Meillä kaikilla on kuva Aleksis Kivestä todellisena hengenpalon jättiläisenä, joka kohosi maineeseensa  syrjäkylien harmaista tölleistä. Tavallinen ihminen tavallisista – eli köyhistä – olosuhteista. Näin myytti kertoo. Tämä voidaan myös kyseenalaistaa, sillä Kiven kirjassa kulkee omituinen koodinpätkä, joka saattaa olla kirjan oikeiden kirjoittajien allekirjoitus. Kaarlo Marjasen teos Näkökulmia, vuodelta 1958 paljastaa tämän koodin.




Seitsemän veljestä on kasvutarina. Jokainen voinee tykönään pohtia, missä määrin seitsemän veljestä kuvastavat Kiven omia luonteenlaatuja. Onhan helppo nähdä, että nimien etukirjaimista Aapo, Lauri ja Eero muodostuvat ALE, ja vaikkapa toisin: Simeoni, Timo ja Eero vuorostaan STE. Nämä ALE ja STE viittaavat Kiven oikeaan ristimänimeen Alexis Stenvall. On varsin mahdollista, että veljekset symboloivat Kiven seitsemää luonteenpiirrettä. Tämä viittaa kirjan mystiseen maailmankuvaan, joka nuorella Stenvallilla oli, ja tiettävästi hän tutki myös aikakautensa kovinta mystiikkaa swedenborgilaisuutta. Tässä ei ole vielä mitään kummallista, ja nimistä muodostuva koodikin on suhteellisen yksinkertainen, mutta itse kirjan rakenteessa kulkee toinenkin, joka selvästi on täytynyt ylittää nuoren ylioppilaan osaamistaidon.

Seitsemän veljeksen keskikohta on tapahtumat hiidenkivellä. Se on koko kirjan kulminaatiopiste, suoranainen vedenjakaja. Lähes yhtä monta sanaa keskikohdasta laskien alku- ja loppupuolella. Melkein yhtä monta kirjaintakin. Marjanen laski ensipainoksesta, että se itse asiassa on myös koko kirjan fyysinen keskipiste – yhtä monta sivua molemmilla puolilla. Marjanen huomaa myös että sekä alku- että loppupuolella esiintyy ukkonen saman etäisyyden päässä keskikohdasta. Samaten lukkarin esiintyminen kahdesti, sekä etu- että loppupuolella on saman etäisyyden päässsä keskikohdasta. Lopullisena todisteena Marjanen tarjoaa sitä tosiseikkaa, että kirjan loppupuolella oleva veljesten riemastus Teerinmäellä on täsmälleen saman sivumäärän päässä kuin kirjan alkuosassa oleva kauhistus Sonninmäellä. Kirja rakentuu siis niin, että keskikohta on tärkein tekijä, ja tapahtumat tapahtuvat peilikuvamaisesti molemmin puolin keskikohtaa.  

seitseman veljesta
 

Haamukirjoittaja ... ?

Tälläistä rakennetta kutsutaan biletaarisymmetriaksi. Se oli tavallinen käytäntö antiikin kreikkalaisilla, jotka halusivat tieten tehdä tekstinsä harmoniseen kokonaisuuteen. Se että joku Suomessa tuntisi näitä asioita, on hyvin harvainaista, ja Kiven elinaikana jo todella harvinaista. Selvästi näkee että Kiven kirjassa on kyse paljon muustakin kuin tavanomaisesta kansankirjallisuudesta. Tähän koodiin on kuitenkin selitys.

Meidän täytyy kääntää katseemme Fredrik Cygnaeus nimiseen taide- ja tiede-elämän suurvaikuttajaan. Hän toimi muun muassa estetiikan ja nykyiskansain kirjallisuuden professorina ja oli aikansa Suomen keskeisimpiä kirjallisuuskriitikoita. Aleksis Kivi oli käytännössä hänen suojattinsa. Koodin on pakostakin oltava Cygnaeuksen luoma, siitä ei päästä mihinkään. Tämä jättää tietenkin jälkeensä kysymyksen, missä määrin Kiven Seitsemän Veljestä ylipäätään on täysin Kiven itsenäinen teos, ja missä määrin kirjan todellisuudessa on ohjannut, tai peräti kirjoittanut Cygnaeus itse.

Hyvällä lykyllä meillä saattaakin tässä olla ihan kotikutoinen Shakespeare-arvoitus. Onhan sekin puolijulkinen salaisuus, että mitään näytelmänero Shakespearea ei välttämättä ole ollutkaan, kuin korkeintaan kiertävänä näyttelijänä, joka tuskin osasi nimeään kirjoittaa. Sen sijaan oppineemmat, jotka eivät halunneet tulla omalla nimellään esiin, käyttivät mieluusti Shakespearen nimeä. Seitsemässä veljeksessä piilevä biletaarisymmetrinen koodi antaa ymmärtää, että Kiveäkin on ylimainostettu kotimaisen kirjallisuuden saralla. Hän saattoi jopa olla kirjoineen olla kirjoittajan sijasta kuitenkin vain lähinnä kirjurin asemassa, joka kirjoitti Cygnaeuksen hahmottamaa tarinaa. Mikä on totuus, sitähän emme tiedä, mutta varmaa on vain, että Kiven Seitsemässä Veljeksessä on kuin onkin myös Cygnaeuksen oma signeeraus mukana – joskin piilotettu niin syvälle kirjan rakenteisiin, että sitä ei ole kunnolla vieläkään löydetty.

Salaperäinen A. Kivi

Miksi Cygnaeus olisi kirjoittanut hulppean Seitsemän veljeksen nuoren ylioppilaan Aleksis Kiven nimissä? Siksi että Seitsemän veljestä omaa poliittiset tarkoitusperät. Suomi kuului Venäjän keisarikuntaan. Venäläiset eivät halunneet, että suomalainen älymystö haikailisi takaisin Ruotsin yhteyteen, erityisesti kun sen aikainen älymystö – Aurora-seuran jälkilöylyissä – puhui äidinkielenään ruotsia, ja piti tiiviitä yhteyksiä Ruotsin puolelle. Tämä side haluttiin katkaista, mutta tiedettiin että pakkovenäläistämisellä ei voitettaisi mitään. Niinpä kehitettiin ovela suunnitelma luoda puhtaasti suomenkielistä kulttuuria, jotta saataisiin luotua kuilu Ruotsin suuntaan. Ongelma oli, että suomenkielinen kulttuuri piti synnyttää tyhjästä. Cygnaeus ottikin haasteen vastaan, mutta halusi naamioida orastavan suomenkielisen kirjallisuuden kansan syvistä riveistä lähteväksi, ja tähän nuori ylioppilas Stenvall, myöhempi Aleksis Kivi, oli omiaan. Kirjan oli myös hyvä olla tapahtumiltaan kansanomainen, joten vaikea kuvitella että korkeasti arvostettu Cygnaeus olisi kirjoittanut mölisevää veljessakkia omalla nimellään.

Kysymys siis kuuluu; oliko Aleksis Kiveä oikeasti olemassa? Hänestähän ei muuten ole valokuvaakaan, on epäilty että se Kiveä esittävä partainen mieskin olisi joku ihan muu henkilö. Tottakai hän kuitenkin oli olemassa fyysisenä henkilönä, mutta kirjoittiko hän itsenäisesti mitään, onkin toinen kysymys. Jalustalle nostamamme kansalliskirjailija onkin saattanut olla omissa kirjoissaan lähinnä statistin roolissa, aikakautensa älymystön kirjoittaessa ne hänen nimellään. Sikäli kun on välttämättä kirjoittanut sitäkään vähää. Näyttää siltä että meilläkin on oma Shakespeare-arvoitus. Näyttää siltä että meitä kaikkia on vedetty ovelasti nenästä tämän asian tiimoilta.

Jukkis
Gravatar
tarja
Jos tästä kirjasta on etsitty koodia ja jotain ilmeisesti löydettykin niin voitpa olla oikeilla jäljillä. Vielä kun joku selvittäis onko kirjaan kätkettynä tarotin ison arkanan kortit niin asia lienee lopullisesti varmistettu. Itselläni ei nyt satu olemaan kyseistä opusta kirjahyllyssäni, mutta en yllättyisi mikäli yhtäläisyyksiä löytyisi. Esimerkiksi jo mainittu hiidenkivi on ilmiselvä kortti torni.
Gravatar
juppe
Seittemän veljestä on selkeesti joku ns. sivistyneistön oma juttu, koska se on tämmönen suomalaisille hyvin tyypillinen psykologinen ase, mikä räjähtää jonain päivänä omille silmille. Paa vaan oppilaat lukeen sellaista pakolla jos kerjäät ongelmia.

Rahvaanomaset jutut on tämmösiä:

An intellectual during the night ravished his grandmother and for this got a beating from his father. He complained: "You've been mounting my mother for a long time, without suffering any consequences from me. And now you're mad that you found me screwing your mother for the first time ever!"

Vaikka tolla on ikää jotain pari tuhatta vuotta, niin voi olla aika varma, ettei se oo jonkun akateemikon keksimä.

Piilota kommentointilomake