Mulla on sellainen kuva että kastellit on sijainneet joko niemien kärjissä tai sitten saarissa. Ne on olleet myös suurempia komplekseja kuin vain pelkät kastellit, eli nämä röykkiöt on kuuluneet samaan sarjaan. Vaikka tuo mittajuttu on vielä vähän keskeneräinen idea, voi joistain röykkiöistä nähdä, että ne on asetettu samaan linjaan kastellien porttiaukkojen kanssa. Mikä erikoista, röykkiön ja porttiaukon välillä saattaa olla etäisyyttä likemmäs puolesta kilometristä aina kahteen kilometriin. Pakkohan sen on siis olla ollut avomaastoa siinä välissä.
Kyse on ilmiselvästi megaliittikulttuurista joten ajallisesti ne ovat n. 3000-2200eaa. ajalta. Ajoituksesta on kiistaa sillä tavallisesti nämä liitetään maanviljelykseen. Mikä mielenkiintoista, on olemassa teoria jonka mukaan neliskanttiset kastellit olisivat vanhempia ja mitä enemmän aikaa menee, ne alkavat sen enemmän pyöristyä. Tämä tarkoittaa että vanhimmat kastellit löytyvät pohjoisesta ja nuorempia versioita löytyy etelästä. Väki ei siis olisi muuttanut yksinomaan maankohoamisen seurauksena sisämaasta rantaviivalle vaan myös pohjoisesta etelään. Oma teoriani lähtee siitä, että osa kastelleista on vanhempia kuin vaikkapa Stonehenge.
Sitten jossakin kohtaa nämä pohjanmaan alueet tyhjenivät. Syynä voivat olla indoeurooppalaisten invaasio mutta varmuudella myös ilmaston kylmeneminen n. 2300 eaa. joka lopetti koko megaliittikulttuurinkin. Raahen seutu tyhjeni lähes tuhanneksi vuodeksi, ja mitä näille ihmisille tapahtui – sitähän ei kukaan tiedä. Samaten näiden röykkiöiden funktio on vielä arvoitus vaikka observatorio vastaakin asiaan suurempien kastellien osalta. On kuitenkin pienempiäkin kastelleja – vain muutaman metrin mittaisia – ja on lähes mahdoton määrittää missä kohtaa kastelli loppuu ja röykkiö – tuo kivinen donitsi – alkaa. Jollakin tavalla jokainen röykkiökin on samaa kokonaisuutta ja itse puhun sen takia astronomisesta puistosta. Tai viimeksi kun aloimme lähestyä Raahea, totesimme leikkisästi että täällä tuoksuu Atlantis...
