Viime aikoina on ollut huolestuttavia ilmiöitä kulttuuririntamalla, kuten kirjailijaboikotit. Kyseessä on yksinkertaisesti kulttuurin politisoituminen – tai arvottuminen – joka lienee amerikkalaista alkuperää poliittisesta korrektiudesta, joita levittää tietyt äärivasemmistolaisiksi (?) katsottavat yksityishenkilöt. Työnnänpä tähänkin lusikkani koska kulttuuri on aina ollut lähellä sydäntäni.


Natsit ulos...

Se kai alkoi siitä kun kauhu.con :iin kutsuttu kirjailija sai viime metrillä ymmärtää, ettei olisikaan tilaisuuteen tervetullut. Kuulemma maininnut jotakin uusnatsisista tai sovinistista jossain – en nyt muista. Ja koko vasemmistorintama antoi ymmärtää että tulevat boikotoimaan tilaisuutta ja mustamaalaamaan tapahtumaa kykyjensä mukaan, järjestäjät sitten alistuivat tähän ja kirjailija peruttiin. Mikä tietenkin johti boikottipuheisiin oikeiston suunnalta…

Minen nyt puutu tähän episodiin kuin yleisellä tasolla. En minäkään mitään äärioikeistosympatiaa omaa, mutta sen verran tiedän, että tuollaisilta nuorilta miehiltä lentelee ties mitä sammakoita suustaan, joita saa sitten jälkikäteen katua. Mutta ei niin nuorta, etteikö osaisi pitää poliittisen, tai pikemmin yksityisajattelunsa, erossa kirjailijaminästään. Kun mennään johonkin kirjailijana, ollaan kirjailijoita ja puhutaan vain omista kirjoista tai laajimmillaankin sen genrestä.

kenenkään poliittiset mielipiteet eivät kuulu kulttuuritapahtumiin, yhtä vähän ne kuuluvat jonnekin urheilukentille tai viihdetaivaan maailmaan. Mikä tarkoittaa myös että on periaatteessa yksi ja hailee, mikä on itsekunkin mielipide asioista. Mutta jos tästä tehdään kriteeri niin sitten on odotettavissa että poliittiset arvot alkavat raamittamaan kulttuuria, jolloin kulttuurianti väkisinkin taantuu. Tämä on se kehitys joka pitäisi pysäyttää alkuunsa.

kirjamessu
Jukkishan on pitkänlinjan messukiertäjä. Tässä ollaan vammalan kirjapäivillä kauan sitten. Taustalla Hermeetikko-kylttikin ja pakko vaan sanoa että joskus vihlaisee kun ajattelen miten tästä  valtakunnan ykkösaviisista on tullut toisissa käsissä sellainen räpellys kun on.

Seuraava tapaus oli kun joku varis-liikkeen tutkiva kansalaisjournalisti leipoi Horror-shopin päämyyntitykistä jonkun uusnatsikerhon fuhrerin. Tällä hän yritti evätä myyntiluvan Tampereen kaupungin tiloihin Lumous- tapahtumaan. Alkuunsa se ei ottanut katetta mutta kun sama juttu ilmestyi Tiedonantajassa, epäsi kaupunki lopulta myyntiluvan. Tapasin muuten miehen kasvokkain muutaman viikon päästä ja hän totesi ettei ole ikäissään kuulunut mihinkään porukkaan, ja koko jutussa oli kymmenittäin asiavirheitä.

Nyt on sitten uusin peruminen tapahtunut, kun Kiuas –kustantamo sai porttarin Helsingin kirjamessuille. Minä  muuten boikotoin tapahtumaa, joskin olisin jättänyt menemättä yhtä kaikki, mutta sainpahan nyt hyvän tekosyyn jättäytyä pois.

Kulttuuri ei ole mikään sotakenttä jossa  otetaan ja vallataan reviiriä jollekin yhteiskuntapoliittiselle agendalle. Se on tila joka on tarkoitettu kaikille. Periaatteessa kunnon taiteen onkin tarkoitus osoittaa huonoa makua, olla tarvittaessa groteski ja ärsyttää väärillä mielipiteillä – ja luoda kohuhahmoja, joten poliittinen korrektius ei aina istu kulttuuriin.

On tietenkin totta että on olemassa ns. city-vihreät arvot ja niitä tuskin tarvitsee tässä sen kummemmin esitellä. ne vastaavat oivasti yhteiskunnallisia arvoja ainakin mediakentässä. Ne eivät kuitenkaan ole koko maailma, olkoonkin megatrendi. Ne ovat kuitenkin vielä isojen kaupunkien ilmiö, joka vaikuttaa pääosin suur-helsingissä ja jossain määrin sen murusia on nähtävissä pirkanmaalla. Muualla ihmisillä on toisenlaiset arvonsa. Arvot jakaantuvat ikäryhmittäin, sosiaalistatuksen perusteella, asuinpaikkojen ja niiden väkilukujen jne. Ei voida sanoa että on vain yksi tapa ajatella asioita, ja normittaa niitä sen mukaan.

keijo parkkunen
Turun kirjamessuilla ja jääkausikriitikko Keijo Parkkunen tutkimassa uutukaistani. En sitten yhtään tiedä onko äijä enää hengissäkään, joten älkää vaan multa kysykö

Yhtä kaikki.  Tälläiset boikotti-ilmiöt ovat osa laajempaa kulttuurista tilaa, jossa itsekukin järjestäjä alkaa keikkua konkurssin partaalla. Niihin on helppo vaikuttaa ulkopuolelta. Eihän se salaisuus ole, että viime vuosina on kirjamessut tulleet alas, ja nykyisetkin selviävät enää näyttelemällä poliittisesti neutraalia, hajutonta, väritöntä massatapahtumaa, jonka anti on oikeastaan suunnattu 10-vuotiaita ajatellen. Tähän saumaan on sitten joku äärivasemmistolainen klikki tajunnut iskeä ja pahentaa syöksykierrettä vielä tästäkin. Sillä sinä päivänä kun tapahtumille ilmaantuu poliittinen jakolinja, voi olla varma että viimeinenkin tapahtuma tulee kupsahtamaan, koska nehän ovat siitä eteenpäin ainakin salaa poliittisia tapahtumia, ja rajaavat aina kävijöitään ulkopuolelle. Jos hintana on kaiken nuukahtaminen tai kaatuminen, onko se sen arvoista? Vai pitäisikö sittenkin kulttuuritapahtumien ryhdistyä ja olla lähtemättä tähän peliin mukaan?

Tapaus Helsingin kirjamessut

Itse asiassa mun ei sitten pitänytkään blogata tästä vaan sitten ilmestyi Usarin blogissa keskivertoa  älykkäämpi kirjoitus.

http://juhanikahelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264001-poliittinen-ilmasto-suomessa-ja-kirjamessuilla-miesviha-sahinkainen

Itse asiassa näemmä niin älykäs  että  Usarin ylläpitäjät olivat kirjoituksen jo jemmanneetkin ja sain itse etsiä sen sivuhistoriani kautta. Kyllä, minä käyn siellä silloin tällöin katselemassa otsikoita koska siitä saa nopeiten selville mistä tänään puhutaan.

Anyway,  kirjoittaja joka istui kuuntelemassa kaikki lavapuheet huomasi että  sellainen naisasenne ja inho viisikymppisiä äijiä kohtaan tuntui olevan vallitseva trendi. Ei tässä kyllä mitään uutta,mutta hyvä että joku tästä raportoi. Itsehän en ole koskaan kuunnellut kenenkään lavapuheita enkä muuten ollut tyrkylläkään lavalle vaikka olenkin tämän maan kenties  tunnetuin omakustannekirjailija ainakin myyntilukujen perusteella.

Olipa kumminkin hyvä etten mennyt helsingin kirjamessuille sillä lavalla näkyi olevan nykyinen ykkösinhokkini Jessikka Aro.  En minä Aroa suinkaan inhoa hänen poliittisen agendansa vuoksi vaan siksi, että julkisuuskuvan perusteella tuntuu olevan jotenkin…miten sen sanoisi…narttumainen. Termillä ymmärretään naista joka on tyystin röyhkeä, juonitteleva, tyrkky, kiero ja tosiasioita vääristelevä. Vetoan tällä kertaa siihen että  hän tituleeraa itseään nykyisin kirjailijaksi, on kirjamessuilla lavallakin puhumassa muttei silti ole vielä kirjoittanut yhtikäs mitään. Yleensä kun sanoo itseään kirjailijaksi, pitäisi olla se kirjakin… ja ammattinimike vaatii muistaakseni 5-6 kirjaa. Kuuleman mukaan kuitenkin esikoiskirja olisi tulossa mutta jotenkin se vaan on tunkenut itsensä jo hyvissä ajoin kulttuuripiireihin itselleen ominaisella röyhkeydellä. Ehkä tässä tapauksessa on saanut vetoapua järjestäjältä, joka näkee vain rohkean naisen joutuneen viisikymppisen äijälauman hampaisiin?

En minä silti halua kohtuuton olla. Takavuosien massiivinen maahanmuuttokritiikki alkaa olla jo last season ja nyt on aika sitten jonkinlaiselle vastavoimalle joka tyrkkää ilmapiiriä vastakkaiseen suuntaan. Mutta olen edelleen sitä mieltä että kulttuuritapahtumien ei pitäisi olla sitä rintamalinjaa vaan nämä asiat pitäisi käsitellä yksinomaan poliittisella estradilla  eli valtamedioiden sivuilla.

Jukkis
Gravatar
Per Skules
Eihän tuo kulttuuriväen ja toimittajien poliittinen huoraaminen ole mitään uutta. Osaltaan ilmiön syntyä on varmasti edesauttanut se että
60- ja -70 lukujen radikalismin likapyykki on edelleen pesemättä. Ns. edistyksellisinä voimina itseään pitäneet leimasivat väärin ajattelijat fasisteiksi, taantumuksellisiksi, neuvostovastaisiksi jne, siis ne harvat jotka uskalsivat jotain ääneen ajatella. Nykypäivän euro-suomettuneessa ilmapiirissä termit ovat vaihtuneet natseihin, raisteihin EU-vastaisiin ym. Ihmeellistä on kuinka nopeasti tuo "edistyksellinen” porukka aikanaan valkopesi itsensä kommunismin kuolinkamppailun alkaessa. Kun tarkemmin seuraa noiden tämän päivän itseään ylistävien oikein ajattelevien taustoja niin joukosta löytyy paljon em. partaradikalien jälkipolvea.
Mitä tulee tuohon tämän päivän ns. vihapuheeseen, se on usein melko kesyä verrattuna tuon ajan vasemmiston poliittiseen
debattiin siitä, mitä kullekin väärin ajattevalle fasistille tehdään kun vallankumous koittaa.

Gravatar
Juppe
Tää vainoominen on siinä mielessä lähes mielenkiintosta, ettää sama sakki kummiskin julistaa, ettei mitään apsoluuttista totuutta oo vaan joka saatanan reikäpään molotukset on arvokkaita. Jotenkin se ei estä olemasta sitä mieltä, että jotkut pitäis saada hiljasiks.

Tyhmiä ja vihamielisiähän nää on aina ollu, mutta aikasemmin poliitikot katteli vähän niitten perään. Nykyään poliitikotkin on samanlaisia ja hallituksessa käydään kattomassa, että onnistusko se soteuudistus jos sen tekemistä leikkis ihan tosissaan.

Demokratia on toteutunu ja valta on luusereilla.

Gravatar
Kaleeriorja
"Kuuleman mukaan kuitenkin esikoiskirja olisi tulossa mutta jotenkin se vaan on tunkenut itsensä jo hyvissä ajoin kulttuuripiireihin itselleen ominaisella röyhkeydellä."

Tässähän voisi jo lyödä kossupullosta vetoa, että esikoiskirjailijalla on putken päässä näkyvillä seuraavaksi finlandia-palkinto...

Gravatar
juppe
Suomalainen kulttuuriväki on nykyään sillä tasolla, että ei tarvii kun kirjottaa muutama paska jäljitelmä ruottalaisista tusinadekkareista, niin on joku. Homman nimi on "naama jollain tekosyyllä julkisuuteen ja kusi tukkaan".

Ei oo ees yhtään isoa nimeä, mille oltaisiin niin kateellisia, että jaksettais ees vähän yrittää, ja kaikki kuolleet on omittu pokkana omiin riveihin. Yhtään ei haittaa, vaikka kulttuuriväki olis aikonaan vaan haukkunu, niin kun vaikka Waltaria.

Mä en ees muista millon viimeks mä oon seurannu sen idioottilauman kohellusta, koska jo 90-luvun lopulla tuli sellanen vaikutelma, että Turkan Kiimaset poliisit saatto sittenkin olla neroutta, vaikka se vaikutti vaan paskalta sillon kun se tuli teeveestä. Ehkä tää uusin Tuntematon pitää kummiskin kattoa, kun se on niin hyvä, että ohjaaja piti ristiinnaulita pervojen puolesta.

http://ylioppilaslehti.fi/2018/09/nain-heidi-lindenista-tuli-vahingossa-metoo-aktivisti/

Piilota kommentointilomake