Hautalöytö Janakkalassa

Nuin, nyt on Janakkalan miekkamiehen hauta-alueelle saatu Englannista tutkimusapua ja aluetta kartoitetaan parhaillaan:


yle.fi/uutiset/miekkamiehen_loytopaikka_...autausmaaksi/7474330

yle.fi/uutiset/englannista_saapui_erikoi...janakkalassa/7473358

Museoviraston arkeologisten kenttäpalveluiden koekaivausryhmä kävi peltoa läpi Janakkalan Hyvikkälässä pari päivää tehden geofysikaalisia mittauksia yhdessä englantilaisen arkeologin Tim Sutherlandin tiimin kanssa.

Sutherlandilla oli mukanaan Yorkin yliopiston magnetometri ja maavastusmittauslaitteita, joilla saatiin sähköinen karttakuva pellon sisällöstä. Samalla kokeiltiin uusia tarkempia metallinpaljastimia.

Joo, voi olla ettei tätä oikein vielä ymmärretäkään mitä on käsissä. Ihan BBC ei ottanut koppia, mutta joku briteissä kuitenkin. Onhan jo tällaiseen dokkariin pääsy melkoinen päänavaus, toivottavasti jatkoa seuraa. Ei oikein maltaisi ootella...

yle.fi/uutiset/janakkalan_miekkamiehesta...sen_arvoinen/7474771

Kappas vaan löytyi uutinen Ylen sivuilta, Janakkalan miekkamiehen miekat on analysoitu ja todettu laatutavaraksi, parhaimmaksi mitä rahalla ikinä saada voi. Radiohiiliajoituksen mukaan miekkamies on ollut kanttuvei vuodesta 1300 ja hänen kaksi miekkaansa on nyt tukinut Skotlantilainen miekkamestari ja vanhojen aseiden tuntija Paul Macdonald. Miekkamestarin mukaan Janakkalan miekat ovat upeita aseita, laatutavaraa. Uudemman miekan tekijää ei myöskään pystytä jäljittäämään maailmalla tunnetuista tekijöistä, sillä vastaavaa täydellistä miekkaa ei ole tehty missään:

Uudempi keskiaikainen miekka on aivan ainutlaatuinen. Liekö toista samanlaista. Muuten se muistuttaa tuon ajan Hilt-tyylin miekkaa, mutta terä on noin jalan, 12 tuumaa pitempi kuin vastaavilta odottaisi. Jouduin hämmästyksestä ottamaan askeleen taakse kun näin alkuperäisen. En voinut uskoa että terä on niin pitkä. Siksi oli vieläkin jännittävämpää nähdä miltä miekan kopio tuntuisi valmiina kädessä, kuvailee Paul Macdonald.

– Mikä heti pisti silmään oli että tämän täytyi olla ratsumiehen miekka. Sitä on käyttänyt joku joka on istunut satulassa hevosen selässä ja todella tiennyt miten asetta käyttää. Tämä miekan on tilannut aivan tietty henkilö erityistä tarkoitusta varten. Eli miekkamiestä voi hyvin kutsua myös ratsumieheksi. Aseen käyttö on vaatinut aivan erityistä taitoa. On taito jo sinänsä hallita samaan aikaan hevosta ja asetta.

– Miekasta saatava ote kertoo, että käyttäjän ei välttämättä tarvitse olla erityisen suurikokoinen tai pitkä. Ei pituus vaan paino määrittää sen miten miekka liikkuu. Tämä liikkuu hyvin kauniisti. Se käyttö vaatii hieman voimaa, mutta ennen kaikkea miekan käyttäytyminen kädessä viittaa siihen, että käyttäjä on kouliintunut ja kokenut käyttämään sitä hevosen selästä.

– Miekan keskiosan urassa oli jonkin verran jälkiä miekan koristelusta. Siinä erottui joitakin kirjaimia, mutta on liian aikaista sanoa mitä siihen oli kirjoitettu. Tuohon aikaan 1200-1300-luvuilla oli tavallista että tekstinä oli esimerkiksi Omni Domini, Herran nimeen. Joissakin on satunnaisen tuntuisia kirjaimia joiden merkityksestä ei saa selkoa, mutta tietenkin niillä on aikanaan ollut tärkeäkin merkitys. Ne ovat kuin suojaavia ja onnea tuovia talismaaneja.

Viikinkiajan miekka on myös täyttä laatua ja tunnetaan muinaisasetuntija Petersenin luokituksen mukaan Z-miekkana. Myös se on täysin laatutavaraa ja sen tekijä on ollut mestari, joka on hallinnut täysin terän valmistuksen, painon ja sen painopisteen.

Miekka on ollut hieno. Sen paino ja painopiste ovat täydelliset yhden käden miekaksi. Minua yllätti Kansallismuseossa miekkoja tutkiessa, miten terät olivat erityisen ohuita. Ja tämä ei johtunut ruostumisesta. Terät ovat olleet vain 3-4 millimetriä paksuja paksuimmillaan terän juuressa. Kärkeä kohti terä vain ohenee, niin että se on lopulta vain millinen.

– Se osoittaa sen ajan tekijältä suurta taitoa, että he pystyivät valmistamaan erittäin korkealaatuisia teriä. Ja jotta miekan terä voi olla niin pitkä ja ohut, metallin lämmön hallinnan täytyy olla täydellistä. Lämpökäsittelyssä heidän on täytynyt tietää tarkalleen mitä tehdä. Ja lopputuloksena on kevyt, nopea ja viiltävä terä. Osaavassa kädessä se on erittäin ketterä.

– Ensisijaisesti nämä miekat olivat aseita, joiden täytyi olla nopeita ja tarkoitukseensa käyttökelpoisia. Statusarvo, koristeet ja muut ovat vain varsinaisen käyttötarkoituksen lisukkeita. Ei epäilystäkään etteivätkö Janakkalan miekat olleet erinomaisia aseita.

Paitsi nämä Janakkalan miekat, Paul Macdonaldin mukaan Hämäläinen Hattulasta löytynyt Suontaan loistomiekka on todella mykistävä kokemus. Miekkaan liittyy myös mysteereitä sillä se olisi löytynyt naisen haudasta ja on mahdollisesti ollut tällöin naisen käytössä. Miekka on valmistettu pronssista ja se on koristettu kelttiläisellä ornamiikalla. Terä on ainutlaatuinen, erittäin nopea ja kestävä ja silti kevyt taistelumiekka:

Paul Macdonald on valmistaunut useita kopioita nykyisestä Hattulasta, entisestä Tyrvänöstä löytyneestä ns. Suontaan loistomiekasta. Siihenkin liittyy mysteereitä. Yhden tulkinnan mukaan se on ollut naisen haudassa, mikä on poikkeuksellista. Suontaan miekka on tunnetuimpia muinaismiekkoja.

Suontaan miekka on todella mykistävä luomus – Paul Macdonald

– Suontaan miekka on todella mykistävä luomus. Sen voi nähdä legendana kaikkine sitä peittävine kelttiläisine ornamenttikoristeineen. Aikanaan kiiltävän pronssisena se on ollut aivan mykistävä. Kuka tahansa sen nähnyt ymmärsi että se korkeaa arvoa kuvaava laatumiekka. Sen lisäksi että se on niin hienosti koristeltu sen terä on ollut aikanaan ainutlaatuinen; erittäin ohut, erittäin nopea, silti vahva kestävä taistelumiekka.

– Alkuperästä on vaikea sanoa, missä sellainen olisi tehty. Osin siksi että se on niin ainutlaatuinen, sen tyyli ja muoto. Emme tunne montaakaan joita voisi verrata Suontaan miekkaan. Tekijä jää kyllä mysteeriksi.

– Samaan tapaan kuin Suontaan miekasta on tehty paljon kopioita, toivottavasti myös Janakkalan miekat elävät pitkään. Olen tehnyt miekkojen risteistä ja ponsista valumallit jotta niistä voi valmistaa uusia replikoita. Minusta on tärkeää uusien löytöjen myötä että niiden paljastama historia pysyy elävänä. Itseäni kiinnostaa tehdä Janakkalan miekoista vielä uusia kopioita, jos ei muusta syystä niin siksi että legenda jää eloon.

yle.fi/uutiset/miekkamestari_ylistaa_jan...tlaatuiseksi/7947040

Antero kirjoitti: Suontaan miekka on todella mykistävä luomus – Paul Macdonald

– Suontaan miekka on todella mykistävä luomus. Sen voi nähdä legendana kaikkine sitä peittävine kelttiläisine ornamenttikoristeineen. Aikanaan kiiltävän pronssisena se on ollut aivan mykistävä. Kuka tahansa sen nähnyt ymmärsi että se korkeaa arvoa kuvaava laatumiekka. Sen lisäksi että se on niin hienosti koristeltu sen terä on ollut aikanaan ainutlaatuinen; erittäin ohut, erittäin nopea, silti vahva kestävä taistelumiekka.

– Alkuperästä on vaikea sanoa, missä sellainen olisi tehty. Osin siksi että se on niin ainutlaatuinen, sen tyyli ja muoto. Emme tunne montaakaan joita voisi verrata Suontaan miekkaan. Tekijä jää kyllä mysteeriksi.

– Samaan tapaan kuin Suontaan miekasta on tehty paljon kopioita, toivottavasti myös Janakkalan miekat elävät pitkään. Olen tehnyt miekkojen risteistä ja ponsista valumallit jotta niistä voi valmistaa uusia replikoita. Minusta on tärkeää uusien löytöjen myötä että niiden paljastama historia pysyy elävänä. Itseäni kiinnostaa tehdä Janakkalan miekoista vielä uusia kopioita, jos ei muusta syystä niin siksi että legenda jää eloon.

Suontaan kartano, Hattula

Hattulan Lepaanvirran rantamaisemat ovat olleet aikoinaan Ruotsin kuninkaan läänityksiä korkea-arvoisille aatelismiehille. Näistä Suontaan kartano on ollut merkityksellisin, sillä esimerkiksi Suomen ensimmäinen Ritari, Niilo Olavinpoika, on hallinnut aluettaa 1300 - 1400 -lukujen taitteessa. Onpa tarinoiden mukaan lähistölle suunniteltu Hämeenlinnan rakentamista. Jo ennen ruotsinvallan aikaa on kartanon alue ehkä kuulunut Hämäläispäälliköiden omistukseen. Tähän viittaisi sieltä 1968 löytynyt poikkeuksellisen taidokkain ornamentein koristeltu loistomiekka.



Tarinoita aarteista ja niiden kätköpaikoilla palavista aarnivalkeista on seudulla kerrottu jo kauan. Tarinan mukaan aarnihauta ei anna aarteitaan muuta kuin oikeilla sanoilla pyydettäessä. Suontaasta kerrotaan aarrearkun löytyneen, mutta löytäjän kirotessa kahva kirposi hänen kädestään ja arkku vajosi takaisin peltoon.

Suontaan kartanon alueella on useita rautakautisia muinaisjäännöksiä. Kartanon vieressä on Käräjämäki, jolla kerrotaan kahdentoista käräjäkiven sijainneen. Nykyisin mäellä niitä ei ole nähtävissä eikä koekuopista ole saatu päivänvaloon mitään lisätietoa paikasta.

Toinen mielenkiintoinen paikka Suontaan kartanon ja Lepaanvirran välissä on Hinnonmäki, jossa on rautakautinen runsaslöytöinen kalmistoalue. Kaivauksissa on mäeltä löydetty miekkoja, pronssiketjua, pronssisia rannerenkaita, kupurasolkia, keihäänkärkiä ym. Hinno sanana on arveltu johdetun Henrikistä ja siten mahdollisesti aikoinaan paikalla sijainnut uhrilehto ja hautausmaa olisi kristillistetty Pyhän Henrikin nimeen. Hinnonmäki oli kylän yhteisalue ja todennäköisesti rautakautisen yhteisön yhteinen uhripaikka ja kalmistoalue.

Kaikki nämä, päällikön asumus, käräjäkivet ja uhrilehto, sekä keskeinen sijainti Vanajavedelle johtavan virran suulla antavat olettaa paikan olleen Hämeen yksi merkittävimpiä rautakautisia keskuksia.

www.hamewiki.fi/wiki/Suontaan_kartano

Yksi upeimmista Suomesta löydetyistä rautakauden miekoista on tämä Euran Pappilanmäen hopeaupotuksin koristeltu loistomiekka

Hattulassa on sekin mielenkiintoinen piirre että kirkko siellä on mahdollisesti ollut "linnoitettu" mikä on aika harvinainen?

Paikkatieto ikkunakaan ei oikein tuota avaa kunnolla kun on vain maininta siitä että siellä olisi ollut "kuivan" puolustushaudan rakennelmaa...

Edit:
Menee jo rankasti offtopicin puolelle mutta linnoitetuista kirkoista tulee mieleen aina rengon kirkon sijainti... mikäli sikäli se olisi rakennettu 1500-luvulla niin on kyllä järeästi puolustettavaan paikkaa rakennettu vesistöjen väliin...