Vs: rautakauden ley-linjat ja 33.3 mitat

18 Korsholman lääni eli Pohjanmaa 30 vuotisen sodan aikoihin. Tuli mieleeni että taisi olla ainutta aluetta jossa ei juurikaan aatelisia ollut ja niiden valta oli olematonta johtuen nuijasodasta ja sen jälkeisestä ajasta. Pohjannmaa oli autonominen tuonne 1700 luvun loppuun asti. En löytänyt netistä tuohon viittaavaa mutta Ilkassa oli toistakymmentä vuotta sitten Marja-Liisa Kriikun juttu Karvialla olleesta maantietullista, jossa Etelä-Suomen kartanoista pakenevia piikoja ja renkejä estettiin pääsemästä rahan makuun ja töihin Pohjanmaan laivaveistämöille ja tervanpolttoon.

Löysin erikoisen maininnan Wikipediasta jossa kerrotaan Suomen historiasta ja siinä sivustolla olevan kartan alta:

"Suomen suuriruhtinaskunnan ymmärrettiin 1600-luvun puolivälissä käsittävän osapuilleen Tarton rauhan rajojen mukaisen Suomen ja Länsipohjan." ks. fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_historia

Antero kirjoitti: Tuossa Rillankiven takana näyttäisi selvästi olevan kivijata aikoinaan pystyssä olleita, mutta nykyisin kumossa olevia kiviä, mihin suuntaan "menhirit" siellä menee? Koilliseen vai luoteeseen? Laittaisitko koordinaatit?

En ole Rillankivellä käynyt mutta löytyy toki rekisteriportaalista.
Koordinaatit: Lat (ETRS89/WGS84): 63,45748944° Lon (ETRS89/WGS84): 26,13845820°
Saatan joskus siellä käydäkin kun Pohjois-Pohjanmaalla sukuloimassa tulee pyörähdettyä. Tuntuu olevan niin merkittävä rajakivi että avoimin mielin jos paikkaa tutkailisi voisihan sieltä jotain löytyä liittyen esihistoriaan.

Pähkinäsaaren rajalinjasta on useampia tulkintoja, siitä kun ei ole jäänyt tallelle alkuperäistä rauhankirjaa
www.keski-pohjanmaa.fi/nyt/tiedostot/Pah...an_rajatulkinnat.pdf

Itse kallistuisin Pohjois-Pohjanmaan osalta tuohon linjaan Pyhäjärvi-Pyhäjoki-Kainuunmeri (v. 1323 tehdyssä Pähkinäsaaren rauhankirjassa merkitsemässä Pohjanlahtea (ven. Kajano more)
Pyhä-sana kun on Suomessa kuitenkin pronssikautinen germaanilaina ja sitä on alkuperäiseltä merkitykseltään käytetty rajaa tarkoittavana sanana. Mm. rajaamaan eri maa-alueita sekä vesistöjen risteyskohdat että myös eri nautinta-alueita toisistaan erottavana raja-paikkana.

Jos ajatellaan tuota mahdollista muinaiskainuun pohjoisrajaa menisin kuitenkin sen syntyhistoriassa vielä reilusti taaksepäin.
Jossain vaiheessa Muinais-Päijänne ja Suur-Saimaa olivat samaa vesistöä. Niiden vedet virtasivat myöhemmin Kotajoeksi nimettyä uomaa pitkin Pohjanlahden suuntaan. Uoman suunta noudattelee nykyisiä Kotaojaa, Hinkuanjokea ja Kalajokea.
Tuo laskujoki Pohjanlahteen on todennäköisesti ollut hyvinkin leveä ja korkeuserosta johtuen voimakkaasti virtaava ja se olisi näin geomaantieteellisesti tehnyt selkeän rajan erottamaan pohjanmaan eli muinaiskainuun ja lapin.
www.flickr.com/photos/65726513@N00/3329120236/lightbox/

(lainaus)...Sana "kainu(u)","kainus" lainautuu skandinavisesta originaalista "gainu" tai "gainuz" viimeistään 50-200 jKr tarkoittaen ="aukko", "kita", myöhemmin ="vesiväylä", "joensuu" tms.

Gainuz-sanasta sen verran, että kiitos tiedosta. Tarkentaisin, että kyse on germaanisesta lainasta, eikä skandinaavisesta lainasta. Ärsyttää todella, kun väitetää rauta-sanamme olevan peräytyvän ruots. röd-sanasta vaikka se on germaaninen rauth joka tarkoittaa myöskin punaista. Linkittäisin gothic-dictionaryn, mutta nyt on kännykkä käytössä.
Miten pyhä-sana ajoittuu pronsskikauden gootti/germaaniin ?

En ole kielitieteilijä joten tuohonpa en osaa vastata.
Tässä kuitenkin tulkinta sanan kehittymisestä pyhäksi, lainattuna tietenkin...

Alun alkaen se olisi varhaiskantasuomalaiselta asultaan püšä, joka myöhemmin muuttui pyhäksi kun varhaiskantasuomen suhusibilantti š vaihtui kantasuomessa h:ksi. Sanaa on esihistoriallisella ajalla käytetty adjektiivina, jonka avulla asutusyhteisöt ovat määrittäneet asiaa, esinettä, ilmiötä, maa-alueen rajaa ja merkkipaikkaa luonnossa samoin kuin aikaa, eläintä, henkilöä, joka on "erotettu", "rajattu", "kielletty", "kartettava", "vaarallinen" tai "epäpuhdas".

"Paralleeli äännesubstituutiolle kgerm. /x/ –> ksm. /š/ (> sm. /h/) on mm. suomen sanoissa pyhä
(< vksm. *püšä <– kgerm. *wīxaz ’pyhä’) ja vähä (< vksm. *väšä <– kgerm. *wǣxaz ’hieno, siro, pienirakeinen
(jauhoista)’) (SSA s. v. pyhä ja vähä)"
ojs.tsv.fi/index.php/virittaja/article/download/4035/4573

lisäys:
...(wīxaz) is nearly the same word for priest (wīxōn) and temple (wīxan)

Kiitti. Etymologiat ovat kiehtovia ja hyvä kun toit tietoa julki. En tiennyt että germaania on ajoitettu näille rannoille jo pronssikaudelle asti, joten ajattelin tämän porukan hilluneen täällä myöhemmin.

Muinaisgermaania voimme jokainen tihrustaa myös täältä: www.oe.eclipse.co.uk/nom/letters.htm