Vs: rautakauden ley-linjat ja 33.3 mitat

Tuo pohjanmaan valtauksen pohjoisraja näyttää noudattavan kutakuinkin Kalajokea päätyen yläjuoksullaan Pyhäjärveen.
Nimensä puolesta Pyhäjärvi ja sen ympäristö (Hiidenkylä, Hiidenniemi) tuntuu olevan vanhastaan merkityksellistä aluetta.
Pyhäjärven kaakkoisosasta löytyy tällainen muinainen/historiallinen rajamerkki.

Tässä sivustolla
www.kirjastovirma.net/asutusjasotatarinoita/3

mielenkiintoista juttua jättiläisistä, jotka asuttivat noita pohjois-pohjanmaan rajaseutuja ennen valloittajien eli kristinuskon ja uudisasukkainen saapumista alueelle.
Vanhat kansantarinat ovat täysin kristinuskon suodattamia ja niissä jättiläiset, hiidet ym. muinaissuomalaiset ilmiöt on leimattu tuomittaviksi, pahoiksi ja pelottaviksi asioiksi.

Tuossa Rillankiven takana näyttäisi selvästi olevan kivijata aikoinaan pystyssä olleita, mutta nykyisin kumossa olevia kiviä, mihin suuntaan "menhirit" siellä menee? Koilliseen vai luoteeseen? Laittaisitko koordinaatit?

Satuin soittamaan tässä muutama päivä sitten paikalliseen metsänhoitoyhdistykseen siellä töissä olevalle tutulleni. Siinä tulikivistä juttua ja hän kertoi Huissilla ampumaradan takana olevan iso kivi jota kutsutaan "Hahtikiveksi". Hän on aina ihmetellyt sitä miksi se ei ole "jahtikivi"...

Tietääkö kukaan mitä "hahti" mahtanee tarkoittaa?

Lisäys:

Hahtikivi N 6969340 E 263732
Mitta Hahtikiveen Hiivanaasen kivestä on 9,2 km

Hiidenhaudanmaa N 6968444 E 262373
Mitta Hiivanaasen kivestä on 7,63 km

Hiidenhaudanmaan ja Hahtikiven välillä on puolenkirkkomittan verran välimatkaa 1,68 km.

Se mikä noissa kartoissa tulee selvästi ilmi, on se, että pähkinäsaaren rajalinja noudattaa myös muinaisen pohjanmaan ts. muinaiskainuun pohjoisrajaa. Nykyisinhän sitä ei tiedetä, ei ainakaan suomessa mutta kuten kartassa näkyy, muilla mailla vierahilla tämä tieto on edelleen olemassa.

Samalla tavalla erottuu pohjanmaan eteläraja joka on määritelty Lauhavuoresta – sekin asia joka näemmä on vain ulkomailta löydettävissä. Sivustosta päätellen, ruotsin puolella lienee liuta historiallisia karttoja, jotka ovat kotomaassamme tuiki tuntemattomia.

Kartasta muuten erottuu muitakin teräviä kulmia maakuntarajojen kohdalla, joilla voisi olla hedelmällistä annettavaa esim ley-linja -tutkimukselle.

Tuo Pohjanmaan karttakuva noudattaa suurinpiirtein vanhan Vaasanläänin eli Östrbottenin ja Ruotsin puoleisen Länsipohjan eli Västerbottenin aluetta. Matkailussa tuo historiallinen alue on ollut pitkään käytössä ja sitä on pidetty myös yhtäläisenä Suomen- ja Ruotsinpuoleisena alueena. Kummankin puolen yhteistyö oli jääteineen ja laivaliikenteineen tiivistä. Ennen EU-aikaa laivaliikenne pelasi kunnolla ja Uumajassa pääsi kääntymään 10 markalla. Kaikki Vaasassa opiskelevat eivät edes hankkineet opiskelija-asuntoa vaan matkustivat yön aikana Uumajaan ja aamulla heräsivät hytistään Vaasassa valmiina aloittamaan koulupäivänsä. Hiljaisuus laskeutui EU:n myötä sen kieltäessä TaxFree myynnin ja Silja Linen ostaessa Vaasanlaivat ja siirtäessä kalustonsa paremmin kannattavalle Helsinki-Tallinna välille.

Sininen tie on edelleen olemassa "historiallisena jäänteenä" Ääniseltä Atlantille asti. "Toisin kuin suurin osa uudemmista pohjoismaisista teistä, jotka kulkevat pohjois-eteläsuunnassa, seuraa Sininen tie vesireittiä pitkin tuhansia vuosia vanhaa väylää lännestä Atlantin rannalta itään Äänisjärven rannalle."

Merenkurkun välille on jo kolme neljäkymmentä vuotta esitetty ideaa sillan rakentamiseksi. Ajatus on mielenkiintoinen ja senverran se on edennyt toteutusasteelle kun "Norrbackan-silta" tehtiin Raippaluotoon mutta ei sieltä edemmäs. Muutaman vuoden uutena ajatuksena on "Merenkurkun energiaväylä" , jonka yhteyteen rakennetaan meri- ja tuulivoimaa ja joka kustantaisi sillansta koituvat rakennustyöt. Jos asia ajatellaan näin että niillä rahoilla mitä Olkiluotoon on paasattu ja vielä tullaan paasaamaan, sillä olisi tehty monta "energiasiltaa Suomesta Ruotsiin ja Viroon.

Lisäys: Suurennos Carta Marinasta Etelä-Pohjanmaan ja Länsipohjan kohdalta. Huomioi rekeä vetävät ja luokkavaljastetut kaksi hevosta ja poro. Luokkavaljastus oli vielä 1700-luvulla tuntematon Ruotsissa ja ruotsalainen luonnontutkijakin Carl von Linne näki sellaisen ensimmäisen kerran Suomen matkallaan.



Suuri mittakaava

Jos oikein tarkkoja ollaan, miksi Suomen puolella on runsaasti hevosia, ratsastajia ja vetäviä hevosia, mutta Ruotsin puolella ei, vaikka siellä sanotaan hevosen olleen ratsuna ja vetoeläimenä Suomea paljon aikaisemmin?

Sain sivuntekijän kiinni ja hän sanoi ottaneensa mallin jostain yleisteoksesta Den svenska historien, Vol 6 page 14. Oleellistahan siinä on, miten paljon se eroaa kotimaassa olevista versioistaan, jotka yleensä edustaa aikasintaakin tuota 1600-1700 -lukujen taitetta, jolla nyt ei paljoa ole tekoa vanhempien rajalinjojen kanssa.
Tällä puolen lahtea nuo varhaiskeskiajan rajat nyt vaan on spekulointia, teoriaa ja summittaista arvailua. Naapurimaissa ne on kaikissa tietosanakirjoissa. Jotenkin niin kuvaavaa kotimaisesta tasostamme.

Jotain mielenkiintoista kuitenkin aina tarttuu kyytiin. Tässä malliksi suomen läänit 1600-luvun alusta. kuten kuvasta näkyy, otin vapauden piirtää siihen sinisellä apuviivoja, jotka auttavat hahmottamaan että malli on otettu hyödyntämällä keskipistettä, ja tekemällä läänit säteittäisesti. Käytännössähän tämä malli voidaan piirtää vaikka täydeksi ympyräksi jos halutaan.