Arkeologit-keskustelussa tutkitaan Suomen muinaisuutta, historiaa ja vähän muutakin.

Atrain ym.

Lisää
10 vuotta 4 kuukautta sitten #14138 : Gonorth
Atrain ym. kirjoittanut Gonorth
Pistänpä aikani kuluksi ja silmienne iloksi kuvan kamoista, jotka tontillani kaiken maailman pihahommien yhteyksissä ovat maan alta pilkistäneet ja jotenkin erikoisina löytöinä ovat jääneet hyllylle lojumaan.
Nämä esineet ovat löytyneet eri aikoina eri puolelta tonttia. Talo ja tontti on paikallisen kartanon vanhoilla tiluksilla ja täällä on vieläkin vanha niittyaitta ammoisilta ajoilta eli jonkinsortin elämisen jälkiä on todistettavasti (tiluskartta) 1600-luvun lopulta alkaen.

Laitoin kuvan museovirastoonkin, erityisesti atraimen ikä kiinnostaa, voisi olla mielestäni vanhakin, ehkä rautakautinen. Tonttini on osa Längelmäveden muinaista rantaviivaa, joten ei oletus ihan tuulesta temmattu ole.

Tuli vastaus että hienoja löytöjä ovat mutta koska samalla omin nokkinensa olivat päätelleet löytöjen olleen "samaan aikaan" löydettyjä meni tulkinta mielestäni hieman pieleen. Naula kun on selvästi historialliselta ajalta niin veikkasivat että atrain ja kirveen pää? saattaisivat myös olla myöhempää, siis ei rautakautista perua. Mutta varma ei kirjoittaja ollut.
Atrainten ym. muotokieli kun muuttuu historian saatossa hyvin vähän.
Lupasivat myös että EHKÄ perästä kuuluu mutta eipä mitään sitten ole kuulunut, joten enpä viitsi sitten itsekään asialla enempää itseäni vaivata.

Tässä kuitenkin hieno, vanha atrain.
Liitetiedostot:

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
10 vuotta 4 kuukautta sitten #14139 : Gonorth
Vastaus käyttäjältä Gonorth aiheessa Vs: Atrain ym.
Tuossa vielä museoviraston kuva rautakautisesta atraimesta joten samaa näköä löytyy.
www.nba.fi/fi/kansallismuseo/opetus/opet...tietoa/rautakausi/10

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
10 vuotta 4 kuukautta sitten #14142 : robomir
Vastaus käyttäjältä robomir aiheessa Vs: Atrain ym.
Komia atrainhan se! ... Rautakautta tuo lienee, voip olla keskiaikainenkin, mutta se ei vähennä löydön arvoa.

Pidä tallessa, jos vaikka muinaisuudesta kiinnostunut kansakoulun opettaja on joskus muinaiskalujen keruu-reisulla niillä kulmilla.

Itse löysin pari vuotta sitten laajan kivikautisen asuinpaikka-kompleksin kotini läheltä. Arkeologien virallisten inventointien mukaan siellä ei asuinpaikkoja ole, mutta kaatuneiden puiden juurakoissa möllöttää palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia, joka mielestäni kertoo jonkinlaisesta muinaisesta toiminnasta alueella.

Ko. mesta on juuri kaavoitustoimien alaisena ja on luultavaa, että asuinpaikat tuhoutuvat ennen jatkotutkimuksia.

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
10 vuotta 4 kuukautta sitten #14143 : Super-Electric
Vastaus käyttäjältä Super-Electric aiheessa Vs: Atrain ym.

Gonorth kirjoitti: Tonttini on osa Längelmäveden muinaista rantaviivaa, joten ei oletus ihan tuulesta temmattu ole.


Komea on atrain. Pistä olohuoneen seinälle jos Museovirasto ei ole kiinnostunut.

Tämä Längelmäveden historia on mielenkiintoinen. Aiemmin kaikki Roineen yläpuoliset vedet purkautuvat Sarsan kosken kautta, jonka ympäristössä on paljon rautakautisia kohteita. Myös Pälkänevesi laski Raikun ja Iharin kautta Sarsan koskeen, kunnes puhkaisi uuden uoman Kostian virran kautta. Siellä on kaksi mielenkiintoista linnavuorta Pälkäneveden ja Längelmäveden välisen vanhan reitin varrella. Oletko käynyt tutustumassa?

Längelmäveden lopullinen pinnan lasku tapahtui, kun Vehoniemen harjun läpi rakennettiin kanavaa uudemmalla ajalla, sillä Sarsan koski oli purjehduskelvoton. Kanavan kaivuutyö epäonnistui ja järven vesi laski hallitsemattomasti nykyiseen tasoonsa.

Näitä rautakautisia kohteita on varmasti paljon vielä löytämättä sieltä talosi korkeuskäyrältä.

"Älä usko mitä luet tai kuulet puhuttavan, ellet itse koe sitä oikeaksi (Buddha)"

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
10 vuotta 4 kuukautta sitten #14144 : Gonorth
Vastaus käyttäjältä Gonorth aiheessa Vs: Atrain ym.
Jos tarkoitat Kirvunlinnaa ja toista Linnavuorta sen vieressä, jotka sijaitsevat Pälkäneen ja Sahalahden välillä niin itse asiassa ohjemassa on ollut käydä siellä jo muutaman viikon ajan. Olen vain oottanut että sääski-invaasio hellittää ja nythän nuo tuntuvatkin helteen myötä häipyneen, ainakin täällä meillä.
Mielenkiintoiseksi nuo linnavuoret tekee myöskin se, että lähellä Sahalahden Pakkalan kylässä on ainoa kuppikivi näillä main. Käsittääkseni muita ei ainakaan Kangasalla ole. Olen ajatellut että Pakkalan kuppikivi voisi jotenkin liittyä noihin linnavuoriin, mutta se on vain arvaus, kuppikivelläkään en ole vielä käynyt.
kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/re...HDE&tunnus=730010002
Kivessä on kuitenkin 18 kuppia, joten siitä voisi irrota ainakin suuntia tms. informaatiota.
Seuraavat käyttäjät sanoivat kiitos: Susibelle

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
10 vuotta 4 kuukautta sitten - 10 vuotta 4 kuukautta sitten #14160 : Gonorth
Vastaus käyttäjältä Gonorth aiheessa Vs: Atrain ym.

Super-Electric kirjoitti: Tämä Längelmäveden historia on mielenkiintoinen


...on tosiaan mielenkiintoinen ja tässä esimerkki myös siitä kuinka pienikin muinaisesineen irtolöytö voisi kasvaa itseisarvoansa suurempaan mittaan.
Tuossa ohessa kuva missä näkyy Längelmäveden pinta ennen vuotta 1604 ja siis Kostian virran puhkeamista sekä pinta sen jälkeen vuoteen 1830 asti. Kuvassa punaisella pisteellä merkittynä atraimen löytöpaikka. Joten jos se on tippunut rantaveteen tositoimissa, kuten uskon, eli kalastuksen yhteydessä, voimme päätellä että se on huomattavasti vanhempaa perua kuin esim. keskiajalta. Atrain löytyi n. 40 cm syvyydestä kallion juurelta sen viettäessä peltoon, koskemattomasta maaperästä, joten sekin tukee tätä oletusta.

Kangasala on ollut kauttaaltaan Yoldianmeren peitossa kuten muukin Etelä- ja Keski-Suomi, joten mm. Längelmäveden rantaviivat ovat koko ajan eläneet ja siirtyneet maan kohoamisen myötä vuosituhansien saatosssa tähän päivään asti.

Jos löytämäni atraimen kohdalla tehtäisiin iänmääritys voitaisiin siitä myös päätellä Längelmäveden senaikainen rantaviiva eli topografisesta kartasta (mpy) määritellä laajemminkin vesistön laajuus silloin.

Kuvakaappaus on tältä sivustolla missä on alueen geologista muinaishistoriaa laajemminkin.
www.pmkv.sci.fi/kyla-kylla/PakkalaLahdenkulma_web.pdf
Liitetiedostot:
Viimeksi muokattu: 10 vuotta 4 kuukautta sitten Gonorth. Syy: kuvan lisäys

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

ykskertayks
Sivu luotiin ajassa: 0.244 sekuntia