Suomalaisten muinainen anarkismi?

Anarkismi ei selvästikään toimi Somalimaassa. Tästä syystä olisi vaarallista kokeilla sitä jossakin valkoihoisten kansoittamassa maassa, jos se vaikka toimisi? Miten se sitten selitettäisiin? Olisi pakko todeta, että Tatu Vanhanen on oikeassa.

Toisaalta Pohjois-Amerikassahan toimi anarkismi hyvin aina siihen asti, kunnes valkoinen mies tuli ja sotki asiat. Myöhemmin Yhdysvallat perustettiin libertaristisen ideologian varaan, mikä on anarkismin näkökulmasta ”hirveätä totalitarismia”. Ei Amerikan alkuperäisasukkaat voineet ymmärtää esimerkiksi sitä, että miten maata voi omistaa.

Jos muuten olet joskus ihmetellyt, että miksi Suomella on niin helvetin paska perustuslaki, kun kuitenkin sitä laadittaessa oli käytettävissä esimerkkinä Yhdysvaltain erinomainen perustuslaki, joka oltaisiin voitu kopioida sellaisenaan, niin tämä lainaus Wikipediasta valottaa asiaa:

Suomen Hallitusmuoto astui voimaan 17. heinäkuuta 1919. Se oli itsenäisen Suomen ensimmäinen perustuslaki. Monet sen perusteista sisältyvät myös nykyiseen Suomen perustuslakiin.
Vuoden 1919 hallitusmuoto vastasi parhaiten poliittisen keskustan toiveita, mutta syntyi kompromissina vasemmiston ja oikeiston kanssa. Oikeistopuolueet myös kertaalleen estivät määrävähemmistöllään lain kiireellisen hyväksymisen eduskunnassa ja vielä hyväksymisen jälkeenkin Suomen valtionhoitaja C. G. E. Mannerheim pyrki estämään sen vahvistamisen ja voimaantulon. Loppujen lopuksi uusi perustuslaki kuitenkin saatiin valmisteltua, käsiteltyä ja toteutettua melko lyhyessä ajassa.

Eli selitys on se, että tuolloin vuonna 1919 tässä maassa sählättiin ihan samalla tavalla, ja vähintäänkin yhtä tärkeässä asiassa, ja tehtiin yhtä tyhmiä päätöksiä, kuin nyt eurokriisiä hoidettaessa.

Voidaankin sanoa niin, että kun Yhdysvallat perustettiin aikoinaan vapauden ihanteelle, niin vuoden 1917 Suomi on vastaavasti perustettu ”sähläyksen ihanteelle”. Nimittäin mitään hyvää ei ole koskaan syntynyt eikä tule koskaan syntymään ”kompromissina vasemmiston ja oikeiston kanssa”. Tässä valtiossa on valuvika.

Joo, se on selvää että ajatus ihmisten itsekkyydestä ja gangsterimista on puusilmäinen näkemys. Jos loin tälläisen mielikuvan, niin haluan heti korjata virheeni. Olen toki itsekin lukenut kenties hienoimman sosiologisen analyysin kirjan Jalouden alkuperä, joka korostaa yhteistyön ja altruismin merkityksiä yhteisöjen onnistumisessa. Näistähän on sen sata peliteoriaakin kehitetty ja kaikki ne opettavat samaa; yhteistyöllä pääset pidemmälle kuin olemalla itsekkäästi yksin. Jopa Kake, Pera ja Make, kolme paatunutta rosvoa ymmärtävät että kolmikkona he saavat isompia pankkiryöstösaaliita, olkoonkin että saaliinjaossa vasta solidaarisuus punnitaan. Pitää muistaa että kun lähdetään puhuun näistä jutuista, puhumme niin monimutkaisista asioista kuin ikinä, sillä pelissä on koko ihmisluonteiden värikäs kirjo erilaisine motiiveineen.

vaan on muistettava että missä on altruistisia ihmisiä, on aina itsekkäitäkin. Tämä on kai se ongelma joka tulee esiin kun yhteisesti koettaa asioita hoitaa – joku onnistuu aina käyttämään systeemiä hyväkseen. Voin ottaa jopa esimerkin. Poronhoito lapissa on käsittääkseni poroisäntien keskinäisten sopimusten nojalla tapahtuvaa toimintaa ja pakkokin olla, koska se nojaa yhteislaidunten käyttöön. Poromäärien on oltava sellaiset, että kaikille piisaa laidunnettavaa. Joku tietenkin keksii pitää muutamaa ylimääräistä poroa ja tulla naapuriaan rikkaammaksi. Toisaalta kaikki keksivät sitten saman, ja alkaa ylilaiduntamisen kierre. Nykyisin poroja on lapissa 150 000 joka on ehdottomasti liikaa, ja toimii lapin luonnossa kuin jokin tuhoisa eroosio, mutta tätä kierrettä ei enää saa poikki yhteisin sävelin. Joku sitten keksii suojella omia mantujaan ja vetää piikkilangan alueensa ympäri toisten vastalauseista huolimatta. Sinänsä nerokas ajatus, toiset eivät laidunna sinun maillasi mutta itse voit laiduntaa toisten mailla.
Ylilaiduntaminen tulee vain pahenemaan ja periaatteessa ainoa keino ratkaista se, olisi julistaa kuningas (ts.valtion virkamies) joka säätelee lailla laumojen koot. Tätä ei tietenkään haluta, ja onhan siinä sekin että jos laumoja alkaisi karsimaan, pääsisi sitten ruotsalaiset poronomistajat niskan päälle poronlihabisneksessä. Suo siellä ja vetelä täällä. tarinalla halusin kertoa miten moninaisia ongelmia voi tulla eteen, ja miten niiden ratkaiseminen voi olla ylivoimaista jos hallinto on liian alkeellista. Toisena esimerkkinä olisi voinut käyttää esim saaristokalastajien ryöstökalastusta, joka johtaa pitkän päälle kaikkien konkurssiin. On asioita jotka voidaan ratkoa yhteisesti tiettyyn rajaan.

Tietenkin historiallisessa kontekstissa on aina muuttuja mukana. Rapola 500-luvulla on ollut idyllinen yhteisö, jossa on eletty lähes paratiisimaisissa olosuhteissa. Sen kummempaa erillistä hallintoa ei ole varmaan tarvittukaan, kunhan metsästeltiin, viljeltiin maata ja pidettiin karjaa. Jossain vaiheessa 600-luvulla on sitten kehitetty kaupunkilaitos joka vaatii tieverkkoa, kaupankäynnin syntyä, tuontia ja vientiä ulkomaille jne. eli sellaisen kompleksin joka vaatii jo byrokratiaa, ammattiluokkia, armeijaa, eli kehittyneempää hallintoa jota jonkun on koordinoitava. anarkistinen malli ei vaan voi johtaa enää tälläistä.

Tarinan opetus on, että anarkismi toimii – mutta vain tiettyyn rajaan. Se toimii eristyneissä yhteisöissä, kommuuneissa ym mutta ei laajemmissa mitoissa. Tahdotaan tai ei tahdota myöntää, mutta isommissa yhteisöissä ongelmatkin käy monimutkaisemmiksi ja hallinnonkin on oltava riittävän vivahteikas. Ei tämä silti tarkoita, ettenkö pitäisi kunnallisten hallintojen alasajoa pahana virheenä.

Voidaankin sanoa niin, että kun Yhdysvallat perustettiin aikoinaan vapauden ihanteelle, niin vuoden 1917 Suomi on vastaavasti perustettu ”sähläyksen ihanteelle”

Varmaan näin. Nuo kansalaisaktivistit ovat ainakin kovasti huolissaan perustuslain myymisestä EU:n etujen tieltä. Muistelen itse vain nähneeni sen kertaalleen kun joku politiikonplanttu sai kuningasidean postittaa sen meille kaikille. Sen alussa kerrottiin että suomen kansaa edustaa kansanedustaja. Koko loppukirja oli sitten kansanedustajan erilaisia oikeuksia puhelinsalaisuuden, koskemattomuuden ym tiimoilta. Paljon oikeuksia kansanedustajalla, mutta oliko siinä jokin kömmähdys puhua vain politiikoista vai tarkoitettiinko siinä että olen luovuttanut perustuslailliset oikeuteni jollekin toiselle sillä hetkellä kun olen äänestyslipun tiputtanut lootaan.
anyway, ko. kirjanen oli selvästikin samanlaisen sähläämisen tulosta, ja kukahan rikkiviisas senkin oli sanellut.

Anarkistien into palvoa jotain paimentolaisyhteisöjä jaksaa huvittaa. Niissähän elämä on kurinalaista eikä anarkisteja ynnä muita häiriköitä katsota hyvällä. He joko muuttuvat tai saavat suksia helkkariin. Muinais-Suomen menoon verrattuna nykyiset natsisikakytät ovat lomakylän palveluskuntaa.

Vain kehittyneellä yhteiskunnalla on varaa anarkisteihin. Koska kaikkien työpanosta ei tarvita, mutta uusia ideoita tarvitan kaiken aikaa, osa voi sählätä omiaan ja leikkiä luovaa. Sillä tavalla ei sa samaa arvostusta kuin oikeasti luova henkilö, mutta järjestelmä tekee feikinkin elämäntavan mahdolliseksi, jos ei muuten niin tarjoamalla sopeutumishaluttomalle rupusakille alhaisen elintason ettei se ryhtyisi rettelöimään.

Yhteiskuntaa ylläpitävien ihmisien on kuitenkin päätettävä mitä he haluavat, pysyvyyttä vai pellossa elämistä. Kiinan keisarikunnassa kenraalit olivat eunukkeja ettei kenellekään heistä tullut mieleen kaapata valtaa ja perustaa omaa dynastiaa. Se oli melkoinen uhraus pysyvyyden puolesta, mutta sillä tyylillä Kiina on saavuttanut parin tuhannen vuoden iän, mihin vähemmän kurinalaisissa suurvalloissa ei ole kyetty.

Anarkistien into palvoa jotain paimentolaisyhteisöjä jaksaa huvittaa

En tiedä sitten, onko tässä tarkoitus ymmärtää anarkismi jonkinlaiseksi kollektiiviseksi päätöksenteoksi. siis tälläiseksi viisaiden neuvostoksi joka istuskelee käräjäympyröillä ja käy alhaalla odottaville kyläläisten edustajille väliin kerskumassa kun tuli lyötyä nyrkkiä pöytäkiveen.
Tottahan tämä toimii, ei siitä ole epäilystäkään.

Siinä on vaan se, että se toimii vain ja ainoastaan paimentolaisyhteisöjen piirissä, joilla ei varmaan olekaan tarvetta raskaammalle hallinnolle. Minä olen vain eri mieltä siitä, että näen suomen muinaisuuden ihan toisessa valossa kuin laumana primitiivisiä paimentolaisia jotka juoksi porojen perässä. On ihan selvästi osoitettavissa että meillä on ollut jo rautakaudella porvareita, merenkulkijoita, pappeja ja sotureita ym ammattiryhmiä joita ei voi johtaa enää käräjäympyröiden kupeesta. Rautakaudella on ollut myös infraa jonka luonne ja ylläpito vaatii kokonaan toisenlaista otetta, jos siitä meinataan hyötyarvo saada irti.
Toinen on tietenkin väestömäärän radikaali kasvu 900-luvulla. isoja väkijoukkoja - suoranaisia massoja - ei voi enää johtaa millään viisaiden neuvostolla, vaan väestönkasvu vaatii myös vallan infran kasvua.

Itse olen korostanut turvallisuuden merkitystä. periaatteessa keskiaika - jolloin ihmiset elivät eristyksissä pienissä yhteisöissään - oli anarkistinen. Huonona puolena että kuka ei osaa puolustautua, ei myöskään voi omistaa mitään.

Ehkäpä meillä ei ole ollut mieleenpainuvia ja suuria tunteita herättäviä kuningassukuja vaan tylsiä vaalikuninkaita. Joku kunnioitettu tavisjamppa on kunkkuna kunnes terveys menee tai toinen jamppa kerää enemmän kunnioitusta. Sehän meinaa vähemmän sotia, kun ei ole ollut tarvetta vallanperimyssotiin ja vallankumouksillekin on huomattavasti vähemmän tilausta.