Vs: rautakauden ley-linjat ja 33.3 mitat

Tässä on viis vuotta nuorempi kartta 1600-luvulta, jossa Nenättömän kohdalta alkaa Kainuu Tornion korkeudelle ja Ruottin puolella vastaavasti Botnia Uumajasta Haaparannalle:





Ylempi rajattu kuva on tästä suuremmasta ja jota kiertää löatinaksi kirjoitettu selostus alueesta. Kunhan kerkiän, kokeilen sen kääntämistä tekstin tunnistimella:




expo.oscapps.jyu.fi/s/vanhakartta/item/53856


Tässä on ranskalainen Sansonien Skandinavian kartta 1600-luvulta jossa on Kainuu myös:

expo.oscapps.jyu.fi/s/vanhakartta/item/53820

expo.oscapps.jyu.fi/s/vanhakartta/item/53892

expo.oscapps.jyu.fi/s/vanhakartta/page/s...suomen-kartoittajana

Jos Kainuussa olis ollu jotain ihmeellistä, niin siellä olis tehty karttoja itte. Nykyään ei tarviis ihmetellä, että mitä ranskikset on pannu karttoihinsa koristeiks sellasiin paikkoihin, mitkä ei ollu niille ollenkaan tärkeitä.

Joo, ton kreikankielen kanssa kannattaa olla varovainen. Jos on jotain kreikaksi nimettyä, se on varmuudella kristilliseltä ajalta. Tarkennettuna vieläpä ortodoksien puolelta, jossa sitä vaalittiin, kun taas läntinen kirkko suosi tietenkin latinaa. Tämäkin vasta kreikankielisen kirkkolaitoksen myötä joten niiden takaraja on 1100-luvulla,tai parhaimmillaan "vasta" 900-luvulla jolloin tämän alkuperäisen kainuun tarina oli ollut haudassaan jo 500 vuotta. Koska näitä kainuita ja quenlandeja alkaa ilmaantua ranskalaisiin karttoihin 800-luvulta alkaen, pohjaa ne melkoisella varmuudella latinaan. Cainu -sanaisia paikkoja on toki ollut muuallakin kun yksinomaan pohjanmaalla.

Keskiajan kartoissa on se juttu melko yleisesti että on joku vanha paikannimi, jonkun vuoriston, kansan, saaren, ym nimi jota ei sitten löydy sieltä mistä sen pitäis löytyä. Niinpä kartantekijät vaan siirtää sitä koko ajan kauemmas tunnetun maailman ulkoreunalle. Näin on vaikkapa Riphes -vuoristo, joka alkujaan oli skandinaviassa, siirtynyt tasaisesti kohti Uralia, atlantin aavesaaret muuttaneet karibialta jäämerelle ja tottakai kainuukin on muuttanut länsirannikolta nykykainuun takametsiin siinä missä kvenland pohjanmaalta tuonne norjan ruijaan.

Kven, jonka alkuperäisin kirjoitusasu on ollu quen, on siis samaa kieltä kun queen - kuningattaren maa. Tällä on vahva korrelaatio siihen että itämeren alueen kuninkaat haki sieltä vaimonsa. Eräänlaisen kauppaliiton symbolina kun sukupolvea myöhemmin kaikki kunkut oli serkkuja keskenään. Joskus keskiajalla mukaan tuli sellainen kielikukkanen että joku tulkitsi sanan queen ruotsin sanaksi kvinna ja siitä tuli sitten sen myötä naistenmaa. Tämä tulkinta ei tietenkään kestä kriittistä tarkastelua.

Novgorodissa ei vaan hirveesti käännytetty muita kun se oli tasavalta.

Tiukkapiposuus oli ruottalaisien oma juttu ja ne joutu lopulta siirtyyn pakkoluterilaisuuteen, ja kun ne rupes purkaan sitä, niin Suomen puolella päästiin vasta siihen vaiheeseen, että pakkanauskontoja alettiin siivota pois näkyvistä. Ahkerampi pappi saatto käydä ihan paikan päälläkin sanomassa, että mitä jos lopettaisitte, mutta yleensä siitä vaan puhuttiin kirkoissa.

Mun mielestä ei oo ollenkaan mahotonta, ettei roomalaiskatolisuus olis rehottanu Suomessa sillonkin kun Ruottin puolella piti olla luterilainen, kun ei siitä mitään haittaa olis ollu. Novgorodille jääneillä alueilla sen vaihtamiseen ei olis ollu mitään syytä, koska novgorodilaiset hoiti riitansa politiikassa ja se olis ollu melkein sama asia. Kirkkolaitoksella olis vaan ollu yhteyksiä Roomaan.

Gooteilla on selkeesti ollut vaikutusta Suomen kehittymiseen, koska keskiviikko on tullu kreikasta Itämerelle niitten mukana. Se olis Suomessakin Odinin päivä jos gootit ei olis sivistäny suomalaisia, koska muut päivät noudattaa perusgermaanista ajanlaskua.

Mä yritin löytää uudestaan sen, mistä mä lunttasin, että vendeille holm oli kukkula, löysinkin tollasen, missä se kanssa mainitaan.

Se kannattaa lukea, koska siinä sorbin elikkä vendin puhuja funtsii lainasanajuttuja ihan eri tavalla kun Suomi-Ruotsi-skabassa on ollu tapana. Silleen, että voi vittu jee, ruottalaisethan on lainannu meiltä kieliopinkin.

www.globalwends.com/uploads/1/3/0/4/1304...d_norse_and_nanl.pdf

Siitä saa vähän pespektiiviä kun teorioista on jotenkin unohtunu tällanen kieli. Saman kun pudottais vaikka suomen tai ruottin pois ja alkais vääntää pokkana kielitieteellistä teoriaa.

Eihän ruottalaisetkaan ollu muinoin mitenkään kovin tärkee kansa, kun ne vaan kuulu Kalmarin unioniin niin kun venditkin.

"Gooteilla on selkeesti ollut vaikutusta Suomen kehittymiseen, koska keskiviikko on tullu kreikasta Itämerelle niitten mukana. Se olis Suomessakin Odinin päivä jos gootit ei olis sivistäny suomalaisia, koska muut päivät noudattaa perusgermaanista ajanlaskua."

Se on suomenkielisillekin Odenin päivä, eli auringon päivä.
KE S KI, keskellä on s, solen, eli aurinko.
Laitetaanko taas "sattuman" piikkiin?
Ke on ek, tammi.
Ki on avain.

Ruotsin alkuperäisen kuningassuvun perilliset masentuivat ja tekivät itsemurhan 1000-luvun alussa. Heille, niin kuin monille muillekin, Suomi oli alkukoti, he tiesivät tulevansa alunperin Suomesta. (Lähde: Ior Bock)

Jotku sanat on melkein samoja, färg - väri, glas - lasi...

Vanhimmat sanat on loogisesti lyhyempiä ja uudemmat pidempiä.
Tää on hyvä esimerkki:
Ta (lausutaan taa).
Ottaa (O ta).
Take (ääntäminen erilainen, mutta samat kirjaimet, ta).

"Silleen, että voi vittu jee, ruottalaisethan on lainannu meiltä kieliopinkin."

Ruotsinkielen kielioppi on erilainen. Suomenkielestä tehtiin parempi kuin ruotsinkielestä, rikkaampi, enemmän mahdollisuuksia ilmaista itseään.
Mutta suomenkieli on tehtiin ruotsinkielen pohjalta.

Uudenmaan aaserit tekivät ympyrämaidensa vaanereille paremman kielen kuin mitä heillä itsellään oli.

Kun äiti on suomenkielinen ja isä ruotsinkielinen, lapset osaavat molemmat kielet. Bockin/Väinämöisen perhe puhui sekä ruotsia että suomea.

Kahden kansan rakkaustarina, Kalevala ja Pohjola, eli aaserit ja vaanerit, eli rot-kieliset ja van-kieliset.