Muinainen Salon (Saulin) ja Taavin (Davidin) kuningaskunta

Ei ihme, että Helsingin yliopiston ranking on pudonnut sadan parhaan yliopiston listan alapuolelle. 

www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-20000097...utm_content=promobox

Tuuli Heinosen, Tia Niemelän, Karoliina Kouvolan jne. kaltaiset toisen kansan klaanin Suomi- identiteetillä kutevat hourut eivät ylipäänsä kuulu tieteen teon pariin, saati opettamaan yliopistossa. 

Kuten aiemmin todettu, Tuuli Heinosen mukaan muinais-dna-tulokset ovat "rotuteoriaa" ja Tia Niemelän mukaan lidarkartoista on sopivaa etsiä vain hiilimiiluja ja tervahautoja. 

Tällaista vähämielisiä metsäläishouruja rypee siellä hourimassa ihan mitä sattuu. Tutkimusten taso on samaa hourimista ja maisemista selittämistä a la Museoviraston Määränen. 

Terveisiä vaan näille oksettavan alkeellisille jätteille myös Museovirastoon. Kyllä teistä vielä eroon päästään. 


 

Moi.

Mulla on löydettynä X kirjaimia kivistä. Sitten vanhaan muinaisrantaan tehtyjä noin 15m kalahahmoja. Selkeä kalanpää alttari jonka päälle on iskoksin tehty uhrikuppi. Museoviraston vastaus, ilman paikalla käyntiä. "Jääkauden tekoja"

harpoh kirjoitti:

Moi.

Mulla on löydettynä X kirjaimia kivistä. Sitten vanhaan muinaisrantaan tehtyjä noin 15m kalahahmoja. Selkeä kalanpää alttari jonka päälle on iskoksin tehty uhrikuppi. Museoviraston vastaus, ilman paikalla käyntiä. "Jääkauden tekoja"

Tämä on normaali käytäntö täkäläisten "asiantuntijoiden" parissa. Uskomatonta. X- kirjain löytyy myös muinaisen Epran kaupungin ydinalueelta eräästämegaliitista, minkä koko ja tyyli viittaisi pronssikauteen, mutta voihan se olla myöhemmältäkin ajalta. Monumentissa näkyi selkeät työstön jäljet ja X:n kaiverruksessa samoin.Museoviraston Määränen: "Eroosiota". Siis eihän näitä voi pitää alalle sopivina edes hyvällä tahdolla.

Kalanpää- symboliikka ja alttari viittaisi kristinuskoisiin katolisiin tai arian- kristittyihin. Unto Salon mukaan tänne ilmaantui kristinusko jo 500- luvulla ja se vakiintui 800- luvulla. Omat löytöni tukevat tuota Salon hahmotusta. Täällä oli läheiset yhteydet Bysanttiin ja Merovingeilla oli kuningaskunta, Salimäet johtopaikkoina, Kaukolat liittyen tähän hallinto/ kauppaketjuun.

Quality in Archaeological SurveyIn archaeological surveys, some very important, although by no means only, benchmarks of quality are a survey’s ABILITY to detect archaeological materials, classify them CORRECTLY, and adequately represent their character, density, and distribution. This ability in turn depends on the SKILL and attentiveness of field personnel, the quality of the survey design, the character of the archaeological materials, and characteristics of various “environmental” factors that affect surveyors’ attention and ability to see artifacts (Banning et al.  2006 ,  2011 ; Hawkins et al.  2003 ). A number of archaeologists have called attention to the importance of ensuring survey effectiveness (e.g., Hirth  1978 ; Ives  1982 ; Miller  1989 ; Shott  1992 ; Sundstrom  1993 ; Zubrow  1984 ), yet this call has had relatively little impact on practice. Museoviraston hourulta ja muilta metsästäjäkeräilijä-taustaisilla hourulta puuttuu täysin käsitys edes perusasioista. Kalmistokulttuuria tutkitaan kuin se olisi pyyntikulttuuri, mikä on lainannut sanat, vaikutteet, kehityksen ym. germaaneilta/arjalaisilta yms. Kun todellisuudessa näillä lukutaidottomilla metsäläisillä ei ollut mitään tekemistä kalmistokulttuurin kanssa. He adaptoivat suomen kielenkin vasta verrattain myöhään, eikä suinkaan "germaaneilta", vaan finnoarjalaisilta. Ei julkisissa viroissa rypeviä, toisen kansan kulttuuriperinnöllä kutevia houruja tarvitse sietää. Ei mikään laki velvoita hourujen ylläpitämiseen.    

link.springer.com/article/10.1007/s10816-016-9274-2

Kiitos vastauksesta.
Sen ymmärryksen perusteella, mitä koulutuksen puolesta ymmärrän maan muotoutumisesta jään ja veden vaikutuksesta, niin nämä maahan muotoillut hahmot, ovat tehty kivistä ja ne näkyy kohoamana kunttakerroksen alta. Jokainen hahmon pää on isokivi. Hahmoja on siis useita ja ne kaikki on poikittain muuhun korkeuskäyrästöön nähden. Useissa hahmojen päissä on löydettävissä samankaltaisuuksia. Kuten suu, silmät. Yms. X kirjaimia on useissa kivissä. Sitten sellaisia hahmoja lyötynä kiviin jota toki eroosio on kuluttanut, mutta esim jonkin asteinen lintuhahmo. Hahmo on jotenkin tuttu ja olen sellaisen nähnyt jossain ennenkin. Löydöksissä olevat silmät on selkeitä. Niissä näkyy iiris. Se on jätetty koholleen, kun muu kiviaines on lyöty pois. Yhdessä kivessä on myös selkeä hammastus suussa, mikä tuntuu sormin kokeilemalla jäkälän läpi. Alue on kivikkoa, muuten tasaisella kankaalla. Olen itse sitä mieltä, kun vesi kyseisessä muinaisjärvessä on ollut korkealla on kyseinen paikka uhraus paikka/jonkinlainen muistolehto tai jotain. Itse epäilen, että siinä on useamman aika kauden jälkiä ja paikka on ollut käytössä pitkään.
Iskos jälkiä on paljon. Aina kun löydät "viivoitusta" tai onko se sitten jotain kirjoitusta, niin uran vierestä on aina lyöty jollakin piikillä kiviainesta irti.
On myös hassu sorsaa tai ankkaa muistuttava patsas. Kasattu laakeista kivistä. Päässä on molemmin puolin pallomaiset silmät, mistä erottuu kohoava iiris.

Hauskinta on, kun nämä hahmot ja löydöt on katsonut jo useampi metsää ja luontoa koluava kolleega. Ja kaikki me näemme samoja asioita..
Mutta surullista, ettei näitä tämän kaltaisia löytöjä voida edes tarkastaa paikan päällä. Kun kuitenkin kyseisen muinaisjärven rannoilta on löytynyt myös kivikautisia asumuksia, reikäkirves ja sellainen hautaröykkiö. Olisi järjellä ajateltuna viisasta, että myös mahdolliset muut aikalaiset olisivat viihtyneet saman järven kankailla ja ilmeisesti kalaisuus on vetänyt puoleensa.

Otin itselleni valokuvia valtavasti talteen, koska aluetta peittää metsä ja sitä kuitenkin käsitellään. Koneiden telastot tulee ennen pitkään rikkomaan kivien pinnat ja näin ollen paikka joskus häviää.