua.

teuvohakkarainen

Vaan ei piiskata Hakkaraista tämän enempää, vaan mietitään miten häneen on suhtauduttu. Ymmärrettävästi Perusuomalaiset ovat salanneet, peitelleet, ja selitelleet miehen edesottamuksia villasella. On yritetty sensaatiota jahtaavaa toimittajaa saada vaikenemaan ja vaikeaahan se ei ole, koska toimittajat perinteisesti ovat salanneet poliitikkojen tiettyjä edesottamuksia. Sittemmin vaikeneminen on laajentunut toistenkin puolueiden politiikkoihin, ja jos jotain valitusta on tehty eduskunnan puhemiehelle, tämäkin on ajatellut sitä kuulua eduskunnan arvovaltaa, ja vaiennut asiasta.

Loppujen lopuksi alkoholistit ovat mestareita manipuloimaan työyhteisöään. Tätä on tehty iät ajat kun kaveri on leimannut kellokortin puolesta ja vaikka lopulta käry käykin, osoittautuu alkoholisti pomonkin silmissä sitten kumman aseistariisuvan katuvaksi ja selvin päin vääntää työtä kahden edestä. Hissuksiin toilailuihin vain kasvetaan ja pidetään illuusiota yllä.

Pitkän linjan päihdetyöntekijänä opin miten helppoa tähän on itsekin notkahtaa. Sitä näkee vaivaa kaveriin jossa on potentiaalia ja yritystä ja alkaa hankkiin sille asuntolapaikan, työharjoittelupaikan, avustaa asunnonhaussa ja vippaa joskus tupakkarahatkin kun se tulee AA-kerhosta. Sitten löytää keittiön kaapista tyhjiä viinapulloja, kundi ei tulekaan sovittuihin tapaamisiin ja vaikka haistaa palaneen käryä, ei jotenkin vaan tahdo sitä myöntää vaan aatttelee aina että se on jotenkin ohimenevää. Tämä on helmasynti johon me tukihenkilöt, juurivalmistuneet lähihoitajat sun muut retkahdetaan kunnes saadaan kokemusta miten kieron väen kanssa ollaan tekemisissä.

Ero hyväätarkoittavan lähimmäistyön ja ammattilaisuuden välillä on juuri se, alkaako pimittelemään toisen asioita suuremmilta silmiltä. Mulla oli aikanaan oma kasvunpaikkani tässä asiassa kun olin yhden päihdeyhdistyksen puheenjohtaja ja oikea käteni oli yöllä mennyt yhdistyksen tiloihin sikailemaan, siellä oli jotain voileipiä lattialla ja huhu kiersi että oli käyty lähitaloissa vonkuamassa lempeä naisilta. Viinapullot ja kaverit mukana. Minä tein aamulla kovan ratkaisun ja erotin sen kaikista luottamustoimista, ja mukana seuranneille yhdistyksen kavereille annoin kylmästi väliaikaisen porttikiellon. Tulihan siitä vähän polemiikkia etten minä voi tarjota porttikieltoja yhdistyksen varapuheenjohtajille ym ja kaikkein vähiten erottaa yhdistyksestä kun joku yksinäinen tyranni. Noh, tämä nyt oli tälläinen pilipaliyhdistys ja tuli ratkaistua asia niin, että jos naamaansa näyttää saa allekirjoittaneelta turpaansa.  Ei se sitten näyttäytyny. Sen asian voi laskea niinkin että jos olisin asian painanut villasella, olisi seurannut väistämättä toinen kerta, sitten kolmas ja ajan kanssa sikailija olisi todellisuudessa johtanut koko palettia allekirjoittaneen osoittauduttua liian heikoksi johtamaan.

teuvo hakkarainen

Rälläkässä kun olin töissä, joutui monta kertaa paikkaamaan omia juttujaan. Aikaa myöten joutui kyynisenä katsomaan kun iholtaan vielä vihreät tulokkaat lankesivat juuri näihin juttuihin. Oli eräskin juurivalmistunut lähihoitaja, joka ponnisti kovaa kyytiä politiikassa, ja keksi ottaa asukkeja narkkipiireistä ja nehän kusetti sitä mennen tullen. Mutta kun se oli sitoutunut omaan ohjelmaansa, ei se voinut myöntää tehneensä virhettä. Juuri niistä kuuluista arvovaltasyistä. Ei edes silloin kun kundi istu saunassa vaatteet päällä heittämässä löylyä, ja vielä se epäili jotain aivovauriota kun toinen sammalsi niin ettei puheesta enää tienny onko se suomea vai swahilia ja se vaan pani niitä nukkumaan, kunnes homma meni jokapäiväiseksi. Kyl mä sitä ymmärrän, ja sen ymmärtää jokainen joka on joutunu manipulaatioon ja miten jätkät  saa tekeen juttuja puolestaan kun ne itte soittelee vaan lehdellä.

hakkarainen on mun kokemusmaailmassa varsin tyypillinen tapaus joka sairastuttaa koko työyhteisön. Hän ei enää sairasta alkoholismia vaan levittää alkoholistista maailmankuvaa puolueensa puheenjohtajaan, puoluejohtoon, eduskunnan puhemieheen, toisiin edustajiin, poliittisiin toimittajiin kunnes syntyy joku hämäräperäinen salaliitto jonka ainoa tehtävä on pimitellä toisen toilailut nähden niihin kerta toisensa jälkeen enemmän ja enemmän vaivaa. Eihän se voi salaisuus olla että Hakkarainen on hillunut eduskunnassa kännissä vuositolkulla ja jopa johtanut persujen kosteaa siipeä. Hän on kopeloinut lukuisia naisia, jotka hekin ovat vaienneet, ja aina kun on jotain julkisuuteen päässyt, persumyönteiset rivikansalaiset ovat hekin ottaneet vähättelyn ja vaikenemisen linjan. Loppujen lopuksi hakkarainen sairastuttaa osan jopa nettikansalaisista ja tietenkin oman puolueensa kenttäväen, äänestäjänsä ja kotikuntansa.

Loppujen lopuksi kun yksi toimittaja paljasti koko jutun, ilmeni miten laajaa salailun ilmapiirin verkostoa Hakkarainen onkaan pyörittänyt. Se on ollut hänen pelikenttäänsä jota hän on dominoinut ja saanut sikailla aivan vapaasti, vetäen maanisella vaihteella yhä rankempia juttuja, tietäen että ympärillä olevat ihmiset hyssyttelevät ne olemattomiin. Te tiedätte nämä jutut. Teilläkin on naapureita, työkavereita, sukulaisia, ja vaikka ketä jotka kietovat teidät verkkoonne ja olette osa alkoholistista peliä.

Jukkis
Gravatar
Super-electric
Maan tapa.. näin on aina ollut ja tulee aina olemaan.

Mutta tästä tapauksesta sen verran, että eduskuntamme tarvitsee enemmän Hakkaraisia. Nostamaan ko. konklaavin äo:ta.

Gravatar
juppe
Salailu kertoo vaan siitä, että ongelma on paljon isompi. Ehkä Hakkarainen dominoi pikkujouluriehumisissa, mutta loput 199 kansanedustajaa sietää sitä siksi, että monen muunkin arvovalta on vaarassa jos dokaamiseen aletaan kiinnittää huomiota.

Firmoissakin isot pomot pääsevät alkoholisoitumaan pahiten, koska niitä suojellaan ihan eri tavalla kuin muita. Duunari tai konttoristi jos ilmaantuu kolmannen kerran viinan hajuisena töihin, se on monoa suopeammastakin firmasta, mutta ylempiä toimihenkilöitä ei aina valvota samalla tavalla vaan se riippu siitä, miten hyviä kavereita ne ovat toimitusjohtajan kanssa. Hyvä kaveri voi haista viinalle kaikessa rauhassa.

Eduskunnassa kansanedustajat on samassa asemassa, koska kaikkien muiden duunit on niistä kiinni. Avustajat ja virkamiehet lentävät äkkiä pihalle jos ne puuttuvat niiden asioihin.

Tälleen tilanne voi kehittyä pahaksi ennen kun yksi kansanedustaja saa tarpeekseen ja puhuu toimittajille totta.

Piilota kommentointilomake